Pikakurssi diabeteksesta jästeille*

Kaikille ihmisille diabetes ei ole tuttu.  Monet luulevat, että diabetes tarttuu, tai että diabeteksen saa syömällä liikaa sokeria.
Jos sinulla on kaveri tai tuttava, joka haluaa tietää lisää diabeteksesta, ohjaa hänet tämän jutun äärelle.

Tässä jutussa käsitellään nimenomaan tyypin 1 diabetesta. Listassa saattaa olla jotain uutta tietoa myös sinulle, joten silmäilehän sitä itsekin.

1.Diabetes ei tartu

Diabetes ei ole tartuntatauti, kuten esimerkiksi vastatauti, flunssa tai vaikka polio.

Diabetes on sairaus, joka tulee kun haiman insuliinia tuottavat solut lakkaavat toimimasta. Syytä siihen ei vielä tarkkaan tunneta, mutta diabetesta pidetään autoimmuunisairautena - eli ihmisen elimistö on itse hyökännyt itseään vastaan ja seurauksena on diabetes.

2. Diabetes ei ole sairastuneen vika

Tyypin 1 diabetes ei aiheudu liiasta makean syömisestä, liikunnan puutteesta tai muista epäterveellisistä elämäntavoista.

Tyypin 1 diabetekseen sairastumiseen ei itse voi mitenkään vaikuttaa.

3. Pistetty insuliini on välttämätöntä tyypin 1 diabeetikolle

Insuliini vie sokerin verestä solujen energiaksi ja pitää ihmisen kunnossa ja olon hyvänä.

Yleensä haima tuottaa insuliinia itse juuri oikean määrän juuri oikeaan aikaan, mutta tyypin 1 diabeetikolla insuliinia ei kehity. Siksi hänen on pistettävä tai annosteltava insuliini insuliinipumpun avulla.

Insuliinikynistä annostellaan insuliinia lyhyellä neulalla vatsan, reisien tai pakaran ihon alle. Insuliinikyniä on useita eri malleja.

4. Diabeetikko ei menetä verta insuliinia pistäessään

Diabeetikon käyttämät neulat ovat paljon lyhyempiä kuin esimerkiksi verikokeissa käytettävät neulat. Diabeetikko ei siis menetä verta pistäessään insuliinia tai asettaessaan insuliinipumpun kanyylin paikoilleen. Joskus neulan pistämisen yhteydessä saattaa valua hieman verta, jos neula osuu pintaverisuoneen. Tämä ei kuitenkaan ole vaarallista ja aiheuttaa diabeetikolle korkeintaan pienen mustelman.

5. Diabeetikko voi syödä samoja ruokia kuin muutkin

Diabeetikon ei tarvitse kieltäytyä jäätelöstä, karkeista tai pitsasta.

Diabeetikon on hyvä syödä terveellisesti, kuten muidenkin terveydestään huolehtivien. Välillä kuitenkin myös diabeetikolle herkuttelu on sallittua, kunhan annostelee syömilleen herkuille oikean määrän insuliinia.

Diabeetikolle ei siis tarvitse varata erikseen sokerittomia herkkuja esimerkiksi syntymäpäiville, jos diabeetikko ei sitä itse toivo.

6. Diabetes ei estä harrastuksia

Diabeetikolle sopivat kaikki harrastukset, ainoastaan laitesukeltamista ja laskuvarjohyppyä ei suositella. Diabeetikon on myös mahdollista menestyä eri urheilulajeissa ja edetä huipulle asti.

7. Diabeetikko mittaa verensokeria

Terveillä verensokeri pysyy automaattisesti hallinnassa, mutta koska diabeetikko huolehtii itse insuliinin annostelusta oman elimistön sijasta, hän mittaa verensokerinsa säännöllisesti.

Diabeetikko mittaa verensokerin ottamalla pienen veripisaran sormenpäästään ja laittamalla sen verensokerimittarissa kiinni olevaan liuskaan.

8. Diabeetikon vointia seurataan säännöllisesti sairaalassa tai terveyskeskuksessa

Säännöllisin väliajoin diabeetikko ottaa vapaata koulusta tai töistä käydäkseen diabeteshoitajan tai lääkärin vastaanotolla. Vastaanotolla jutellaan diabeteksesta, mitataan pitkäaikaisverensokeri ja sovitaan ehkä muutoksista omahoitoon. Usein vastaanotolla myös mitataan verenpaine, punnitaan, tarkistetaan pistospaikat ja mitataan pituus.

9. Korkea verensokeri ei ole hetkessä vaarallinen

Diabeetikon verensokeri nousee liian korkealle, jos hänen elimistössään on liian vähän insuliinia. Korkeaan verensokeriin auttaa insuliini.

Liian korkea verensokeri voi aiheuttaa huonon olon ja pitkään jatkuva liian korkea verensokeri aiheuttaa diabeetikon elimistössä haitallisia muutoksia.

Jos diabeetikko ei saa ollenkaan insuliinia, verensokeri jatkaa nousuaan ja seurauksena on pikaista sairaalahoitoa vaativa tila.

Diabeetikon äkillinen tajuttomuus ei kuitenkaan lähes koskaan johdu liian korkeasta verensokerista.

10. Matalaa verensokeria ei koskaan lääkitä insuliinilla

Jos diabeetikon verensokeri on alle 4mmol/l, hänellä on liian matala verensokeri eli hypoglykemia. Liian matala verensokeri voi aiheuttaa outoa käyttäytymistä. Tällöin ei koskaan pistetä insuliinia, sillä insuliini laskee verensokeria entisestään. Päinvastoin, jos diabeetikko on vielä tajuissaan, hänelle on annettava jotain hiilihydraattipitoista ruokaa, esimerkiksi tuoremehua, karkkia, sokeria, sokerilimua.

Hyvä keino on myös levittää diabeetikon poskien sisäpinnoille hunajaa tai siirappia. Sieltä hiilihydraatit, jotka nostavat diabeetikon verensokeria, imeytyvät nopeasti.

Jos diabeetikko menettää tajuntansa, soita 112.

Liian matala verensokeri tuntuu ikävältä, mutta se ei ole vaarallinen, kun diabeetikko saa apua.

Hypoglykemia on elimistön tila, jossa verensokeri laskee liian matalalle. Sen oireita ovat muun muassa huimaus ja kalpeus. Tilanne korjaantuu usein helposti pienellä sokeripitoisella välipalalla, mutta joskus diabeetikko saattaa tarvita ulkopuolisen apua. Diabeetikon tunnistaa minulla on diabetes -kortista ja diabetestunnuksesta.

11. Kansalaisvelvollisuus on auttaa

Jos kohtaat tajuttoman henkilön, on velvollisuutesi aina pysähtyä ja auttaa parhaasi mukaan. Lapsen tai nuoren kannattaa pyytää lähistöltä aikuinen mukaan auttamaan. Kyseessä saattaa olla esimerkiksi diabeetikko, jonka verensokeri on laskenut liian alas.

Diabeetikko kantaa yleensä mukanaan diabetesranneketta tai kaulakorua. Hänellä saattaa olla myös diabetestatuointi tai minulla on diabetes-kortti lompakossa kertomassa sairaudesta.

Hälytä paikalle apua 112:sta.

12. Insuliinipumppu ei ole kännykkä, eikä sitä kannata laittaa äänettömälle

Jotkut diabeetikot kantavat mukanaan pientä kännykän tapaan piippailevaa mp3-soittimen näköistä laitetta, insuliinipumppua.

Laite annostelee diabeetikolle insuliinia jatkuvasti ja diabeetikko voi myös itse laittaa insuliinipumpun annostelemaan lisää insuliinia esimerkiksi silloin, kun hän ruokailee. Insuliinipumppu ilmoittaa itse häiriötiloista, kuten pattereiden loppumisesta tai insuliinisäiliön tyhjentymisestä. Nämä häiriötilat vaativat diabeetikolta aina toimenpiteitä, joten insuliinipumppua ei suositella pidettäväksi äänettömällä.

13. Diabetes ei parane, vaan on elinikäinen kumppani

Diabetestutkijat työskentelevät ankarasti helpottaakseen diabeetikoiden elämää tai jopa parantaakseen koko sairauden. Tällä hetkellä tyypin 1 diabetekseen ei kuitenkaan ole parannuskeinoa, eikä se parane diabeetikon vanhetessa, vaan on elinikäinen.

14. Tyypin 1 diabetekseen voi sairastua aikuisenakin

Vaikka tyypin 1 diabetesta kutsutaan joskus nuoruusiän diabetekseksi, voi se puhjeta yhtä hyvin aikuisena. Joka vuosi Suomessa todetaan tyypin 1 diabetes noin 2500 henkilöllä. Heistä alle 600 on 0–19 -vuotiaita.15. Diabetes ei muuta ihmistä negatiivisessa mielessä

Diabetes on yksi sairaus muiden joukossa. Se vaatii diabeetikolta paljon tarkkaavaisuutta ja jaksamista, mutta ei kuitenkaan pohjimmiltaan muuta ihmistä miksikään. Parhaiten autat diabeetikkoa kohtelemalla häntä kuin muitakin ihmisiä ja kuuntelemalla, jos hänellä on jotain kerrottavaa diabeteksesta. Turha sääliminen tai erityiskohtelu ei tunnu diabeetikosta useinkaan mukavalta. Diabeetikkoa voi pitää silmällä myös hyvällä tavalla puuttumalla tilanteeseen, jos huomaa, että diabeetikko näyttää kalpealta tai käyttäytyy kummallisesti. Tässä tilanteessa diabeetikkoa voi ystävällisesti pyytää mittaamaan verensokerinsa ja näin varmistamaan, että se ei ole liian matala.

Lähteenä käytetty: www.diabetes.fi

* jästi = Harry Potter -kirjoissa: henkilö, joka ei kykene taikomaan ja on täysin tietämätön velhoista, noidista ja taikuudesta, arkikielessä: piireihin kuulumaton, ulkopuolinen.