Puhelin värisee taskussa ilmoittaakseen, että on diabetespolikäynnin aika. Toisin kuin normaalisti, sinulla ei kuitenkaan ole tulenpalava kiire sairaalalle, vaan voit istuutua mukavasti alas, avata videopuheluyhteyden ja pian näytölle jo ilmestyvätkin tutut kasvot. On aika aloittaa etävastaanotto.

- Juttelemme elämästä, diabeteksesta ja teemme mahdollisia muutoksia hoitoon, aivan kuin tavallisellakin polikäynnillä. Pistos- tai sensoripaikkoja voimme tarpeen vaatiessa katsella esimerkiksi etukäteen lähetettyjen valokuvienkin kautta, diabeteshoitaja Rea Jussila Jorvin lasten ja nuorten poliklinikalta kertoo.

Espoon Jorvissa etävastaanotot otettiin koronan vuoksi käyttöön maaliskuun lopulla, ja keväällä 80 % asiakkaista hyödynsikin etävastaanottomahdollisuutta. Etäilyn vuoksi jo sovittuja polikäyntejä ei tarvinnut perua. Uusi työkalu on helpottanut asiakkaiden ja sairaalanhenkilökunnan elämää myöhemminkin.

- Voimme suoraan sopia, että seuraava polikäynti on etävastaanotto tai sitten voimme vaihtaa lennosta, jos asiakas on vaikkapa kipeä tai karanteenissa. Näin meiltä ei peruunnu ajat, eikä asiakkaan tarvitse odotella uutta aikaa, joka saattaisi venyä pitkällekin, diabeteslääkäri Sanne Kiiveri huomauttaa.

Inspis teki Instagramissa joulukuussa 2020 kyselyn, jonka mukaan vain 21 % vastaajista oli osallistunut etävastaanotolle. 47 % vastaajista kokeilisi etävastaanottoa kuitenkin mielellään. Asiaa perusteltiin etenkin helppoudella sekä ajan säästymisellä – polikäynnille voi osallistua helposti omalta kotisohvalta, koulusta, töistä tai vaikka ulkomailta. Rahaa ei myöskään kulu bensoihin, julkisiin tai parkkilippuihin.

- Olemme saaneet paljon positiivista palautetta etävastaanotoista, ja osa kokee että etävastaanottoja voisi olla enemmänkin. Osan mielestä taas etävastaanotot ovat ihan kivoja, mutta fyysiselle vastaanotolle on kuitenkin mukavampaa tulla, diabeteshoitaja Jussila kertoo.

Ehkä hieman yllättävästikin enemmistö IG-kyselyymme vastanneista ei haluaisi edes kokeilla etävastaanottoa. Osa epäili, pystyykö ruudun välityksellä tapahtuvaan vastaanottoon keskittymään, ja monesta videopuhelu kuulosti epämukavalta. Jorvissa onkin huomattu, että joskus potilaasta ei näy kuin hiustupsu. Alun ujostelu on kuitenkin aivan luonnollista.

- En itse ollut ollut missään videojutussa aiemmin, ja minusta itseni videoiminen olikin pelottava ajatus. Nyt olen kuitenkin täysin eri mieltä. On ihana nähdä toinen - varmasti puolin ja toisin. Etävastaanotot ovat tosi lämpimiä tilanteita, kun jutellaan ja voimme lopuksi vilkuttaa toisillemme, diabeteslääkäri Kiiveri hymyilee.

- Vaikka nuoret muuten ottavatkin selfieitä ja videoita itsestään, koetaan etävastaanotossa olevan jotain uutta ja outoa. Uskon kuitenkin, että tutun hoitajan kanssa etävastaanoton kokeileminen voisi saada nuoret oivaltamaan, kuinka hyödyllinen tapa on kyseessä. Ja voihan sitä ajatella, että jos kamera tuntuu epämukavalta, pitää sitä päällä vain aluksi, Jussila kannustaa.

Jorvista muistutetaan, ettei ketään kuitenkaan pakoteta etävastaanotolle eikä etävastaanottojen ole tarkoitus korvata fyysisiä käyntejä, vaan olla yksi mahdollisuus esimerkiksi sairastapauksen tai muun pakottavan esteen sattuessa. Etäkäynnit ovat hyödyllisiä myös silloin, jos käyntejä olisi hyvä tihentää esimerkiksi omahoidon haastavan vaiheen vuoksi.

Hieman teknistä osaamista vaaditaan

Osa vierastaa etävastaanottoa mahdollisten teknisten ongelmien vuoksi. Jonkin verran laitteistoa ja teknistä osaamista on etävastaanoton onnistumiseksi oltava, mutta mikään tietotekniikanprofessori ei kuitenkaan tarvitse olla.

- Etävastaanotot onnistuminen vaatii joko puhelimen tai tietokoneen, jossa on mikki ja kamera. Lisäksi on osattava purkaa sensorin ja pumpun tiedot pilvipalveluun. Me toki opastamme näissä alkuun, Kiiveri rohkaisee.

Pumpun ja sensorin purkaminen on tärkein vaihe etävastaanottoon valmistautuessa. Tämän toimenpiteen puuttuminen voi olla jopa este etävastaanotolle.

-Muuta etävastaanoton eteen ei varsinaisesti tarvitse tehdä, vaikka toki on mukavaa, jos on miettinyt etukäteen asioita, joita haluaa vastaanoton aikana käydä läpi, Jussila huomauttaa.

Mieltä askarruttavat kysymykset kannattaa kirjoittaa paperille, jotta muistaa myöhemmin kysyä ne. Diabetesliitto on julkaissut esimerkkilistan mahdollisista kysymyksistä, joita voit miettiä ennen käyntiä:

• Mitä diabeteshoidollesi kuuluu?
• Ovatko hoitosuunnitelmassa sovitut asiat toteutuneet: mikä niiden toteutumista on edistänyt, mikä niiden toteutumista on jarruttanut? 
• Oletko ottanut lääkkeesi suunnitelman mukaan, tarvitseeko reseptejä uusia?
• Onko tarvetta kontrolleihin: vuosikontrollit laboratoriossa, silmänpohjakuvaus, jalkojenhoitajalla käynti, jos on tehty tutkimuksia, mitä haluaisit tietää vastauksista?
• Kuinka paljon olet mitannut verensokereita ja millaisella tasolla ne ovat olleet: oletko itse tutkinut tuloksia ja kuinka usein, oletko muuttanut hoitoa tulosten perusteella, onko tarvetta tihennetylle seurannalle vielä ennen etävastaanottoa?
• Jos sensoroit, oletko purkanut tiedot purkujärjestelmään hoitopaikan nähtäväksi: oletko itse tutkinut tuloksia ja kuinka usein, oletko muuttanut hoitoa tulosten perusteella?
• Jos sinulla on pumppuhoito, oletko purkanut tiedot purkujärjestelmään hoitopaikan nähtäväksi tai oletko muuttanut annoksia edellisen kontrollin jälkeen?
• Milloin olet viimeksi mitannut verenpaineesi ja onko tarvetta tihennetylle seurannalle ennen etävastaanottoa?
• Onko tilanteita, joista haluaisit keskustella diabeteshoitajan tai lääkärisi kanssa: matalia tai korkeita verensokereita, yön verensokereihin vaikuttavia asioita, sairaspäivän hoitoannoksia, liikuntatilanteiden ennakoimista?
• Saatko välinejakelusta riittävästi tarvikkeita, jotta voit toteuttaa omahoitoa? Tarvitaanko uusintalähetettä välinejakeluun?
• Milloin itse toivot seuraavaa kontaktia diabeteshoitajaan tai lääkäriin?