Aikuiseksi kasvaminen keikuttaa diabeteksen hoitoa

Murrosiässä hormonit tekevät tepposiaan ja mielialan heilahteluiden lisäksi myös verensokerit ovat usein vuoristoradassa. Monet omahoitoon liittyvät asiat menevät uusiksi ja tämä saattaa tulla yllätyksenä monelle. Diabeteslääkäri Jyrki Lähde muistuttaa, että nuoruudesta selviää oman tarmokkuuden lisäksi vanhempien ja ystävien avulla.

Murrosikä on kasvun aikaa myös diabeteksen kannalta. Kehossa tapahtuu monenlaisia muutoksia kun hormonitoiminta aktivoituu ja pituuskasvun kiihtyy. Nämä muutokset nostavat insuliinintarvetta usein rajustikin.

Myös insuliiniherkkyys, eli se kuinka suuri vaikutus insuliinilla on verensokeriin, heikkenee murrosiässä. Aamuyön insuliinintarve kasvaa ja perusinsuliinia saatetaan tarvita yöaikana selvästi enemmän kuin päivällä.  Näistä muutoksista johtuen insuliinimäärät voivat jopa kaksinkertaistua. Tähän on hyvä varautua ajoissa.

–Murrosiän kohdalla saattaa hämääntyä muutosten nopeudesta, eikä tahdo uskoa, että insuliinintarve on niin paljon suurempi kuin aiemmin. Kun muutokseen on varautunut, ei lähde etsimään vikaa syömisestä, insuliineista tai omasta osaamisestaan, diabeteslääkäri Jyrki Lähde kertoo.

Diabeteslääkärin lisäksi myös vanhempien kanssa kannattaa jutella murrosiän vaikutuksista omahoitoon. Vanhemmille voi avoimesti kertoa, jos diabeteksen hoito tai elämä yleensä ärsyttää.

–Hyvä keskusteluyhteys vanhempien ja nuoren välillä pitäisi säilyä. Nuorikin tarvitsee säännöllisesti ruokaa, rakkautta ja hyvät yöunet. Joskus tämä tarkoittaa vanhemmilta myös rajojen asettamista. Olisi hyvä, jos nuori näkisi, että vanhempien hössötyksen ja holhoamisen takana on aito huoli ja halu auttaa itsenäistyvää lastaan.

Vanhemmilta vastuuta ja varmuutta

Murrosiässä nuorta ohjataan ottamaan vastuuta enemmän myös diabeteksen hoidosta. Tämä tarkoittaa vaikkapa sitä, että poliklinikkakäynneillä lääkärin vastaanotolle ei tulla enää pelkästään vanhempien kanssa, vaan ensin yksin, ja sitten myös vanhemmat pääsevät kuulemaan, mitä lääkärin kanssa on juteltu.

–Diabeteksen hoito on pääosin omahoitoa ja murrosiässä omahoitajuus siirtyy enemmän ja enemmän nuorelle itselleen, samalla kun elämässä tapahtuu paljon kaikkea muutakin. Vastuuta pitäisi ottaa, mutta joskus huomaa, etteivät taidot ihan riitäkään.

Tästä voi  seurata hoitoväsymys, joka on murrosiässä tyypillistä.Omahoito käy liian raskaaksi ja tekee mieli unohtaa koko diabetes. On kuitenkin hyvä muistaa, että sillä on väliä, miten itseään hoitaa nuoruudessa. Elimistön muisti on kuin partaveitsi.

–On opittu, että elimistöllä on pitkä aineenvaihdunnallinen muisti. Monen vuoden huono tasapaino saattaa vaikuttaa vielä pitkän hyvän vaiheen jälkeenkin.

Tiukalla hoitotasapainolla ei haluta kiusata diabeetikoita vaan turvata elämä ilman komplikaatioita. Mutta jos sinusta tuntuu siltä, että hoitopaikassa vain syytellään, eikä anneta oikeita neuvoja, kannattaa puhua tunteesta hoitopaikassa. Tarvitset ehkä lisää tietoa diabeteksesta, uudenlaista osaamista ja toisten nuorten kokemuksia diabeteksen hoidosta. Pääsisitkö nuorten diabeteskurssille?

Mörkö kaapissa

Joskus diabeteksen hoitoa vastaan kapinoinnin taustalla on häpeä. Diabetesta ei kuitenkaan kannata peitellä, vaan kertoa kavereille reippaasti, miksi insuliinia on pistettävä ja verensokeri mitattava.

–Olisi hyvä, jos diabetes ei olisi missään vaiheessa salaisuus, joka pidetään piilossa, sillä siellä se voi kasvaa möröksi. Kun asian ottaa itse luonnollisesti, eivät muutkaan pidä sitä kummallisena.

Kavereitten suhtautumisella diabetekseen on suuri vaikutus nuoren elämässä. Jos diabetes hyväksytään, hoitaminen on helpompaa.

–Diabeetikkoon on suhtauduttava niin kuin kehen tahansa koulukaveriin. Peittely voi pahimmillaan johtaa siihen, että nuori vaarantaa oman terveytensä, Jyrki Lähde muistuttaa diabeetikon kavereita.