Jokainen haava ei automaattisesti johda tulehdukseen, ja haava voi tulehtua vaikka et sairastaisikaan diabetesta. Tästä huolimatta diabeetikon on hoidettava haavat tunnollisesti erityisesti, jos verensokeritasapaino on huono tai tupakoi.
–Kun haava syntyy, vamman lähellä sijaitsevat pienet hiusverisuonet laajentuvat ja verenkierto niissä kiihtyy. Paikalle kuljetetaan nopeasti haavan paranemiseen tarvittavia ravintoaineita, valkosoluja ja happea. Tupakointi ja korkea verensokeri haittaavat molemmat tätä prosessia, ja saattavat näin ollen pitkittää haavan paranemista ja altistaa tulehduksille. Parantumisen jälkeen ihoon jää näkyviä arpeutumia pitkittyneen umpeutumisen seurauksena, joskus jopa sidekudosrappeumia, jalkojenhoitaja Jaana Huhtanen muistuttaa.
Jalkojen haavat ovat erityisen kiperiä, sillä jalat sijaitsevat kehon ääreisosissa, kaukana sydämestä, joten jaloissa haavan parantumiseen tarvitaan erityisen terveet verisuonet. Tupakoimattomuuden ja hyvän verensokeritasapainon lisäksi tärkeä tekijä jalkojen hyvinvoinnissa on liikunta.
–Kävely, eli nilkan koukistus ja ojennus, on bodausta jalkojen verisuontenseinämille, sillä siinä veren virtaus jalkoihin kiihtyy. Myös energiapitoinen ja monipuolinen ruokavalio on tärkeää. Nämä tehostavat myös sellaisten henkilöiden ääreisverenkiertoa, joilla on luonnostaan heikko verenkierto raajoissa, eli joiden jalkoja palelee helposti.
Diabeetikon ei tarvitse rasvata ihoa huvin vuoksi vaan vasta, jos se on kuiva. Tärkeintä ihonhoidossa onkin pitää iho puhtaana, jotta haavan syntyessä sinne ei pääsisi saman tien bakteereja.
Vinkit erilaisten haavojen hoitoon
Tapaturmahaavat
| |
Finnit
| |
Tatuoinnit ja lävistykset
| |
Hiertymät, rakot ja halkeamat
| |
Ötökänpuremat
|
Mäkäränpurema paheni sidekudosrappeumaksi
Neljä vuotta sitten mäkäräinen haukkaisi Tiina Hietalaa, 23,
pohkeesta. Purema kutisi pitkään, eikä Tiina malttanut olla raapimatta sitä.
Viikkojen jälkeen Tiina huomasi puremakohdan olevan edelleen punainen ja hieman
kuopalla. Sääreen oli ilmestynyt myös toinen samanlainen jälki, vaikka sitä
Tiina ei tietääkseen ollut satuttanut.
–Mainitsin seuraavalla diabetespolikäynnillä lääkärille kummallisista jäljistä, jotka eivät lähde rasvaamallakaan. Lääkäri totesi, että sääressäni on nekrobioosi, eli läiskäinen sidekudosrappeuma.
Nekrobioosissa
verinahan pienet suonet tulehtuvat. Tulehdus haittaa sidekudoksen
ravinnonsaantia ja syntyy jälki, joka ilman hoitoa suurenee. Diabetes on yksi
sairauden taustatekijöistä.
–Uutinen tuntui pahalta ja yllättävältä
erityisesti siksi, koska olen näin nuori, enkä ollut sairastanut diabetesta
tuolloin kuin vasta kolme vuotta. Onneksi minulla
jäljet eivät näytä juuri mustelmasta poikkeavalta, mutta kyllä se ärsyttää, kun
eivät ne poiskaan lähde.
Vaikka läiskiä ei voida parantaa,
niiden suureneminen voidaan pysäyttää. Tiina on kokeillut kortisoni-, sinkki-
ja Protopic-voidetta, jota käytetään pääasiassa atooppiselle iholle. Hoito on
auttanut, sillä säären jälki ei ole kasvanut ja pohkeessa oleva on vaalentunut.
–Kesäisin olisin mieluiten vain pitkät housut jalassa, mutta nykyisin olen rohkaistunut sen verran, että annan jalkojen saada aurinkoakin, onhan se tehokkain hoitomuotokin. Jalat eivät tietenkään saa palaa, joten aurinkorasvaa on käytettävä myös näiden jälkien kohdalla.
Tiinan epäilee, että olisi todennäköisesti voinut välttää
nekrobioosin paremmalla HbA1c-arvolla, vaikkei se ikinä yli 75 mmol/mol (9 %)
ole ollutkaan.
Tulevaisuudessa Tiina pyrkiikin saamaan pitkäaikaisverensokerin
alle 64 mmol/mol (8 %) ja parantamaan jalkojensa luontaisesti heikkoa
ääreisverenkiertoa liikunnan, hieronnan sekä ruokavalion avulla.
Myös haavoja
Tiina aikoo tarkkailla jatkossa herkemmällä silmällä.
–Haluaisin muistuttaa, ettei jalkojenhoito ole mikään vitsi. Haavat ja itikanpuremat pitää hoitaa kunnolla, vaikka se kuinka vähäpätöiseltä siinä hetkessä tuntuisikin.