Matkalla diabeetikon
tulevaisuuteen
Tutkijat, nuo
teknologian ritarit, työskentelevät tarmokkaasti helpottaakseen diabeetikoiden
jokapäiväistä elämää tai jopa parantaakseen heidät.
Kehitteillä olevia
innovaatioita on useita.
Osa keksinnöistä saattaa olla totta jo huomenna, osa
ideoista on vasta paperilla tutkijoiden pöydällä.
Mahdollista kuitenkin on, että seuraavan 10 vuoden aikana jotain suurta tapahtuu.
Verensokeri syljestä
Syljestä on jo vuosia yritetty mitata verensokeria. Ongelmana on ollut, että veressä esiintyy 100 kertaa enemmän glukoosia kuin syljessä. Näin ollen syljestä tehdyt mittaustulokset eivät ole olleet riittävän luotettavia.
Yhdysvaltalaisen Brownin yliopiston insinöörit ovat nyt kehitelleet nanoteknologiaa hyödyntäen biosirun, jonka avulla syljestä mitatut verensokeriarvot ovat olleet lähes yhtä tarkkoja, kuin verestä mitatut arvot. Laitetta testataan ja parannellaan parhaillaan.
http://www.cnet.com/news/new-biochip-measures-glucose-levels-in-saliva/
Verensokeri hengityksestä
Johtava tutkija Ronny Priefer ja hänen työryhmänsä yhdysvaltalaisesta Western New England -yliopistosta ovat kehittäneet alkometriä muistuttavan laitteen, jolla verensokeri voitaisiin mitata hengityksestä. Laite reagoi hengityksen kosteuteen ja siinä oleviin ketoaineisiin, joita elimistö tuottaa kun veressä ei ole riittävästi insuliinia.
Laitteen suunnitteluprosessi on kuitenkin vasta alkutekijöissä, ja tällä hetkellä laite onkin kuluttajalle liian kookas. Työryhmän aikoo aloittaa koekäytön loppuvuodesta.
Verensokeri korvannipukasta
Suomalainen tutkija Hannu Harjunmaa on kehittänyt mittarin, jolla verensokerin voi mitata korvannipukasta. Laite käyttää hyödykseen valoa: led-valo mittaa veren määrän ja infrapunavalo sen sokeripitoisuuden. Mittaaminen kestää noin 20 sekuntia.
Tällä hetkellä Harjunmaa ja hänen liikekumppaninsa Robert Peura kehittelevät yhdessä työryhmänsä kanssa laitetta Yhdysvalloissa, Grove Instruments -nimisessä yrityksessä. Laitetta testattiin viime vuonna, ja kaikki sujui suunnitelmien mukaan. Markkinoille laite arvioidaan ilmestyvän vuonna 2015 tai 2016.
Verensokeri kyynelnesteestä
Google kehittelee parhaillaan piilolinssejä, jotka mittaisivat verensokerin kyynelnesteestä. Prototyypissä kahden piiloinssin väliin on asetettu ohuita mikrosäikeitä sekä pieniä siruja, jotka mittaavat verensokeria kerran sekunnissa. Seuraavaan versioon tutkijat yrittävät asentavat myös pienet led-valot, jotka ilmaisevat diabeetikolle, jos sokeri on liian matalla tai korkealla.
Google etsii yhteistyökumppaneita, joiden avulla se voisi edelleen kehittää keksintöään ja lopulta tuoda piilolinssit markkinoille. Lähiaikoina tämä ei tapahdu.
Insuliini-implantti
Farmasian professori Joan Taylor Iso-Britanian De Montfort -yliopistosta on kehittänyt insuliini-implantin, joka toimii aivan kuin terve haima.
Rannekellon kokoinen insuliinisäiliö asetetaan kirurgisesti ihon alle. Säiliön sivussa on geeliosa, joka reagoi elimistön verensokerimuutoksiin. Kun verensokeri on korkealla, geeli nesteytyy ja säiliöstä pääsee insuliinia elimistöön. Kun verensokeri on vastaavasti matalalla, geeli kovettuu, eikä insuliinia pääse elimistöön. Insuliinisäiliö pitää täyttää kahden viikon välein pistämällä.
Testaukset ihmisillä aloitetaan vuonna 2016. Markkinoille implantti tulee mahdollisesti 2020-luvulla.
Kauko-ohjattava insuliinipumppu
Eri tutkijat ympäri maailmaa työskentelevät niin sanotun closed loop -järjestelmän parissa. Ideana on yhdistää insuliinipumppu sekä jatkuva sensorointi yhdeksi keinohaimaa muistuttavaksi laitteeksi.
Yksi tutkimushaara on älypuhelimella ohjattava automaattinen insuliinipumppu. Keksinnössä älypuhelimen ohjelmisto saa sensorilta tietoja verensokeritasosta ja annostelee sen perusteella insuliinia automaattisesti pumpun kautta.
Keksinnön kehitys jatkuu edelleen, sillä tekoälyn ongelmakohtia ovat etenkin liikunta ja välipalat. Ongelmia teettää myös se, että kudoksen sokeritaso seuraa viiveellä verensokeria.
http://www.mediuutiset.fi/uutisarkisto/keinohaima+toimii+alykannykalla/a967363
Kantasoluhoidot
Diabeetikoille on jo muutamia vuosia siirretty elinluovuttajilta saatuja insuliinia tuottavia saarekesoluja. Ongelmana on kuitenkin ollut se, että soluja ei riittäisi läheskään kaikille maailman diabeetikoille. Lisäksi elimistön oma immuunijärjestelmä hyökkää uusia, vieraita soluja vastaan ja tuhoaa ne. Erilaisilla lääkkeillä on toki pystytty hillitsemään prosessia, mutta lääkkeistä on saattanut tulla potilaille ikäviä sivuvaikutuksia.
Nyt tutkijat ovat suunnanneet katseensa kantasoluhoitoihin. Yksi edistyneimmistä keksinnöistä on BioHub. Se on pieni säiliö, joka muistuttaa olosuhteiltaan ihmisen omaa haimaa. BioHub voidaan täyttää insuliinia tuottavilla kantasoluilla ja asettaa kirurgisesti kehoon. Leikkaus ei ole suuri ja potilas pääseekin samana päivänä kotiin.
Säiliön suotuisissa olosuhteissa solut voivat elää ja alkaa tuottaa insuliinia. Säiliö pitää kuitenkin vaihtaa 3-6 vuoden välein.
Keksintö saattaa olla totta seuraavan 10 vuoden aikana. Tällä hetkellä keksintöä testataan yhdysvalloissa 1. tyypin diabeetikoilla. Samalla odotellaan Yhdysvaltain elintarvike- ja lääkevirasto FDA:n hyväksyntää keksinnölle.
http://www.diabetesmine.com/2013/03/newsflash-dri-creating-mini-biohub-organ-to-mimic-pancreas.html
