Nooran ammattina on liikunta
Noora Smolander, 22, opiskelee Vierumäellä Suomen urheiluopistossa liikunnanohjaajaksi. Nooran opinnot alkoivat jo 16-vuotiaana, ensin ammattikoulussa liikuntaneuvojaksi. Nyt meneillään on jatko-opinnot Haaga-Heliassa ammattikorkeakoulun puolella.
Liikunta-ala on erittäin monipuolinen. Noora on opintojensa aikana perehtynyt terveysliikuntaan ja nyt ammattikorkeakoulussa hän erikoistuu urheiluvalmennukseen. Opiskelujen käytännönläheisyydestä kertoo myös se, että liikunnan parissa pääsee työskentelemään jo opiskeluaikana. Noora ohjaa muun muassa liikuntakeskuksessa ryhmäliikuntatunteja.
- Haluan työskennellä ihmisten lähellä ja nähdä päivittäisiä onnistumisia sekä auttaa ihmisiä saavuttamaan heidän omia liikunta- ja urheilutavoitteitaan, Noora pohtii ammattiaan.
Liikunta-alalle pääseminen vaatii monipuolisesti liikuntataitoja. Myös aivoja täytyy jumpata. Opiskelujen aikana opiskelijat esittävät itse suunnittelemiaan liikuntaprojekteja toisilleen.
- Tehtävät vaativat ryhmätyöskentelytaitoja, sillä monet niistä tehdään pareittain ja ryhmässä. Opiskeluamme kuvaavat hyvin sanat käytännönläheisyys, vuorovaikutteisuus sekä rohkeus johtaa ja ottaa vastuuta, kuvailee Noora koulutuksen eri puolia.
Monen lajin konkari
Liikunta ja Noora ovat kulkeneet käsi kädessä läpi Nooran elämän. Ensimmäinen säännöllinen liikuntaharrastus oli jalkapallo, jonka Noora aloitti 8-vuotiaana – vain muutama kuukausi diabetekseen sairastumisen jälkeen.
- Ilmoitin vanhemmilleni eräänä iltana, että menen ystäväni kanssa futistreeneihin kokeilemaan. He olivat hieman huolissaan, oliko ajoitus hyvä diabetekseni suhteen. Vanhemmat päästivät minut silti kokeilemaan. Kaikki meni hyvin ja olen todella onnellinen, että vanhempani olivat niin rohkeita”, Noora kertoo.
Ennen opiskeluaikoja Noora kilpaili sekä jalkapallossa että yleisurheilussa. Kilpailumatkoja oli ympäri Suomea ja jonkin verran myös ulkomailla. Reissut kestivät muutamasta tunnista viikkoon.
Turnauksissa ja kilpailuissa Noora piti mukana paljon eväitä ja varaeväitä matalia verensokereita varten. Lisäksi joukkueen huoltaja tai omat vanhemmat kyselivät säännöllisesti vointia, sillä teini-ikäisenä keskittyy helposti vain kilpailusuoritukseen. Pieni jännitys työntää sokerit ja syömiset muistissa taka-alalle.
- Joskus tuntui, että diabeteksen huomioiminen vei keskittymistä lajista, kun jokaista peliä tai yleisurheilusuoritusta ennen ja niiden välissä piti varmistaa verensokerit, Noora muistelee huvittuneena.
Vuosien saatossa lajit ovat hieman vaihtuneet. Eniten Noora treenaa samoja lajeja kuin ohjaa: LesMills BodyCombat, spinning sekä kahvakuula ja kuntosali. Lisäksi muutama vuosi sitten Noora on löytänyt pyöräilyn omatoimiseksi harrastukseksi. Vanhat lajit ovat silti lähellä sydäntä. Silloin tällöin Noora raivaa aikaa jalkapallolle ja pikajuoksun harjoitteluun.
Diabeteksen hoito
Noora hoitaa diabetesta insuliinikynillä. Pitkävaikutteisena insuliinina on kaksi kertaa päivässä pistettävä Levemir ja ateriainsuliinina NovoRapid. Verensokerin Noora mittaa 4–6 kertaa päivässä. Tosin liikuntapäivinä mittauksia tulee enemmän.
Noora on iän myötä kiinnostunut entistä enemmän sairaudestaan ja hoitotasapainosta.
- En halua antaa diabeteksen määritellä tekemisiäni, mutta olen ymmärtänyt hyvän hoitotasapainon antavan minulle kaikin puolin paremman olon”, Noora kuittaa.
Nooran omien kokemusten mukaan ruokavalion ja insuliinihoidon merkitys on kaikista tärkeintä. Turhat sokeripitoiset hiilihydraatit hän on karsinut ruokapöydästään, kuten tuoremehut ja makeat jugurtit, koska ne eivät helpota nälkää. Liikunta antaa hyvän lisän tasapainon saavuttamiseksi. Mieli pysyy virkeänä, ja on helpompi kokea itsensä terveeksi.
Nooran mukaan liikuntasuorituksen ympärillä ateriainsuliinin määrä pienenee. Verensokeriin erityisen raskas ja kovatehoinen liikunta vaikuttaa kahdella tavalla. Monesti liikunnan jälkeen verensokeri saattaa nousta pilviin, mutta reilun kuuden tunnin päästä lukema valahtaa matalalle. Toisinaan tilanne on toisin päin: verensokeri on alhaalla liikunnan jälkeen ja myöhemmin hipoo pilviä.
- Silloin tällöin herään yöllä, kun verensokeri on liian alhaalla. Onhan se ärsyttävää, mutta koskaan ei ole mikään tärkeä urheilusuoritus mennyt sen takia pilalle. Diabetes on niin sulautunut osaksi elämääni, etten koe itseäni sairaaksi. Ei diabeteksen takia kannata kiukutella”, toteaa Noora iloisena.
