Sydän kiittää hyvästä kolesterolista

Kolesteroli on elintärkeä aine, jota oma kehommekin tuottaa. Ravinnosta saatavan kolesterolin määrään ja laatuun on kuitenkin syytä kiinnittää huomiota.

Diabeetikon vuosiverikokeissa tutkitaan neljää erilaista rasva-arvoa: kokonaiskolesterolia, joka kertoo rasva-aineenvaihdunnan kokonaistilanteen, HDL- eli hyvää kolesterolia, LDL- eli pahaa kolesterolia sekä triglysedejä, joiden kohonnut määrä kertoo maksan toimintahäiriöistä.

Diabeetikon on kiinnitettävä huomiota varsinkin LDL-kolesteroliarvoon, sillä korkea veren LDL-kolesteroli on erityisen haitallista juuri diabeetikoille.

–Tutkimuksissa on huomattu, että diabeetikolla on muita suurempi riski saada sydän- ja aivoinfarkteja. Erityisesti huonossa tasapainossa oleva diabetes altistaa komplikaatioille. Diabeetikoilla huonon kolesterolin tavoite on alle kaksi ja puoli prosenttia, kun se muulla väestöllä on kolme prosenttia, sisätautien erikoislääkäri Joni Suomi selvittää.

Huono kolesteroli kuljettaa kolesterolia kudoksiin ja verisuonten seinämiin. Jos veressä on liikaa LDL-kolesterolia, alkaa kolesteroli kertyä verisuoniin aiheuttaen ahtaumia.

–Vaikka sydän- ja verisuonisairaudet ovat vanhempien ihmisten riesa, on kolesterolin kertyminen elinikäinen tapahtumasarja. Siksi korkeaan kolesteroliin olisi puututtava nuorenakin.

Hyvä kolesteroli kuljettaa ylimääräistä kolesterolia pois kudoksista ja verisuonten seinämistä pitäen verisuonet puhtaina ja pehmeinä. HDL-kolesterolin määrää veressä voidaan nostaa syömällä pehmeitä kasvisperäisiä rasvoja, kalaa, kasviksia ja hedelmiä sekä juomalla riittävästi vettä. Myös tupakan tumppaaminen sekä liikunnan lisääminen auttavat, ja pitävät lisäksi huonon kolesterolin kurissa.

Suku riesana

Joskus huonoa kolesterolia saattaa olla veressä liikaa, vaikka elintavat olisivat kohdallaan. Tällöin kyse on mitä todennäköisimmin geeneistä.

–Jos LDL-kolesteroliarvo on nuorella yli 4 ja suvussa on paljon nuoria sydäninfartikkoja, voidaan epäillä perintötekijöitä. Kyseessä voi olla ennen aikaiseen verisuonitautiin altistava familiaalinen hyperkolesterolemia, joka voidaan löytää geenitestillä. Tässä tapauksessa tilanteeseen auttaa parhaiten jo nuorena aloitettu statiini eli kolesterolia alentava lääke, Suomi painottaa.

Jo pieni määrä statiinia voi alentaa merkittävästi kolesterolia. Kolesterolia alentavia lääkkeitä on tutkittu paljon, joten niiden teho ja turvallisuus on taattu.

–Kolesteroliarvoista on aina hyvä keskustella hoitavan lääkärin kanssa ja pohtia tilannetta rauhassa.

Monta keinoa parantaa kolesterolia

Jos sukurasitetta ei ole ja LDL-kolesteroli on vain hieman koholla, voi kokeilla kasvisteroleita, jotka pystyvät estämään osan kolesterolin imeytymisestä ruoansulatuskanavasta verenkiertoon. Kasvisteroleita on kasviöljyissä, pähkinöissä, siemenissä, viljatuotteissa, hedelmissä ja kasviksissa. Tavallisen ruokavalion kasvisterolimäärä on kuitenkin niin vähäinen, ettei se ei riitä alentamaan veren kolesterolia.

–Markkinoilla on useita elintarvikkeita, esimerkiksi jugurtteja ja margariineja, joihin on lisätty runsaasti kasvisteroleja. Näiden tuotteiden päivittäinen nauttiminen alentaa LDL-kolesterolia yhden yksikön verran suurimmalla osalla ihmisistä.

Kokeilla voi myös kasvispainotteista ruokavaliota, jossa kaikki muut lihatuotteet paitsi kala jätetään pois ja kasvisten määrää lisätään reippaasti.

–Länsimaisessa ruokavaliossa syödään paljon punaista lihaa ja vähän kasviksia. Tutkimusten mukaan tällainen ruokavalio lyhentää elinajanodotetta. Japanilaiset ruokailutottumukset, jossa suositaan kalaa ja kasviksia, ovat sen sijaan terveydelle hyödyllisiä. Tällainen ruokavalio saattaa myös auttaa laskemaan huonon kolesterolin määrää veressä, Suomi vinkkaa.

Kolesterolin kertyminen verisuoniin on salakavalaa, eikä sitä huomaa omassa olossa vasta, kun on liian myöhäistä. Siksi kohonneeseen kolesteroliarvoon vakavasti suhtautuminen ja tilanteen korjaaminen terveellisillä elintavoilla ja tarvittaessa lääkkeellä on erityisen tärkeää.