Kesäduunari Emma pistää kuparin ja verensokerin järjestykseen
Emma Selinin verensokerikäyrä alkoi elää omaa elämäänsä heti kolmivuoroisen kesätyön alettua. Päättäväinen Emma on kuitenkin varma, että pian verensokerikin ihastuu hänen laillaan monipuoliseen duuniin kuparitehtaalla.
Ei ihan heti uskoisi, että ulkoapäin karunnäköinen teollisuushalli pitää sisällään oikean kaupungin. Sinne tänne risteilee kapeita katuja, joilla rullailee trukkeja vieden kuparia eri puolille teollisuusaluetta. Teiden vieressä kulkee kapeat kävelytiet, joilla työntekijät kiiruhtavat sisään, ulos, toimistoihin, neuvotteluhuoneisiin, taukotupiin ja työpisteille, joilla jokaisella on erityinen tehtävä.
Emma Selin, 23, työskentelee täällä kuparituotteita valmistavalla tehtaalla leikkaajan oikeana kätenä. Emman päätehtävä on pakata valmiit, sopivan kokoisiksi leikatut kuparinauhat kuljetusta varten. Emman käsistä kuparinauhat lähtevät ympäri maailmaa.
- Jokaisen kuparinauhan väliin laitetaan joko välipuut tai pahviholkit. Lopuksi nauhat muovitetaan kuljetusta varten.
Sivustakatsojasta työ saattaa näyttää tasapaksulta liukuhihnatyöskentelyltä, mutta sitä se ei Emman mukaan ole, sillä erilaiset asiakkaat tilaavat tuotteet eri tavalla pakattuna.
- Teen myös muutakin kuin vain pakkaamista: leikkaan pahviholkkeja valmiiksi ja huolehdin, että leikkaajalla on tarvittavat työvälineet valmiina pisteellään. Viikonloppuisin, trukkikuskien ollessa vapaalla, kuskailen valmiita lavoja varastoon.
Emmasta työ on monipuolisuutensa ansioista kiinnostavaa. Parasta ovat kuitenkin leppoisat työkaverit, jotka saavat kahdeksantuntisen työpäivän vilahtamaan huomaamatta ohi. Työkaverit ovat suhtautuneet alusta asti erittäin hyvin myös Emman diabetekseen.
- Toisena työpäivänä kerroin lounaan yhteydessä, että sairastan ykköstyypin diabetesta ja, että jos pyörryn, kannattaa heti soittaa ambulanssi. He ottivat tiedon rauhallisesti vastaan ja osa kyseli kiinnostuneena lisätietoja, miten voi auttaa minua mahdollisessa hätätilanteessa.
Kesätyöpaikka vaakalaudalla
Kesätyöpaikan saaminen ei ole mikään itsestäänselvyys. Viime vuonna Emman työpaikkaa vastaavaan yritykseen haki 600 kesätyöntekijää, joista sisälle otettiin vain 40. Emma ei yrityksestä huolimatta ollut yksi heistä.
- Olen työskennellyt 14-vuotiaasta asti joka kesä, enkä yksinkertaisesti osaa tai halua maata reporankana kotona. Aikaisemmin olen työskennellyt hevostallilla ja vanhainkodissa. Viime kesänä olin jälleen vanhainkodilla.
Tänä keväänä energia- ja ympäristötekniikkaa Satakunnan ammattikorkeakoulussa opiskeleva Emma päätti hankkivansa oman alan kesätöitä, vaikka väkisin. Hakukaavakkeita sinkoili vesilaitokselle, kaatopaikalle, ydinvoimalaitokselle sekä metalliteollisuuteen, josta kutsu kesätyöhaastatteluun viimein kilahti.
- Yllätysten välttämiseksi puolin ja toisin päätin kertoa diabeteksestani heti haastattelussa. Tiesin, että sairauteni voisi vaikuttaa valintaan, mutta toisaalta asia olisi tullut ilmi ennemmin tai myöhemmin. Sain ilokseni kuulla, ettei diabetes olisi este, kunhan se on hyvin hallinnassa. Paikka oli minun, Emma hymyilee aurinkoisesti.
Diabeteksen hoitaminen työn ohessa on vaivatonta, sillä työtehtävät eivät ole kovin hektisiä. Emmalla on aina työpisteellään mukana olkalaukku, jossa hän säilyttää diabeteksen hoitovälineitään sekä hunajaa. Vajaan kahden vuoden ikäisenä diabetekseen sairastuneen Emman verensokeri on muutamia poikkeuksia lukuun ottamatta pysynyt aina hyvin hallinnassa. Nyt tilanne on kuitenkin toinen.
Kenkkuilua kolmivuorossa
Kuparitehtaan pyörät eivät pysähdy yölläkään, vaan töitä tehdään aamu-, ilta-, ja yövuorossa. Yökyöpeliksi tunnustautuvaa Emmaa kolmivuorotyö ei haittaa, päinvastoin hän on aina halunnut päästä kokeilemaan sitä. Verensokerit eivät kuitenkaan ole olleet yhtä innoissaan kolmivuorotöistä.
- Tuntuu, ettei insuliini enää vaikuta samalla tavalla kuin ennen, vaan verensokeri on kokoajan nousussa. Yövuorossa verensokeri taas pyrkii laskemaan.
Emma yritti korjata tilannetta aluksi itse mittaamalla tiuhaan, säätämällä pumpustaan perusinsuliinitasoja ja korjailemalla ahkerasti. Mikään ei kuitenkaan auttanut, joten Emma marssi diabeteslääkärin pakeille.
- Lääkäri ehdotti annosoppaan käyttöönottamista, jos sitä kautta balanssi löytyisi.
Yksi selitys korkealle verensokerille saattaa olla stressi, sillä Emma paljastaa olevansa jännittäjätyyppiä.
- Ensimmäisinä työpäivinä en oikein pystynyt edes syömään, kun jännitin niin paljon miten onnistun. Nytkin vielä jännitän erityisesti trukilla ajamista.
Stressiä Emma pyrkii vähentämään ratsastamalla kolme kertaa viikossa sekä päivittäisillä metsälenkeillä. Luonto on Emmalle tärkeä elementti, joka ohjaa myös hänen tulevaisuudensuunnitelmiaan.
Tulevaisuuden ympäristöministeri
Kesätöitä Emmalla on tiedossa myös ensi suvena, sillä hänellä on opintoja jäljellä vielä puolitoista vuotta. Emma suorittaa kesätyön ohessa myös opintoihin kuuluvan tekniikkaharjoittelun. Ensi vuonna pitäisi löytyä työtehtäviä tulevaisuuden vakiduuni tähtäimessä.
- Voisin hyvin tulla tänne Aurubiksellekin töihin, mutta silloin työnkuvan olisi hieman muututtava enemmän koulutustani vastaavaksi. Voisin esimerkiksi valvoa kuparin laatua tai tarkistaa, että kuparituotteita pestäessä nesteiden pitoisuudet ja määrät ovat hallinnassa.
Valmistumisen jälkeiset urasuunnitelmatkin ovat selvät.
- Haluaisin työskennellä esimerkiksi vesilaitoksella juoma- ja järvivesien tutkijana, mutta isona minusta tulee ympäristöministeri, Emma sanoo silmää iskien.
Emman kesätyöt loppuvat elokuun lopussa, mutta jos lisätöitä pukkaa, aikoo Emma ottaa ne ilolla vastaan.
- Olen äärettömän kiitollinen kesätyöpaikastani. On kiva nähdä erilaisia työskentelytapoja ja tutustua uusiin ihmisiin. Eikä se ikävää ole rahaakaan ansaita, jota laittaa säästöön omakotitaloa varten.
