Fysioterapeutiksi opiskeleva Niklas haluaa olla
Oman kehon hallitsija
Fysioterapeutiksi opiskelevan Niklas Seppälän työharjoittelupäivät ovat täynnä liikuntaa, mutta silti hän marssii lähes joka ilta kuntosalille treenaamaan. Haaveena ei kuitenkaan ole lihaksikas kroppa, vaan terveenä pysyminen, sillä Niklaksen mielestä niin kuntoutumisessa kuin diabeteksessakin, ohjaksissa istuu jokainen itse.
Niklas Seppälää, 22, hieman väsyttää. Hän on ravannut koko päivän vetämässä jumppatuokioita eri-ikäisille asiakkaille. Niklaksen fysioterapeuttiopinnoissa on menossa ensimmäinen harjoittelujakso paikallisessa yrityksessä.
-Olen tänään ohjannut vanhuksia uima-altaalla ja opettanut asiakkaalle henkilökohtaisesti liikkeet, joita hänen on kotona harjoiteltava, jotta kuntoutuisi vammastaan. Monet mieltävät, että fysioterapeutti on vain hieroja, mutta todellisuudessa työ on paljon monipuolisempaa.
Fysioterapeutin tärkeä ominaisuus on empatiakyky, sillä
työssä pitää pystyä välittämään tuntemattomastakin ja uskaltaa koskettaa
asiakasta.
Niklasta on aina kiinnostanut ihmisläheinen työ, mutta nuorempana hän halusi palomieheksi tai poliisiksi. Ammattihaaveet vaihtuivat, kun diabetes puhkesi.
- Sairastuin diabetekseen 10-vuotiaana. Urahaaveista luopuminen ei ollut rankkaa, sillä en ajatellut ammatinvalintaa vielä silloin kovinkaan vakavasti. Halusin kuitenkin työn, jossa voin auttaa ihmisiä ja tyydyttää sosiaalisia tarpeitani.
Yläkoulun jälkeen Niklaksen kaikki ystävät menivät lukioon ja ihmettelivät, kun Niklas valitsi lukion sijasta merkonomikoulutuksen.
-Mielestäni on tärkeää tehdä niin kuin itsestä tuntuu hyvältä. En ole päivääkään katunut päätöstäni.
Kauppiksen jälkeen Niklas opiskeli itsensä urheiluhierojaksi ja myöhemmin personal traineriksi. Tiedonjanoiselle Niklakselle sekään ei riittänyt.
- Haluan koko ajan haastaa itseäni oppimaan enemmän. Ihmiskeho on valtavan monipuolinen kokonaisuus ja haluan tuntea sen mahdollisimman hyvin. Tulevaisuudessa aion erikoistua työfysioterapiaan.
Niklas opiskelee fysioterapeutiksi ammattikorkeakoulussa nyt toista vuotta. Yhteensä koulutus kestää 3,5 vuotta.
Diabeetikko ei ole robotti
Diabetes tuo omat haasteensa fysioterapeutin ammattiin, sillä työssä liikutaan paljon ja aikataulut ovat usein tiukat.
-Työpäivän aikana ei välttämättä ehdi pitämään säännöllisiä taukoja, eikä verensokeria voi välttämättä mitata aina kun haluaa. Toki pitää muistaa, että asiakaspalvelijakin on vain ihminen, ei robotti. Jos minulle tulee matala verensokeri kesken asiakastapaamisen, keskeytän sen hoitotoimenpiteiden ajaksi. Asiakas kyllä ymmärtää.
-Kun harrastaa raskasta liikuntaa, keho erittää stressihormonia, joka nostaa verensokeria. Kun hormonin tuotanto suorituksen jälkeen loppuu, verensokeri romahtaa. Tähän pitää osata varautua rytmittämällä ruokailut ja pistokset oikein. On myös osattava kuunnella omaa kehoaan. Itse en esimerkiksi lähde liikkumaan yli 15 mmol/l sokereilla, sillä minulle tulee huono olo.
Niklas kuitenkin huomauttaa, että diabetesta ei voi opetella suoraan kirjasta vaan oman kehon toiminnan oppii parhaiten kokeilemalla. Niklas itse on opetellut oman rytminsä kuuden vuoden kuntosaliharjoittelun aikana.
-Syön aamulla kevyesti hiilihydraatteja, esimerkiksi marjoja tai hedelmän. Illalla salitreenin jälkeen syön tuhdin aterian, sillä nukun kuitenkin kahdeksan tunnun yöunet, jonka aikana paastoan. Salille otan aina mukaan hedelmiä hypoevääksi. Verensokerin mittaan ennen treenejä sekä 1-2 tuntia niiden jälkeen.
Muista myös pienimpiäsi
Kuntosalilla Niklas ei treenaa täysillä valtavilla painoilla ja vieroksuukin koko ajatusta. Niklakselle on enemminkin tärkeää olla hyvässä kunnossa, kuin omistaa valtavat lihakset.
Oma keho onkin usein se paras äänitorvi niin urheilussa kuin diabeteksessa.
-Meillä kaikilla on välillä myös huonoja päiviä. Siksi on tärkeää oppia olemaan itsellensä armollinen ja hyväksyttävä epäonnistumiset. Muuten elämään väsyy.