Stressi heittelee verensokereita

Tähän aikaan vuodesta stressitaso on monilla huipussaan ja siksi verensokeri saattaa olla jatkuvasti korkealla. Kysyimme diabeteslääkäri Risto Lapattolta, miten diabetesta tulisi stressaavassa tilanteessa hoitaa.

Opiskelu- ja työkiireet, parisuhde- ja rahahuolet, ulkonäköpaineet, diabetesmurheet, esitelmän pitäminen tai liikuntasuoritus. Kaikki nämä eri tilanteet aiheuttavat samanlaisen reaktion elimistössämme. Tätä reaktiota kutsutaan stressiksi.

–Elimistö joutuu eräänlaiseen puolustustilaan. Tämä on jäänne historiastamme, kun meidän piti olla valmiita taisteluun tai valmiita pakenemaan. Sydämemme syke kiihtyy ja verenkierto ohjautuu enemmän lihaksille kuin muulle elimistölle, Risto Lapatto kertoo.

Stressitilassa insuliinin vastavaikuttajahormonien eli adrenaliinin, noradrenaliinin ja lopulta myös kortisolin tuotanto kiihtyvät. Tämä saa diabeetikoilla verensokerin tavallisesti nousemaan.

–Lapsilla verensokeri saattaa esimerkiksi liikunnan yhteydessä laskea, koska he eivät koe siinä stressiä, mutta nuorilla ja aikuisilla se nousee lähes poikkeuksetta. Kuinka paljon, on yksilöllistä.

Stressin vaikutusta omaan tasapainoon onkin hyvä tutkia verensokeria mittaamalla ja arvoja tutkailemalla.

–Merkitse ylös verensokerisi ja se kuinka stressaantunut olet mittaushetkellä asteikoilla 4–10. Näin voit oppia tuntemaan, miten erilainen stressi vaikuttaa verensokereihisi ja varautua tilanteisiin jo ennalta, Lapatto neuvoo.

Akuuttia vai pitkäkestoista?

Jotta diabetestaan osaisi stressitilassa hoitaa mahdollisimman hyvin, on tunnistettava onko kyse pitkä- vai lyhytkestoisesta stressistä. Jos tiedät, että sinulla on haastava koe tiettynä viikonpäivänä voit jo koepäivän aamuna pistää hieman enemmän pikainsuliinia. Se voi parantaa suoritusta, ja voit välttyä korjailulta kokeen jälkeen. Jos stressi on pidempikestoista esimerkiksi ihmissuhdehuolien vuoksi, voit nostaa hieman perusinsuliinin määrää.

–Muutokset kannattaa kuitenkin tehdä maltillisesti ja vasta, kun olet hieman tutustunut siihen, miten stressi vaikuttaa verensokeriisi, ettei tasapaino lähde vuoristorataan.

Lyhytkestoiset stressitilanteet ovat hyödyllisiä, sillä ne parantavat suorituskykyä. Sen sijaan pitkäkestoinen stressi ajaa elimistön ylikuormittuneeseen tilaan ja on näin hyvin haitallista.

–Verenpaine saattaa nousta ja voi ilmetä ahdistusta ja unettomuutta. Tutkimisten mukaan stressi aiheuttaa myös tyypin 2 diabetesta, joka voi hyvin tulla, vaikka olisitkin ykköstyyppi. Silloin insuliini vaikuttaa heikosti, eli normaalit insuliinimäärät eivät enää riitä.

Helpota vähän

Stressiä ei useinkaan pysty kokonaan poistamaan, mutta sitä voi lievittää. Musiikin kuunteleminen, luonnossa liikkuminen, erilaiset rentoutusharjoitukset ja liikunta helpottavat stressiä. Tärkeintä on kuitenkin toisen ihmisen tuki.

–Aiheutti stressiä sitten koulu tai diabetes on asioista hyvä puhua jollekin. Perhe, kumppani, ystävät, diabeteskaverit kuuntelevat varmasti mielellään ja tilanne rauhoittuu, kun voi purkaa mietteitään jollekin. Myös hoitohenkilökunnalle kannattaa jutella mieltä painavista asioista ja hakea tarvittaessa apua psykologilta.

Rento elämänasenne on paras keino välttää stressiä, mutta kaikille huolettomuus ei ole ominaista. Siksi on opittava hyväksymään, että stressi kuuluu elämään ja kokeiltava mikä on itselle paras keino purkaa sitä, jottei tilanne pitkity.

–On tärkeää muistaa, että stressi ei helpotu päihteitä nauttimalla vaan se on pikemminkin ongelmien lakaisua maton alle. Rentoudu lähtemällä kavereiden kanssa vaikkapa elokuviin tai pyöräilemään, sillä mieluisasta puuhastelusta on tutkimustenkin perusteella apua stressiin, Lapatto muistuttaa.