Miksi kuulun diabeetikkona koronaviruksen riskiryhmään?

Diabetesta sairastavilla on suurempi riski saada vakava koronavirusinfektio, kuin heillä, joilla ei ole diabetesta. Tehohoitoon joutuneista reilusta 300 potilaasta joka viidennellä on ollut jokin diabetestyyppi. Keskimäärin riskin ajatellaan olevan noin kaksin- tai kolminkertainen. Alle 40-vuotiailla tutkimusten mukaan riski vakavaan infektioon on kuitenkin pieni. Se kuinka pieni, ei ole aivan varmaa, sillä useimmat diabetestakin sairastavat ovat sairastaneet koronavirusinfektion lieväoireisena tai oireettomana, eikä heitä ole silloin testattu. Jatkossa, kun testataan myös vähäoireiset, saadaan mahdollisesti parempi kuva koronavirustaudista ja sen levinneisyydestä.

Tieteellisissä tutkimuksissa on todettu, että jos sairaalaan tullessa glukoositasapaino on korkea, on riski vakavaan taudinmuotoon suurempi. Kannattaa siis pyrkiä tavoitteen mukaiseen glukoositasapainoon mahdollisimman usein. Ja jos sitten sairastuu, kannattaa tarvittaessa pyytää apua omasta hoitopaikasta annosten muuttamiseen, jotta edelleen glukoositaso pysyisi kohtuullisena.

Tänä syksynä on myös erittäin tärkeä ottaa kaikille diabetesta sairastaville ilmainen kausi-influenssarokote, koska influenssaan sairastuminen voi altistaa koronavirustaudin vakavammalle muodolle.

Lisäksi terveellinen ruokavalio, riittävä uni, säännöllinen liikkuminen ja Koronavilkku-sovelluksen lataaminen kannattaa. Yhteydenpito ystäviin turvallisesti on myös tärkeää. Tällä hetkellä 1-2 metrin päästä tehty etähalaus on turvallisinta.

Onko diabeteksen ohella muilla sairauksilla tai tekijöillä merkitystä, jos sairastun koronaan?

Tiedetään, että vakavalle tautimuodolle altistavat sellaiset perussairaudet, jotka merkittävästi huonontavat keuhkojen tai sydämen toimintaa tai elimistön vastustuskykyä. Tällaisia ovat diabeteksen, johon liittyy elinvaurioita lisäksi esimerkiksi: vaikea-asteinen sydänsairaus, huonossa hoitotasapainossa oleva keuhkosairaus, krooninen maksan tai munuaisen vajaatoiminta, vastustuskykyä heikentävä tauti, kuten aktiivisessa solunsalpaajahoidossa oleva syöpätauti ja vastustuskykyä voimakkaasti heikentävä lääkitys, esimerkiksi suuriannoksinen kortisonihoito.

Lisäksi muita sellaisia tekijöitä, jotka yleisesti ottaen heikentävät keuhkojen toimintaa ja saattavat lisätä koronavirusinfektion riskiä terveydelle ovat sairaalloinen ylipaino (BMI yli 40) ja päivittäinen tupakointi, myös sähkötupakointi.

Minulla on flunssa. Kuinka nopeasti pääsen testeihin?

Tämä riippuu tällä hetkellä täysin asuinpaikkakunnastasi. Joissakin pääsee testiin samana päivänä, joissakin joutuu odottamaan päivän tai kaksi.

Kaikkia, joilla on mitään koronaan viittaavia oireita, suositellaan hakeutumaan testeihin. Näitä oireita ovat: kuume, yskä, kurkkukipu, hengenahdistus, lihaskivut, väsymys, nuha, pahoinvointi, ripuli tai maku- ja hajuaistin häiriöt. Koronavilkku-sovelluksen kautta voi tehdä oirearvion Omaolo.fi-palvelussa. Se myös ohjaa mahdolliset jatkotoimet.

Koronavirustestiä ei kannata pelätä. Toimenpide tuntuu epämiellyttävältä hetken, mutta on tuiki tarpeellinen tehdä, jos sinulla on yllä mainittuja oireita.

Onko riskiryhmään kuuluminen syy jäädä etätöihin?

Tällä hetkellä useilla työpaikoilla suositellaan etätöitä, jos se on mahdollista. Sosiaali- ja terveysministeriö on antanut ohjeet, miten työantaja voi turvata riskiryhmään kuuluvan työntekijän työturvallisuutta koronavirusepidemian aikana. Asiasta kannattaakin aina sopia oman esimiehen kanssa. Tarvittaessa voi olla yhteydessä myös omaan työterveyshuoltoon.

Todennäköisesti voit käydä koulua paikan päällä käsihygienia ja muut turvatoimet muistaen, jollei luokkaasi tai kouluasi laiteta karanteeniin. Myös ryhmätöitä voit tehdä hyvillä mielin, turvavälit muistaen.

Jos sairastut flunssaan ja koronavirustestisi on negatiivinen, voit mennä kouluun 1–2 päivää siitä, kun oireet ovat kadonneet. Jos sairastut koronavirukseen, saat erilliset ohjeet, milloin sinun on turvallista palata kouluun.

Aloitan opiskelut tänä syksynä uudella paikkakunnalla, ja meillä on ainakin aluksi lähiopiskelua. Uskallanko mennä?

Erilaiset oppilaitokset, jotka järjestävät uusille oppilailleen lähiopetusta, ovat varmistaneet, että se on turvallista. Niin turvavälit kuin muut säädökset on huomioitu. Myös omilla toimillasi voit varmistaa oman turvallisuutesi.

Opiskelua aloittaessa on tärkeää, että pääsee tutustumaan opiskelukavereihinsa sekä opettajakuntaan ja näin pääsee sisään opiskeluun. Toisaalta railakkaimmat opiskelijoiden illanvietot kannattaa jättää väliin. Ne eivät ole turvallisia kenellekään tällä hetkellä.

Olen raskaana. Olenko erityisessä vaarassa koronan takia? Entä vauvani?

Raskaana olevilla taudin ilmaantuvuus ei ole keskimääräistä suurempi, eikä lievään taudinkuvaan näyttäisi liittyvän sikiöhaittoja. Tässäkin tilanteessa, kannattaa kuitenkin huolehtia siitä, että pysyisi mahdollisimman paljon toivotussa glukoositasapainossa.

Moni hoitopaikka on siirtynyt etäpoliklinikkatoimintaan. Kannattaa aina kysyä omasta hoitopaikasta tätä mahdollisuutta. Tällöin kannattaa opetella purkamaan käyttämäsi laitteen tiedot valmiiksi nettisovelluksiin ja varata esille mahdollinen hoitosuunnitelmasi ja lääkelistasi. Lisäksi kannattaa valmistautua käyntiin miettimällä kysymyksesi ja kirjoittaa ne paperille ylös.

Tässä esimerkkilista mahdollisista kysymyksistä, joita voisit miettiä:

• Mitä diabeteshoidollesi kuuluu?
• Ovatko hoitosuunnitelmassa sovittu/sovitut asiat toteutuneet: mikä niiden toteutumista on edistänyt, mikä niiden toteutumista on jarruttanut?
• Oletko ottanut lääkkeesi suunnitelman mukaan, tarvitseeko reseptejä uusia?
• Onko tarvetta kontrolleihin: vuosikontrollit laboratoriossa, silmänpohjakuvaus, jalkojenhoitajalla käynti, jos on tehty tutkimuksia, mitä haluaisit tietää vastauksista?
• Kuinka paljon olet mitannut verensokereita ja millaisella tasolla ne ovat olleet: oletko itse tutkinut tuloksia ja kuinka usein, oletko muuttanut hoitoa tulosten perusteella, onko tarvetta tihennetylle seurannalle vielä ennen etävastaanottoa?
• Jos sensoroit, oletko purkanut tiedot purkujärjestelmään hoitopaikan nähtäväksi: oletko itse tutkinut tuloksia ja kuinka usein, oletko muuttanut hoitoa tulosten perusteella?
• Jos sinulla on pumppuhoito, oletko purkanut tiedot purkujärjestelmään hoitopaikan nähtäväksi tai oletko muuttanut annoksia edellisen kontrollin jälkeen?
• Milloin olet viimeksi mitannut verenpaineesi ja onko tarvetta tihennetylle seurannalle ennen etävastaanottoa?
• Onko tilanteita, joista haluaisit keskustella diabeteshoitajan tai lääkärisi kanssa: matalia tai korkeita verensokereita, yön verensokereihin vaikuttavia asioita, sairaspäivän hoitoannoksia, liikuntatilanteiden ennakoimista?
• Saatko välinejakelusta riittävästi tarvikkeita, jotta voit toteuttaa omahoitoa? Tarvitaanko uusintalähetettä välinejakeluun?
• Milloin itse toivot seuraavaa kontaktia diabeteshoitajaan tai lääkäriin?

Pitääkö minun hamstrata insuliinia, jos koronavirustilanne pahenee?

Sinun ei tarvitse olla huolissasi insuliinin riittävyydestä. Lääkkeiden velvoitevarastoinnista säädetään Suomessa velvoitevarastointilaissa ja -asetuksessa. Diabeteslääkkeiden osalta velvoitevarastointi on kuuden kuukauden keskimääräistä kulutusta vastaava määrä. Tämä koskee sekä pitkä- ja lyhytvaikutteisia insuliineja. Suomessa asiaa valvoo Lääkealan turvallisuus ja kehittämiskeskus Fimea.

Tuleeko uusi aalto?

Tällä hetkellä on meistä kaikista itsestämme kiinni, kuinka noudatamme viranomaismääräyksiä, jottei Suomeen tulisi uutta koronavirusaaltoa. Nyt tarvitaan kaikilta turnauskestävyyttä, jotta saamme pidettyä tartuntamäärät kohtuudessa.