Jonna Tolvanen 20, haluaa korjata kakkostyypin diabetekseen liittyviä yleisiä harhaluuloja ja kannustaa muitakin kakkostyypin diabeetikkonuoria puhumaan sairaudestaan avoimesti.

Jonna pyörii sairaalasängyllä ja kuuntelee tarkkailuhuoneen erikoisia ääniä. Uni ei tule millään. Jonna katsoo kelloa ja tietää, että pian hänet tultaisiin taas herättämään verensokerin mittausta varten.

-Tuossa vaiheessa ei vielä tiedetty sairastanko ykkös- vai kakkostyyppiä vai kenties LADAA, sillä todettaessa verensokerini oli yli kaksikymmentä ja oireet hyvin tyypilliset ykköstyypin oireet: jano ja väsymys.

Viikko sairaalareissun jälkeen selvisi, että Jonna sairastaa kakkostyypin diabetesta, sillä verensokeri meni lyhytvaikutteisesta insuliiniannoksesta heti hypoille. Jonnalle määrättiin pitkävaikutteinen insuliini ja tablettihoito.

-Ajattelin ensin, että okei tällainen sairaus tuli ja tämän kanssa eletään. Muutaman kuukauden kuluttua minulle alkoi kuitenkin valjeta, että sairastuin todella nuorena vanhojen ihmisten sairauteen.

Järkytys johti masennukseen, joka vaikutti Jonnan koulumenestykseen. Lopulta myös diabeteksen hoitaminen jäi - Jonna ei enää ottanut lääkkeitä ja verensokerin aamu- ja iltamittaukset jäivät.

- Pahinta oli, kun syytin itseäni sairastumisestani. Minulla ei ollut yläasteella kovinkaan hyvät elintavat, vaan jätin ruokailuja välistä enkä juuri liikkunut. Lisäksi geenialttius on kova: lähisuvussani molemmilla isoäideilläni on kakkostyypin diabetes ja isälläni on ykköstyyppi.

Jonna koki, etteivät hänen lähimmäisensä kuitenkaan pystyneet antamaan vertaistukea. Isoäidit olivat sairastuneet kakkostyyppiin vanhempina kuin Jonna ja isän sairaus on erilainen. Kaverit yrittivät parhaansa mukaan tukea Jonnaa, mutta heidänkin oli vaikea ymmärtää, mitä Jonna kävi läpi.

- Yritin etsiä somesta vertaistukea, mutta en löytänyt yhtään nuorta, joka olisi sairastunut samaan aikaan kuin minä, ja ymmärrän kyllä. Heitä on, mutta kakkostyyppi on Suomessa valtava tabu, yksin pitkän hyväksymisprosessin läpi kahlaamaan joutunut Jonna sanoo.

Oma vika

Jonnan mukaan kaikille iskostetaan jo peruskoulussa, että kakkostyypin diabetes on aikuisten sairaus, joka aiheutetaan itse. Negatiiviset kommentit pelottavat ja siksi sairautta piilotellaan ja vertaistukea on vaikea löytää.

- Monia kakkostyypin diabeetikkonuoria varmasti ahdistaa kertoa sairaudestaan, sillä vastaanotto on lähes poikkeuksetta todella kylmä. Minäkin sain kerran somessa eräältä sairaanhoitajalta kommentin, että kakkostyypit laittavat sairastumisensa geenien piikkiin, kun ei suostuta myöntämään, että omat elintavat ovat huonot. Tuo kommentti satutti, Jonna sanoo surullisena.

Pillerit suuhun ja liikkumaan, on monen ajatus kakkostyypin diabeteksen hoidosta, mutta Jonna painottaa, ettei se ole niin yksinkertaista. Hoitoväsymys vaanii kakkostyyppiäkin, sillä verensokereiden kanssa on tasapainoiltava, ja itseään hoidettava joka päivä.

- On hyvä muistaa, että myös kakkostyypin diabeteksen hoitamattomuus johtaa huonoon hoitotasapainoon, mikä aiheuttaa hankaluuksia kropassa.

Jonnalla on toisinaan korkeita verensokereita, erityisesti jos hän on syönyt herkkuja. Freestyle Libreä käyttäessään Jonna myös huomasi, että hänen verensokerinsa laskee öisin usein matalalle.

Jonnan kotikunta ei kuitenkaan myönnä kakkostyypin diabeetikoille Libreä jatkuvaan käyttöön, joten hänen oli luovuttava apuvälineestään. Se suututtaa Jonnaa.

- Kakkostyyppiä ei oteta edes terveydenhuollossa riittävän vakavasti.

Vertaistukea kanssasisarille ja -veljille

Tulevaisuudessa Jonna toivoo pääsevänsä opiskelemaan graafikoksi ja parantuvansa kakkostyypin diabeteksesta. Ensin Jonnan olisi päästävä eroon pitkävaikutteisesta insuliinista, jota hän pistää nyt kerran päivässä. Tavoitetta tukee terveellinen ruokavalio ja säännöllinen ruokailurytmi.

- Rytmin oppiminen on ollut haasteellista, sillä olen ennen syönyt ihan milloin sattuu. Onneksi hoito sujuu nyt jo paremmin: olen ottanut kaikki lääkkeet ajallaan ja pyrkinyt syömään paremmin.

Hoidossa jaksamista on helpottanut se, ettei Jonnaa enää ahdista olla nuori kakkostyypin diabeetikko. Tästä syystä Jonna on päättänyt ryhtyä vertaistukijaksi muille kakkostyypin diabeetikkonuorille ja rohkaista heitä puhumaan sairaudestaan.

- Oli ihana ymmärtää, ettei ikä vaikuta diabetestyyppiin, vaan diabetes voi tulla ihan kenelle tahansa. Ymmärrän nyt, ettei sairaudessani ole mitään hävettävää, ja tästä haluaisin muistuttaa myös muita kakkostyypin diabetesta sairastavia nuoria. Haluan, etteivät he tunne oloaan yksinäiseksi, vaan tekevät kakkostyypistä parhaan ystävänsä, sillä se on sairaus jonka kanssa on elettävä pitkään.