Ilonan mummi tukee ja ymmärtää
Ilona Virolainen ja hänen mumminsa Birgit Virolainen ovat aina olleet hyvin läheisiä. Siksi Ilonan sairastuminen diabetekseen tuntui Birgitistä kamalalta. Surua on kuitenkin lievittänyt Ilonan reipas suhtautuminen elämään sekä läheisenä pysyneet välit. Ilonan mielestä mummi on ihan paras, sillä vaikka mummi ei ihan kaikkea aina ymmärräkään, hän osaa kuunnella ja tukea.
Ilona Virolainen,
14, ei edes muista aikaa ilman diabetesta, sillä hän sairastui ollessaan vasta
hieman yli vuoden ikäinen. Ilonan ei tarvinnut kokea diabeteksen aiheuttamaa
alkujärkytystä, sen sijaan Ilonan lähiomaisia pienen vauvan sairastuminen suretti.
–Se oli ihan kamalaa, koska Ilona oli vasta niin pieni. Surin Ilonan tulevaisuutta ja pohdin, miten noin pientä vauvaa voi alkaa pistelemään, Ilonan mummi Birgit Virolainen sanoo.
Ilonan äiti oli raskausaikana käynyt testaamassa lapsensa riskiä sairastua diabetekseen. Testi oli äidin kauhuksi ollut positiivinen. Silti kukaan ei osannut odottaa, että aikaa diabeteksen puhkeamiseen menisi vain vuoden verran.
–Ilonalla oli flunssa. Hän oli perheineen käymässä mummolassa kun alkoi oksennella ja meni yhtäkkiä voimattomaksi. Sairaalassa diagnoosi oli ykköstyypin diabetes, Birgit sanoo vakavana.
Ilonan suvussa diabetes oli uusi asia, sillä hän oli ensimmäinen, joka diabetekseen sairastui.
Ilona osaa itse
Mummin iloksi ja ihmetykseksi Ilona tottui pistoksiin ja verensokerin mittauksiin hetkessä.
–Minulla itselläni on piikkikammo, enkä voisi kuvitellakaan pisteleväni itseäni, mutta Ilona se vaan alkoi hoitaa itseään niin reippaasti.
Birgit-mummi on kerran kokeillut laittaa Ilonalle pumpun kanyylin paikalleen, mutta muuten pistäminen on saanut jäädä Ilonalle itselleen. Ilona on yrittänyt opettaa mummilleen myös insuliinipumpun käyttöä, siinä kuitenkaan onnistumatta.
–Minulle nämä tekniset vempeleet ovat melko vieraita. Juuri ja juuri osaan omaa puhelintani käyttää, Birgit nauraa.
Hiilihydraattien laskemisessa Birgit-mummi on taitava, ja usein Ilona ja mummi laskevatkin hiilihydraatit yhdessä. Onhan kaksi laskupäätä aina parempi kuin yksi.
–Kun laskee hiilihydraatteja kahdestaan, se tuo tietynlaista turvaa, että laskutoimitukset menevät varmasti oikein ja siten tulee pistettyä insuliinia oikea määrä, Ilona miettii.
Hiilihydraattioppaiden lisäksi Birgit on saanut diabeteshoitajilta myös yleisiä oppaita diabeteksesta. Tärkeintä Birgitin mielestä on osata toimia oikein hätätilanteissa.
–Hätätilanteissa osaisin toimia, sillä ne on painettu syvälle alitajuntaan asti. Onneksi Ilona ei ole koskaan joutunut mummolassa ollessaan shokkiin. Kun hän on luonani yötä, käyn varmuuden vuoksi joka yö tarkistamassa, että kaikki on varmasti hyvin.
Ilonan mielestä mummi huolehtii välillä turhankin paljon.
–Kun tapaamme, diabetes on yksi puheenaiheemme. Esimerkiksi jos olen käynyt poliklinikalla, kerron mummille, mikä pitkäaikaisverensokerini oli ja mitä muutoksia omahoitoon tehtiin. En kuitenkaan halua kertoa ihan kaikkea, ettei mummin tarvitsisi huolehtia turhaan.
Maailman paras mummi
Kuuntelemisen lisäksi mummi osaa mukavan puuhailun kautta viedä Ilonan ajatukset välillä pois diabeteksesta.
–Ulkoilutamme kissaa ja käymme seikkailemassa ympäri kaupunkia. Se on tosi kivaa, Ilona sanoo.
–Nythän Ilonalla on kännykässä se navigointikin, jotta voimme mennä seikkailemaan vähän sellaisillekin alueille, jossa emme ole ennen käyneet, Birgit jatkaa hymyillen.
Birgit-mummi on Ilonalle hyvin tärkeä, eikä Ilonan ole kysyttäessä vaikea vastata, miksi.
–Luotan mummiin todella paljon. Ikäerostamme huolimatta mummi ymmärtää minua hyvin. Hän jaksaa aina kuunnella minua ja hänellä on aikaa olla minun kanssani. Mummi on myös korjannut joitakin asenteitani parempaan suuntaan, Ilona listaa hymyillen.
Birgit-mummi on opettanut Ilonalle esimerkiksi, että päihteisiin ei kannata sekaantua. Näistä elämänohjeista Ilona on hyvin onnellinen ja uskoo säilyttävänsä ne läpi elämän. Samoin kuin lämpimän suhteen mummiinsa. Birgit on samaa mieltä.
–En usko, että suhteemme muuttuu miksikään vaikka Ilona vanheneekin ja hänen elämäänsä tulee menoja, joiden takia emme ehkä enää näe näin usein. Suhde joka on kerran luotu, säilyy aina. Birgit sanoo, Ilonan nyökkäillessä vieressä.
