Diabeteksen hoitaminen, ruoka


Kotitöistä voi laistaa, mutta diabetesta hoidetaan joulunakin. Tätä mieltä on Risto Mustalammi, 14, jouluihminen läpikotaisin. Riston kotona jouluvalot loistavat yli puoli vuotta putkeen.

Joulutortut. Ne ovat Risto Mustalammin lempijouluherkku kautta aikojen. Nyt Risto tietää, että tortussa on noin 15 hiilihydraattia, vaikka vastasairastuneena hiilihydraattien opettelu huoletti.

- Hiilihydraattien laskeminen vaikutti aluksi työläältä ja hankalalta. En tiennyt silloin juuri mitään diabeteksesta, sillä sairautta on suvussamme ainoastaan pikkuserkullani.

Helmikuussa 2017 vanhemmat kiidättivät kalpeaa ja huonovointista Ristoa sairaalaan. He epäilivät, että Ristolla on umpisuolentulehdus, mutta sairaalassa selvisi, että kyse olikin ykköstyypin diabeteksesta.

- Muistan, kun äiti sanoi minulle, että minulla on ”sokeritauti”, mutta sitten filmi katkeaa. Verensokerini oli sairaalaan mentäessä 36 mmol/l. Olin muutaman päivän lasten teho-osastolla.

Kahden viikon sairaalajakson aikana Risto mietti, miksi juuri hän oli sairastunut diabetekseen. Samat kysymykset palasivat viime keväänä mieleen hoitoväsymyksen myötä. Insuliinin pistäminen koulussa ei tuntunut enää mieluisalta, joten hoitotasapaino alkoi heikentyä.

Risto ei kuitenkaan jäänyt huoliensa kanssa yksin, vaan kertoi asiasta vanhemmilleen.

- Polilta minulle tarjottiin sensoroivaa insuliinipumppua ja otin sen mielelläni vastaan. Sen avulla insuliinin annostelu ja verensokerin tarkkailu ovat huomaamattomampia toimenpiteitä. Nyt diabetes ei enää haittaa elämääni, ja verensokeritasapainonikin on parantunut.


Jouluvalot Amerikan tyyliin, pian

Sairastumisen jälkeen Ristolla oli onneksi aikaa tutustua diabetekseen, ennen kuin hänen lempijuhlansa, joulu, kolkutteli ovella. Nyt Ristolla on edessään kolmas joulu diabeetikkona.

- Enää en voi olla niin vapaasti kuin ennen, koska täytyy huolehtia insuliinin annostelusta ja mittaamisesta. Minusta on kuitenkin tärkeä hoitaa diabetesta hyvin joulunakin, ettei juhla menisi piloille korkean verensokerin takia. Muista velvollisuuksista, kuten astian- ja pyykinpesukoneen täyttämisestä voikin sitten jouluna vähän luistaa, Risto naurahtaa.

Risto aloittaa jouluvalmistelut jo syyskuussa ripustamalla talon täyteen jouluvaloja, tai kausivaloja, kuten Risto itse niitä nimittää. Mitä värikkäämpi ja vilkkuvampi valo, sen parempi.

- Ei meidän talomme nyt aivan Amerikan mallia ole, vielä, Risto sanoo painottaen ponnekkaasti viimeistä sanaa.

Valaiseminen on kiinnostanut Ristoa lapsesta asti ja hän haluaakin tulevaisuudessa opiskelemaan valosuunnittelua. Joululahjaksi Risto toivoo älyvaloja.

- Älyvaloja voi ohjailla puhelinsovelluksella. Niiden väriä voi vaihtaa ja valaistuksen tehoa muunnella.

Mustalammien kotona on jo kolme älyvaloa, joita voi ohjailla vain Riston puhelimesta. Joskus Risto on kummitellut ja sammuttanut valot, kun on ollut itse poissa kotoa.


Jouluruoka kruunaa juhlan

Varsinainen juhlapäivä, jouluaatto, kuluu Riston perheessä hyvin perinteikkäästi. Ensin katsellaan jouluohjelmia, käydään joulusaunassa, sitten syödään hyvin ja lopuksi avataan lahjat, jotka joulupukki on usein ehtinyt tuoda sillä aikaa, kun perhe on ollut saunassa.

Joulupukkiakin enemmän Risto odottaa notkuvaa jouluillallispöytää.

- Tarjolla on kinkkua, kalkkunaa, erilaisia laatikoita, hillosipulia, cocktailkurkkuja, joululimppua ja sillikaviaaria. Viimeiseksi mainittua en ole koskaan syönyt, enemmän tykkään perinteisistä jouluruuista. Niistä on helpompi laskea hiilihydraatitkin.

Desimittaa ja puntaria Risto ei käytä, mutta kaikki ruuat kuitenkin arvioidaan. Risto tietää, että tuttu kauhallinen on suurin piirtein desi.

- Jos en muista kuinka paljon jossain ruuassa on hiilihydraatteja, tarkistan asian netistä. Hiilihydraattien laskeminen ei ole minusta mitenkään työlästä. Se on vain asia, joka on tehtävä. Kun arviointiin paneutuu kunnolla, voi loppuajan nauttia ruuasta.

Tarkan hiilihydraattiarvioinnin ansiosta Riston verensokeri ei heilahda edes vuoden herkullisimpana päivänä.

- Joulupäivänä saa syödä niin paljon suklaata, kuin haluaa. Lasken silti silloinkin jokaisen syömäni konvehdin, ettei verensokeri pääse kipuamaan korkeuksiin.

Pulmallisin juttu Riston diabeteksen kannalta joulussa on valvominen. Arkena Risto menee nukkumaan yhdeksältä, mutta jouluna hän haluaa valvoa pitkään. Viime jouluna jopa läpi koko yön.

- Valvoessani verensokeristani tulee paljon herkempi. Se menee helpommin matalalle ja helpommin korkealle. Valvomisesta en kuitenkaan lomalla halua tinkiä.

Ihana kahden viikon joululoma alkaa viikon kuluttua koko koulun yhteisellä joulukirkolla. Lomalla Risto aikoo mennä laskettelemaan sekä shoppailemaan Helsinkiin. Uusi vuosikymmen otetaan vastaan riemuiten ilotulitteita katsellen.

- Ensi vuodelta odotan eniten mahdollista pyöräilyriparia, sekä TET-jaksoa, sillä olen hakenut Ylelle tutustumaan valosuunnittelijan ammattiin, Risto kertoo innokkaasti.



Elina inspis2018
Teksti ja kuvat
Elina Viitanen