Diabeteksen hoitaminen, ruoka

kasvisuusi

Hennakaisa oppi kasvisruoan salat

Hennakaisa Kinnusen, 23, elämään kasvisruokavalio on hiipinyt pikkuhiljaa. Vaikka välillä hiilihydraattien laskeminen on haastavaa, on Hennakaisa kokenut, että kasvisruokavalio on hänelle terveyden kannalta paras vaihtoehto. Tärkeintä kasvisruoassa on kuitenkin maku.

Keittiössä leijailee ihana tuoksu. Lieden ääressä puuhailee 11 vuotta diabetesta sairastanut ja seitsemän vuotta kasvisruokavaliota noudattanut Hennakaisa. Padassa poriseva kikherne-pinaatticurry on Hennakaisan arkiruokalemppari.

–Kasvisruokaa parjataan usein mauttomaksi, mutta kaikki on kiinni maustamisesta, Hennakaisa tuumaa ja lusikoi keitokseen aimo annoksen currytahnaa.

Hennakaisa perehtyi kasvisruoan maustamiseen muutettuaan 16-vuotiaana yhteiseen asuntoon isosiskonsa kanssa, joka on myös kasvissyöjä. Sitä ennen Hennakaisa oli syönyt kasvisruokaa vain koulussa, sillä hänen molemmat vanhempansa ovat sekasyöjiä.

HKkokkaa

Hennakaisa opetteli aluksi valmistamaan omista ruokasuosikeistaan kasvisvaihtoehdon. Hän huomasi, että currylla tofusta saa kananmakuista ja meiramilla soijarouheesta jauhelihanmakuista. Kun perusasiat olivat kunnossa, alkoi Hennakaisa kokeilla mausteita, joita ei ollut ennen maistanut.

–Hyvien reseptien avulla on helppo tutustua kasvisruokaan, mutta soveltaakin voi jos haluaa. Uteliaisuus kannattaa aina, Hennakaisa hymyilee.

Kasvisruoan kirjo on laaja, joten uuteen ruokavalioon tutustuessa kannattaa heti ohittaa sellaiset ruoat, jotka eivät hivele omia makunystyröitä.

–Minä en söisi kasvisruokaa, jos se ei olisi mielestäni niin herkullista. Toki kasvisruoan terveydelliset vaikutukset ovat minulle myös tärkeitä.

Sukurasitteena oleva korkea kolesteroli on pysynyt aisoissa Hennakaisan toteuttaessa paljon hyviä rasvoja sisältävää kasvisruokavaliota. Verensokereihin Hennakaisa ei ole huomannut kasvisruoan vaikuttavan, sillä ruokavaliomuutos ei tullut kertarykäisyllä. Hoitohenkilökunnallekin Hennakaisa kertoi ruokatottumuksistaan vasta vähän aikaa sitten.

–Lääkäri suhtautui ruokavaliooni neutraalisti, mutta diabeteshoitajalle tämä oli uusi tapa elää. Hän passittikin minut ravitsemusterapeutille. Siellä sain vahvistuksen sille, että kasvisruokavalio on hyvä vaihtoehto myös diabeetikolle.

kasvisnelikko

Pitää tietää mitä tekee

Kasvissyöjän on tiedettävä mitä ravintoaineita mistäkin ruoka-aineesta saa ja mitkä ravinteet on otettava purkista.

–B12-vitamiinia saa vain eläinkunnan tuotteista, joten syön lisäravinnetta täyttääkseni sen tarpeen. Syön välillä myös kalsiumtabletteja, mutta sitähän saa myös pähkinöistä ja siemenistä.

Hennakaisa olisi toivonut, että ravitsemusterapeutilla olisi ollut antaa hänelle kasvisruokavaliota noudattavan hiilihydraattikäsikirja, mutta sellaista ei ole olemassakaan. Sen sijaan Hennakaisa on joutunut opettelemaan soijan, herneiden ja linssien hiilihydraatit selailemalla nettiä, punnitsemalla ruokaansa ja tarkkailemalla verensokereitaan.

–Yleinen harhaluulo on se, että kasvisruoka on myös hiilihydraattien puolesta kevyttä. Todellisuudessa kasvisruoka-annoksessa voi olla jopa enemmän hiilareita. Toisin kuin lihassa, joissakin kasvisruokavalion proteiininlähetissä, kuten kikherneissä ja pavuissa on hiilihydraatteja, Hennakaisa muistuttaa.

Kasvissyöjät ovat hippejä ja muita hassuja väitteitä

Hennakaisa on kasvisruokavaliota noudattaessaan törmännyt moniin ennakkoluuloihin. Monet ajattelevat, että kasvissyöjät ovat viherpiipertäjiä, jotka alkavat mesota, jos joku vahingossa pudottaa karkkipaperin maahan. Räikeimmät syytökset tulevat usein kuitenkin muualta.

–Koska kasvissyöjät syövät paljon papuja ja pähkinöitä, syytetään meitä usein siitä, että suomalaisella ruoalla menee huonosti. Kotimainen ruoka on kuitenkin laaja käsite, joka kattaa kasvissyöjien paljon kuluttamat kasvikset, leivän ja vaikka juuri kauppoihin tulleen nyhtökauran.

Yksi kasvisruokaan liittyvä myytti on myös se, että kasvisruoka on kallista.

–Osa tuotteista on tyyriitä, osa todella edullisia. Esimerkiksi soijarouhe on riittoisaa ja tunnenkin muutamia opiskelijoita, jotka korvaavat jauhelihan soijarouheella sen edullisuuden takia, vaikka ovatkin muuten sekasyöjiä. Tämä on myös loistava tapa tutustua kasvisruokaan.

Diabeetikkokasvissyöjiä Hennakaisa ei tunne, mutta uskoo heidänkin määrän lisääntyvän lähiaikoina, sillä kasvissyönti on tällä hetkellä jopa trendi.

–Ei kannata ajatella, että minun on nyt pakko syödä näin, vaan syödä sitä mikä itsestä tuntuu hyvältä ja kokeilla rohkeasti uusia juttuja. Jos sinusta yhtään tuntuu, että kasvisruoka voisi olla juttusi, kokeile, Hennakaisa kannustaa.


Kasvissyöjän hiilihydraattitaulukko

 

Pavut (kuivatuista keitetyt) 1 dl (noin 70 g)

10g hh

Linssit (kuivatuista keitetyt) 1 dl (noin 80 g)

15g hh

Herne (ilman palkoa, tuore/pakastettu) 1 dl (n. 60 g)

5g hh

Kasvissosekeitot (lautasellinen noin 3 dl)

n. 10-15g hh

Soijapapu, keitetty 100 g

n. 5g hh

Tofu, soijavalmiste n. 100 g

n. 2 g hh
(ei laskettava määrä)
Kikherne, keitetty  n. 100 g

n. 20g hh

Keitetyt ohrahelmet  n. 1 dl

15 g hh



Artikkeliin liittyvät asiasanat:

kokkailu
Elina Luomaw
Teksti ja kuvat
Elina Luoma