Hennakaisa oppi kasvisruoan salat
Hennakaisa Kinnusen, 23, elämään kasvisruokavalio on hiipinyt pikkuhiljaa. Vaikka välillä hiilihydraattien laskeminen on haastavaa, on Hennakaisa kokenut, että kasvisruokavalio on hänelle terveyden kannalta paras vaihtoehto. Tärkeintä kasvisruoassa on kuitenkin maku.
Keittiössä leijailee ihana tuoksu. Lieden ääressä puuhailee 11
vuotta diabetesta sairastanut ja seitsemän vuotta kasvisruokavaliota
noudattanut Hennakaisa. Padassa poriseva kikherne-pinaatticurry on Hennakaisan
arkiruokalemppari.
–Kasvisruokaa parjataan usein mauttomaksi, mutta
kaikki on kiinni maustamisesta, Hennakaisa tuumaa ja lusikoi keitokseen aimo
annoksen currytahnaa.
Hennakaisa perehtyi kasvisruoan maustamiseen muutettuaan
16-vuotiaana yhteiseen asuntoon isosiskonsa kanssa, joka on myös kasvissyöjä.
Sitä ennen Hennakaisa oli syönyt kasvisruokaa vain koulussa, sillä hänen
molemmat vanhempansa ovat sekasyöjiä.
Hennakaisa opetteli aluksi valmistamaan
omista ruokasuosikeistaan kasvisvaihtoehdon. Hän huomasi, että currylla tofusta
saa kananmakuista ja meiramilla soijarouheesta jauhelihanmakuista. Kun
perusasiat olivat kunnossa, alkoi Hennakaisa kokeilla mausteita, joita ei ollut
ennen maistanut.
–Hyvien reseptien avulla on helppo tutustua kasvisruokaan, mutta soveltaakin voi jos haluaa. Uteliaisuus kannattaa aina, Hennakaisa hymyilee.
Kasvisruoan kirjo on laaja, joten uuteen ruokavalioon
tutustuessa kannattaa heti ohittaa sellaiset ruoat, jotka eivät hivele omia
makunystyröitä.
–Minä en söisi kasvisruokaa, jos se ei olisi mielestäni niin herkullista. Toki kasvisruoan terveydelliset vaikutukset ovat minulle myös tärkeitä.
Sukurasitteena oleva korkea kolesteroli on pysynyt aisoissa
Hennakaisan toteuttaessa paljon hyviä rasvoja sisältävää kasvisruokavaliota. Verensokereihin
Hennakaisa ei ole huomannut kasvisruoan vaikuttavan, sillä ruokavaliomuutos ei
tullut kertarykäisyllä. Hoitohenkilökunnallekin Hennakaisa kertoi ruokatottumuksistaan
vasta vähän aikaa sitten.
–Lääkäri suhtautui ruokavaliooni neutraalisti,
mutta diabeteshoitajalle tämä oli uusi tapa elää. Hän passittikin minut ravitsemusterapeutille.
Siellä sain vahvistuksen sille, että kasvisruokavalio on hyvä vaihtoehto myös diabeetikolle.
Pitää tietää mitä tekee
Kasvissyöjän on tiedettävä mitä ravintoaineita mistäkin
ruoka-aineesta saa ja mitkä ravinteet on otettava purkista.
–B12-vitamiinia saa vain eläinkunnan tuotteista, joten syön lisäravinnetta täyttääkseni sen tarpeen. Syön välillä myös kalsiumtabletteja, mutta sitähän saa myös pähkinöistä ja siemenistä.
Hennakaisa olisi toivonut, että ravitsemusterapeutilla olisi
ollut antaa hänelle kasvisruokavaliota noudattavan hiilihydraattikäsikirja,
mutta sellaista ei ole olemassakaan. Sen sijaan Hennakaisa on joutunut
opettelemaan soijan, herneiden ja linssien hiilihydraatit selailemalla nettiä,
punnitsemalla ruokaansa ja tarkkailemalla verensokereitaan.
–Yleinen harhaluulo on se, että kasvisruoka on myös hiilihydraattien puolesta kevyttä. Todellisuudessa kasvisruoka-annoksessa voi olla jopa enemmän hiilareita. Toisin kuin lihassa, joissakin kasvisruokavalion proteiininlähetissä, kuten kikherneissä ja pavuissa on hiilihydraatteja, Hennakaisa muistuttaa.
Kasvissyöjät ovat
hippejä ja muita hassuja väitteitä
Hennakaisa on kasvisruokavaliota noudattaessaan törmännyt
moniin ennakkoluuloihin. Monet ajattelevat, että kasvissyöjät ovat
viherpiipertäjiä, jotka alkavat mesota, jos joku vahingossa pudottaa
karkkipaperin maahan. Räikeimmät syytökset tulevat usein kuitenkin muualta.
–Koska kasvissyöjät syövät paljon papuja ja pähkinöitä, syytetään meitä usein siitä, että suomalaisella ruoalla menee huonosti. Kotimainen ruoka on kuitenkin laaja käsite, joka kattaa kasvissyöjien paljon kuluttamat kasvikset, leivän ja vaikka juuri kauppoihin tulleen nyhtökauran.
Yksi kasvisruokaan liittyvä myytti on myös se, että
kasvisruoka on kallista.
–Osa tuotteista on tyyriitä, osa todella edullisia. Esimerkiksi soijarouhe on riittoisaa ja tunnenkin muutamia opiskelijoita, jotka korvaavat jauhelihan soijarouheella sen edullisuuden takia, vaikka ovatkin muuten sekasyöjiä. Tämä on myös loistava tapa tutustua kasvisruokaan.
Diabeetikkokasvissyöjiä Hennakaisa ei tunne, mutta uskoo
heidänkin määrän lisääntyvän lähiaikoina, sillä kasvissyönti on tällä hetkellä
jopa trendi.
–Ei kannata ajatella, että minun on nyt pakko syödä näin, vaan syödä sitä mikä itsestä tuntuu hyvältä ja kokeilla rohkeasti uusia juttuja. Jos sinusta yhtään tuntuu, että kasvisruoka voisi olla juttusi, kokeile, Hennakaisa kannustaa.
Kasvissyöjän hiilihydraattitaulukko
Pavut
(kuivatuista keitetyt) 1 dl (noin 70 g) | 10g hh |
Linssit
(kuivatuista keitetyt) 1 dl (noin 80 g) | 15g hh |
Herne (ilman
palkoa, tuore/pakastettu) 1 dl (n. 60 g) | 5g hh |
Kasvissosekeitot
(lautasellinen noin 3 dl) | n. 10-15g hh |
Soijapapu,
keitetty 100 g | n. 5g hh |
Tofu,
soijavalmiste n. 100 g | n. 2 g hh (ei laskettava määrä) |
Kikherne,
keitetty n. 100 g | n. 20g hh |
Keitetyt
ohrahelmet n. 1 dl | 15 g hh |