Diabeteshoitaja on diabeetikoiden supersankari

Kysyimme muutama viikko sitten Inspiksen Facebookissa vinkkejä hyvistä diabeteksen hoidon ammattilaisista. Yksi usein vinkattu henkilö oli Maija-Liisa Nikula, diabeteshoitaja Naistenklinikalla Helsingissä. Veimme Maija-Liisalle kukkia kiitoksena hyvästä työstä. Samalla Inspiksen toimittaja Elina jutteli Maija-Liisan kanssa diabeteshoitajan ammatista.

Maija-Liisa Nikula on työskennellyt Naistenklinikalla diabeteshoitajana yli kymmenen vuotta, vaikka opiskeluaikana ajatus työstä diabeteksen parissa lähinnä haukotutti.

Nikulan päivät koostuvat diabeetikoiden kanssa keskustelusta ja ohjauksesta sekä sensoreiden purusta. Monen korvaan työ kuulostaa melko tylsältä ja siltä se kuulosti myös vastavalmistuneen Maija-Liisan korvaan. Sairaanhoitajan alku ei voinut kuvitellakaan työskentelevänsä diabeteksen parissa, vaikka hänen parhaalla opiskelukaverillaan on diabetes.

–Halusin äksöniä työhöni. Niinpä erikoistuin kätilöksi ja työskentelin milloin synnytyssalissa milloin lääkärin työparina ultraamassa raskaana olevia naisia.

Diabeetikoita tupsahteli Maija-Liisan asiakkaaksi koko ajan enemmän, ja sairaalassa alettiin pohtia, että yksi diabetekseen enemmän perehtynyt hoitaja olisi hyvä olla olemassa. Nakki napsahti Maija-Liisalle, joka oli jo työskennellyt paljon diabeetikkoäitien ja sisätautilääkäreiden kanssa.

–Kauhistuin vain siitä, että omasta mielestäni minulla ei ollut kuitenkaan riittävästi tietoa diabeteksesta. Muuten täysin uusi virka kuulosti jännittävältä.

Maija-Liisa suuntasi erikoistumaan diabeteshoitajaksi Satakunnan ammattikorkeakouluun. Vuoden mittainen koulutus oli antoisa ja sisälsi niin lähiopetusta, ryhmätöitä, harjoittelujaksoja kuin itsenäisiä kirjoitustehtäviäkin.

Työ opettaa

Opinnäytetyön suoritettuaan Maija-Liisa alkoi toimia täyspäiväisenä diabeteshoitajana raskaana olevien diabeetikoiden parissa. Enää Maija-Liisa ei vaihtaisi työtään mihinkään. Ammatissa parasta on nähdä koko raskausaika suunnittelusta vauvan syntymään asti jopa useamman lapsen kohdalla. Mutta mikä mahtaa olla haastavinta?

–No ne sokerit! Tänä päivänä monet diabeetikkoäidit yrittävät pitää verensokerinsa tarkasti 4-6 mmol/l tienoilla. On hankalaa saada heidät ymmärtämään, että sellainen sokerimäärä elimistössä ei riitä kahdelle.

Ennen kuin voi sonnustautua Maija-Liisan työtakkiin, on tunnettava niin normaali perusterveen raskaus ja sen poikkeamat sekä normaali diabeetikonkin raskaus ja sen poikkeamat. Lisäksi on tiedettävä paljon synnytyksen jälkeisestä ajasta. Tie tavanomaiseksi diabeteshoitajaksi on hieman lyhyempi.

–Kun me täällä käsittelemme aika paljon hormoneita, on perusdiabeteshoitajan tiedettävä paljon diabeteksen vaikutuksesta arkielämään sekä myös sen aiheuttamista komplikaatioista. Hyvä reitti diabeteshoitajaksi on työskennellä sairaanhoitajan pohjakoulutuksen jälkeen sisätautien parissa ja sen jälkeen erikoistua diabetekseen.

Yksi tapa kouluttautua diabeteshoitajaksi on Diabetesliiton järjestämät kurssit. Pisteytetyt kurssit ovat muutaman päivän mittaisia ja niihin voi hankkiutua työnantajan kautta. Eniten diabeteshoitajan ammatista oppii kuitenkin työtä tekemällä.

–Diabeteshoitaja on hoitajan ja lääkärin välimuoto. Tässä on oltava aika kattava tietämys lääketieteestä, mutta myös ohjaamisesta, koska sitähän tämä työ käytännössä on.

Ilmeisen hyvä hoitsu

Maija-Liisan mukaan diabetes on niin laaja-alainen sairaus, että työ on jatkuvaa oppimista. Välillä konkarikin joutuu avaaman kirjan ja tarkistamaan, miten asia menikään. Se ei haittaa, sillä diabeteshoitajan työssä on hyvä olla tarkkaavainen ja kiinnostunut uusista asioista. Tärkeää on myös omata tiettyä tilannetajua.

Maija-Liisa Nikula taitaa hallita juuri nämä piirteet, sillä hän sai teiltä paljon kiitosta, kun Inspis etsiskeli Suomen parhaita diabeteshoitajia ja -lääkäreitä.

–Olen todella iloisesti yllättynyt tästä tunnustuksesta. Se tuntuu todella ihanalta ja tuo taas lisäpuhtia tehdä tätä työtä, diabeetikkoäitien supersankari sanoo ja nuuhkii lahjakimppuaan.

”Raskauden suunnittelukäynnille voi tulla, vaikkei koskaan hankkisikaan lapsia.”

Monet diabeetikot tulevat raskaaksi ilman raskauden suunnittelua. Se ei ole raskauden kannalta ideaali tilanne, vaikka odottavat diabeetikkoäidit ovatkin hoitohenkilökunnan tarkassa seurannassa koko raskauden ajan. Suunnittelukäyntien tarkoitus ei ole vain saada HbA1c:tä alle 7 % vaan myös valmistaa vanhempia tulevaan.

–Käsittelemme sitä, mitä on olla raskaana, miten insuliinimäärät vaihtelevat raskauden eri vaiheissa ja annamme myös reseptin foolihappoon, joka ehkäisee muun muassa sikiön epämuodostumia, diabeteshoitaja Maija-Liisa Nikula kertoo.

Hän kuvaa suunnittelukäyntiä ”tietokaadoksi”. Tästä syystä olisi hyvä, jos käynnille tultaisiin yhdessä kumppanin kanssa. Tapaamiseen kannattaa tulla heti, kun perheenperustaminen vähänkin mietityttää.

–Raskauden suunnittelukäynnille voi osallistua, vaikkei koskaan hankkisikaan lapsia. Käynnille ei ole ikärajaa ja tänne saa tulla myös useampaan kertaan. Suunnittelukäynti ei velvoita mihinkään, eikä täällä haukuta ketään.

Suunnittelukäynnit voivat vähentää raskauteen ja synnytykseen liittyviä mörköjä. Usein pelätään sikiön epämuodostumia, sikiön kasvamista liian suureksi, diabeteksen kanssa pärjäämistä sekä itse synnytystä. Faktoista suoraan keskusteleminen usein laskee stressihormonien määrää, joka puolestaan helpottaa verensokerin hallintaa raskausaikana.