Pissasin uuden poikaystäväni sänkyyn, heitin kaveria kengillä ja painin kaupan vartijan kanssa. Matala verensokeri saattaa saada meidät tekemään mitä kummallisempia asioita. Kokosimme yhteen ykköstyyppien riemastuttavampia hypotoilailuja, joille ei voi muuta kuin nauraa.

Kuivia rusinoita

Kauhoin rusinoita hypooni, kun yksi tipahti lattialle. Kumarruin ja nostin ”rusinan” ylös ja heitin suuhuni. Pureskelin ja mietin, että onpas kuiva ja maistuu kummasti heinälle. Puraisin pari kertaa lisää, kunnes huomasin, että se rusina on lattialla ja ”rusina” suussani on kanin papana.

Hypoevääksi pala poikaystävää

Havahduin makoisilta iltatorkuilta matalaan verensokeriin. Ilmeisesti luulin sohvalla vieressä istunutta poikaystävääni kinkkuvoileiväksi, sillä haukkasin häntä käsivarresta niin, että siihen jäi valtava mustelma ja hampaanjäljet. Huojennuksekseni poikaystäväni oli ymmärtäväinen ja ohjasti minut oikeiden eväiden luo.

Hypoileva hauva

Olin tulossa kavereideni kanssa bussilla koulusta. Jäädessämme pysäkille, lähdin eri suuntaan kodistani ja tiuskin muille heidän kysellessään, minne olin matkalla. Kaverini saivat minut lopulta uskomaan, ettei kotini ollut siellä suunnalla ja jatkoimme matkaa yhdessä. Hetken päästä heittäydyin yhtäkkiä lumihankeen ja aloin esittää vihaista koiraa. Rähisin, ulvoin ja tuijotin kavereitani murhaavasti. Tässä kohtaa yksi kavereistani tajusi, että tämä saattaa nyt liittyä verensokereihini ja talutti kotiin.

Heräsin yöllä hypoon. Tyttöystäväni oli heräillä ja käski minun mitata verensokerini. Otin puhelimenlaturin töpselin käteeni ja tuikkasin laturin toisen pään suuhuni. Tyttöystäväni katsoi minua ihmeissään ja kysyi sitten, mitä mahdan touhuta. Vastasin yhtä kysyvänä, että ”no, mittaan sitä sokeria”.

Missä sitä soppaa on?!

Olin sukuloimassa, ja kun meidät vieraat vihdoin kutsuttiin syömään, ryntäsin viivana paikalle. Kun muut vasta saapuivat keittiöön, minä vedin jo toista lautasellista kalasoppaa. Toiset taisivat pitää minua ahmattina, kun katsoivat niin pahasti.

Pienempi pytty, kiitos

Heräsin aamulla hypoon. Olin varmaankin nähnyt unta vessaremontista, sillä marssin jääkaapin sijasta suoraan vessaan, repäisin wc-pytyn kannen irti ja aloin sovitella sitä lasten pikkuiseen nojatuoliin. Vaikka kuinka yritin, niin ei millään sopinut. Lapseni heräsivät ähinääni ja vanhempi ymmärsi heti tuoda äidille hieman remppaevästä, josko sitten sujuisi paremmin.

Ihan päin seiniä

Olin yläkerrassa katsomassa leffaa, kun minulle tuli huono olo. Lähdin vaappumaan alakertaan mittaamaan verensokeria. Yhtäkkiä matkani tyssäsi kesken kaiken, sillä kävelin aivan päin seinää. Kuhmua ei kumma kyllä tullut!

Olen hypo, hauska tutustua

Olin kaverini kanssa shoppailemassa. En itse edes huomannut, että verensokerini laskee, mutta ystäväni huomasi, sillä olin kuulemma alkanut puhua outoja. Hän vei minut ensimmäiseen vastaantulevaan kahvilaan syömään. Sillä aikaa, kun kaverini maksoi ostoksia, minä päätin tehdä kahvilassa kunniakierroksen ja kättelin kaikki sen asiakkaat. Lopetin vasta, kun kaverini tuli kiskomaan minut väkisin nurkkapöytään syömään.

Heräsin yöllä matalaan verensokeriin ja hiippailin keittiöön. Jääkaappi oli kyllä täynnä ruokaa, mutta päätin kuitenkin, että avopuolisoni uuden puhelimen myyntipakkaus on herkullisempaa. Aamulla huomasin, että olin jopa voidellut pahvin margariinilla, ettei tarvinnut kuivana huiviin vedellä. Oli varmaan herkullista!

Aiheellinen asiakaspalaute

Minulle iski kauppareissulla hypo, mutta halusin sitkeästi tehdä ostokset loppuun. Kun viimein sain ladottua kaikki tuotteet hihnalle ja yritin maksaa kortilla, maksupääte ilmoitti virhettä. Raivosin kassavirkailijalle, että on se kumma, kun teillä ei maksupäätteetkään toimi. Kassa totesi rauhallisesti, että meillä ei tuo kirjastokortti kelpaa maksuvälineenä.

Mikä haaste?

Ratsastusleirillä minut herätettiin leirihaasteeseen. Ensin aamupalle, joka koostui currylla ja yrteillä maustetusta leivästä ja mehu-tee-maito-limsa-juomasta. Muut leiriläiset olivat ihmeissään, kun vetelin moiset eväät pokerinaamalla kitusiin valittamatta yhtään. Seuraavaksi piti poimia omena ällöttävästä nesteämpäristä. Minua ei haitannut se yhtään. Ihmetelin vain miksi leiriohjaajat kielsivät haukkaamasta herkullista hedelmää.

Yöllinen viuhahdus

Minulle tulee hypoissa aina kamala hiki, joten tykkään käydä suihkussa aina sen jälkeen. Nyt en kuitenkaan ollut selvinnyt suihkuun enkä ilmeisesti edes syömään, sillä heräsin alasti rappukäytävästä naapurin syöttäessä minulle sokeripaloja ja toisen tarjotessa puhelintaan, jotta voisin soittaa huoltomiehen avaamaan minulle kotini oven.

Hunajainen painimatsi

Olin veljeni kanssa ruokakaupassa, kun minulle tuli yhtäkkiä heikko olo. Pyllähdykseni keskelle käytävää hälytti vartijan paikalle. Veljeni selitti tilanteen ja lähti nopeasti hakemaan minulle tuoremehua. Hänen palatessaan, näky on varmasti ollut verraton. Minä painin vartijan kanssa käytävällä ja molemmat ovat yltä päältä hunajassa. Huolimatta veljeni kehotuksista olla puuttumatta tilanteeseen, vartija oli ensiapukoulutuksen saaneena yrittänyt laittaa suuhuni hunajaa. Tästä en ollut oikein tykännyt ja olin koko parikymppisen ihmisen hyporaivolla laittanut hanttiin. En asioinut kaupassa kolmeen vuoteen.

Tietämättä paras

Minulla oli ammattikorkeakoulun tentti tulossa. Olin kävelemässä koululle, kun huomasin verensokerini olevan laskussa. Menin kyllä kauppaan, mutta sokerilimsan sijasta ostin sokeritonta. Marssin tenttiin hieman jännittyneenä, koska en ollut ehtinyt lukea siihen kunnolla. Tentissä ihmettelin tiedon menneen todellakin harakoille, sillä en ymmärtänyt edes kysymyksiä, vaikka kuinka luin niitä uudestaan ja uudestaan. Kun tulokset myöhemmin tulivat, sain suureksi hämmästykseni 4 asteikolla 1-5. Harmi, etten saanut tenttiä takaisin, sillä olisi ollut mahtavaa nähdä, miten olin kirjoittanut opettajankin pyörryksiin.

Harjafetissi

Äiti herätti minut kouluaamuna puurolle. En suinkaan upottanut soppaan lusikkaa van tiskiharjan. Puuron syömisestä ei tällä kyseenalaisella välineellä kuitenkaan tullut mitään, joten suutuin ja heitin lautasen seinään. Kun menin vessaan harjaamaan hampaitani hiusharjalla, tuli äiti ihmettelemään, että onko kaikki kunnossa.

Vieläkin viihteellä

Istuin auton takapenkillä ja siemailin sokerilimsaa hypooni, kun yhtäkkiä päätin alkaa lorottaa limsaa päähäni hysteerisesti nauraen. Vanhempani säikähtivät outoa käytöstäni ja veivät minut terveyskeskukseen. Sairaanhoitaja oli lähes yhtä hämmästynyt ja kysyi vanhemmiltani, mahdankohan olla humalassa. Enpä ollut.

Suhteen tulikaste

Olin uuden poikaystäväni luona, kun yöllä havahduin siihen, että minulla on kauhea pissahätä. Sen sijaan, että olisin mennyt vessaan, päätin pissata heti ja siinä. Maatessani märässä, lämpimässä lammikossa tajusin, mitä oli tapahtunut. Minua nolotti aivan hirveästi, mutta pienen pohdinnan jälkeen päätin herättää poikaystäväni. Hän suhtautui tilanteeseen ymmärtäväisesti - haki minulle tuoremehua, pyysi istumaan sohvalle ja putsasi sängyn. Kolme vuotta myöhemmin menimme naimisiin.

Tykkitulta

Istuin sohvan nurkassa ja söin hypooni toffeekonvehteja. Silloinen kihlattuni erehtyi sanomaan jotain, josta suutuin ihan hitokseen paljon. Tästä kimpaantuneena lähti kivikova konvehti kuin tykin suusta. Maalitauluni sijaan, osuin seinään, jonka tapettiin jäi lommo muistoksi. Hyvä, että minulla on huono sihti ja kihlattuni päätti tukkia suunsa, kun huomasi, että minulla on vielä monta kuulaa jäljellä rasiassa.

Kuolattava koe

Meillä oli uskonnonkoe ja alku sujuikin hyvin. Hetken päästä minulla kuitenkin katosi ajatus ja aloin nojailla käteeni. Kun opettaja tuli kysymään, voinko hyvin, vastasin myöntäväsi ja yritin jatkaa kokeen tekemistä. Seuraava muistikuva onkin, kun koepaperi on kuolasta märkänä liimaantuneena poskeeni ja kouluterkkari pistää kankkuuni glucakonia. Muutama päivä myöhemmin hyposta toivuttuani sain täyttää saman, onneksi jo kuivuneen paperin uudelleen. Kasi taisi lopulta tulla.

Puhutaan kielillä

Näin unta, että olin Ranskassa ja keskustelin sujuvasti jonkun täkäläisen kanssa. Heräsin ja huomasin keskustelukumppanin olevankin äitini. Jatkoin omasta mielestäni onnistunutta keskustelua kauniilla siansaksallani ja kysyin muka äidiltäni, oliko hän kuullut, kun puhun ranskaa. Äitini nyökkäsi myötätuntoisesti ja törkkäsi siirappia suuhuni. En oikeasti osaa sanaakaan patonkimaan kieltä.

Seisoin kiltisti ruokalan jonossa, mutta kun tuli minun vuoroni ottaa ruokaa, otin vain tarjottimen ja juoksin ruokalasta yläkertaan vinttivaraston oven eteen kyhjöttämään. Rehtori, eläkeikää lähestyvä, monen mielestä hieman pelottavakin mies tuli luokseni ja yritti jutella kanssani. En suostunut kuuntelemaan häntä, joten rehtori tarttui minua käsivarresta kiinni ja yritti lähteä viemään takaisin ruokalaan. En suostunut, vaan aloin mätkiä rehtoria tarjottimella. Onneksi hän oli itsekin diabeetikko ja oli jo tajunnut mistä on kysymys.

Rakkaudesta suolakurkkuihin

Olin kaverin luona kylässä. Hän tajusi, että minulla on matala verensokeri ja meni tekemään voileipiä. Ehdin hetken kiukutella ennen kuin kaverini sai selville, mitä haluan leivän päälle. Menin jostain syystä eteiseen odottamaan leipää, vaikka sohva oli keittiötä lähempänä. Tuodessaan valmiin leivän minulle suutuin silmittömästi, sillä hän oli unohtanut suolakurkut leivältäni, vaikka en niistä ollut maininnut sanallakaan. Tartuin ensimmäisiin kenkiin, mitkä sain käteeni ja heitin niillä kaveriani. Otin uuden parin ja heitin. Sitten söin leivän mukisematta ja jatkoin heittelyä. Kenkien loppuessa mökötin hänelle, kunnes järki palasi päähän. Kaverini selvisi tilanteesta mustelmitta ja olemme edelleen ystäviä.