Usein kysyttyä koronaviruksesta ja diabeteksesta

Näitä asioita meiltä on kysytty - näin vastaamme

Vastaajina erikoislääkäri Anu Heikkilä ja ylilääkäri Pirjo Ilanne-Parikka Diabetesliitosta. Sivua on viimeksi päivitetty 22.2.2021 (koronarokotukset).

Miksi koronavirusinfektio on diabetesta sairastavalle vaarallisempi kuin muille?

• Kuumeinen infektiosairaus on aina stressitila elimistölle. Suuri osa diabetesta sairastavista on iäkkäitä henkilöitä, joilla on diabeteksen lisäksi, tai sen seurauksena, muitakin vakavia sairauksia, esimerkiksi sydämen ja munuaisten vajaatoimintaa ja mahdollisesti keuhkojen hengitysvajausta. Nämä tilat voivat tulehduksen myötä vaikeutua.
• Kuumeinen infektio johtaa herkästi elimistön kuivumiseen, jolloin verenpaine voi laskea ja veren suola-arvot (natrium, kalium) sekä munuaisten toiminta voivat heiketä. Erityisesti jos munuaisissa on jo ennestään vajaatoimintaa, on vajaatoiminta on vaarassa vaikeutua.
• Infektiosairaudet lisäävät insuliinin tarvetta, ja infektio yleensä nostaa verensokeria riippumatta diabetestyypistä. Korkea verensokeri lisää virtsan eritystä, jolloin kuivumistila pahenee.
• Korkea verensokeri myös heikentää sairaudesta toipumista ja altistaa lisäsairauksille, kuten keuhkokuumeelle, korvatulehduksille ja poskiontelontulehduksille.
• Tyypin 1 diabeteksessa ja pitkään sairastetussa tyypin 2 diabeteksessa insuliinitarpeen ja stressihormonien lisääntyminen voi johtaa happomyrkytykseen, jos insuliiniannoksia ja nesteytystä ei lisätä riittävästi. Happomyrkytys eli ketoasidoosi on hengenvaarallinen tila.

Saavatko diabeetikot erityisen herkästi koronavirustartunnan?

Siitä kuinka moni Suomen noin 500 000 diabetesta sairastavasta on sairastanut koronavirusinfektion, ei toistaiseksi ole tietoa. Suurin osa diabetestakin sairastavista ja koronavirustartunnalle altistuneista henkilöistä saa niin lievän taudin, että sairaalahoitoa ei tarvita.

Toisaalta tiedämme, että diabeetikoiden riski saada virussairauteen liittyvä vakava infektio on suurempi kuin ”perusterveiden”. Suomessa kaikista tehohoitoon joutuneista noin puolella on ollut jokin pitkäaikaissairaus, joista yleisimmät ovat olleet diabetes ja krooninen keuhkosairaus.

Alle 40-vuotiaista tehohoitoon joutuneista joka viidennellä on ollut perustautina diabetes. Kannattaa kuitenkin muistaa, että riski sairastua vakavaankin taudinkuvaan on aina yksilöllistä.

Kokemukset maista, joissa tartuntoja on ollut runsaasti, näyttävät osoittavan, että suurimmassa riskissä ovat ikääntyneet tyypin 1 ja tyypin 2 diabeetikot ja etenkin he, joilla on diabeteksen lisäksi jokin muu pitkäkestoinen sairaus. Seuraavassa ryhmässä ovat kaiken ikäiset diabeetikot, joilla on sydän- ja/tai munuaissairaus ja ne diabeetikot, joiden immuunivaste on heikentynyt (esimerkiksi lääkityksen, muun sairauden hoidon tai diabeteksen huonon hoitotasapainon vuoksi).

Kaikkein epätodennäköisin vakava infektio on nuorilla ja työikäisillä diabeetikoilla, joilla ei ole diabeteksen lisäksi muita sairauksia.

Koronaviruksen ohella hengitystieoireita aiheuttavat myös perinteiset flunssat. Oheisten verkkopalvelujen avulla voit arvioida, johtuvatko oireesi koronaviruksesta:

https://www.terveyskyla.fi/koronabotti

https://www.omaolo.fi

Kuuluvatko kaikki diabeetikot riskiryhmään?

Taudin edetessä maailmalla ja Suomessa saadaan koko ajan lisää tietoa riskeistä. Kannattaa myös muistaa, että suomalaisen väestön riskit eivät välttämättä ole samat kuin esimerkiksi Kiinassa tai Italiassa.

Vaikka diabetesta sairastavalla ei olisi lisäsairauksia ja vaikka hän ei sairastaisi muita kroonisia sairauksia ja sokeritasapainokin olisi lähes tavoitetasossa, vakavan taudin muodon mahdollisuutta ei täysin voi sulkea pois - epätodennäköinen koronan vakava muoto tosin on. Diabetesta sairastavista lapsista tiedetään, että hoitotasapainossa olevat lapset ja nuoret eivät kuulu vakavan taudin riskiryhmään.

THL:n 29.4.2020 julkaiseman tiedotteen mukaan Suomessa ei ole havaittu vakavia tautitapauksia lapsilla. HUS ja muut yliopistosairaalat julkaisivat 6.5.2020 yhteisen ohjeen, jonka mukaan vaikean koronavirustaudin riski on matala niillä diabetesta sairastavilla lapsilla ja nuorilla, joilla ei ole merkittäviä lisäsairauksia.

Katso riskiryhmät tästä THL:n sivulta.   

Diabeteslääkärit kommentoivat aihetta Ilta-Sanomissa 18.5.2020.

Miten diabeetikko voi suojautua koronavirustartunnalta?

Kaikkien, sairasti diabetesta tai ei, tulee suojautua koronavirusinfektiolta samalla tavalla eli hyvällä käsi- ja yskimishygienialla, välttämällä lähikontakteja, noudattamalla turvaetäisyyksiä sekä matkustukseen liittyviä tai viranomaisten määräämiä kotikaranteeneja. Maskeja suositellaan käytettäväksi julkisessa liikenteessä ja kaikissa julkisissa tiloissa, joissa ei voida varmistaa parin metrin turvaetäisyyttä. Kontakteja henkilöihin, joilla on infektio-oireita, kannattaa välttää.

Jos koet kuuluvasi diabeteksen vuoksi sellaiseen ryhmään, jonka riski saada vakava taudinkuva on suuri, kannattaa toistaiseksi välttää kaikkia turhia lähikontakteja erityisesti vieraisiin ihmisiin.

Koronavirusrokotteesta saat tietoa THL:n verkkosivuilta.

Lisätietoja:

Vakavan koronataudin riskiryhmät THL:n verkkosivuilla

Ikääntyneet ja muut riskiryhmät - ohjeita koronavirusepidemian aikana

Katso THL:n ohjeet käsienpesusta ja yskimishygieniasta tästä

Näin voit vähentää koronan vaikutusta -artikkeli Ilta-Sanomissa

Koronavirusrokote ja diabetesta sairastavat - mikä on rokotusjärjestys ja onko rokote turvallinen?

Viranomaislinjauksen mukaan koronarokotetta tullaan tarjoamaan Suomessa kaikille 16 vuotta täyttäneille. Lasten ja nuorten rokotustutkimukset ovat vielä (helmikuussa 2021) kesken, joten heille ei toistaiseksi ole tarjolla rokotus mahdollisuutta.

Valtioneuvosto on päättänyt Suomen rokotusjärjestyksestä 22.12.2020 antamallaan asetuksella. Sen mukaan rokotteita tarjotaan eri väestöryhmille seuraavassa järjestyksessä:

1. COVID-19-tautiin sairastuneiden tai perustellusti sairastuneeksi epäiltyjen henkilöiden tutkimiseen, välittömään hoitoon tai huolenpitoon liittyvä tai muuta kiireellistä hoitoa antava sosiaali- ja terveydenhuollon henkilöstö sekä sosiaalihuollon iäkkäille henkilöille tarkoitetun asumispalvelun ja laitoshoidon henkilöstö ja asukkaat
2. 70 vuotta täyttäneet ja vanhemmat henkilöt 
3. Henkilöt, joilla on vakavalle COVID-19-taudille altistavia sairauksia
4. Muut kuin kohdissa 1–3 tarkoitetut henkilöt. 
   

THL on 5.2.2021 tarkentanut rokotusjärjestystä muun muassa iän, riskitekijöiden ja vakavalle taudille alttiuden perusteella. THL:n laatiman priorisointilistan perusteella määräytyy, missä järjestyksessä koronavirusrokotteita tarjotaan eri taustasairauksia sairastaville alle 70-vuotiaille eli koronavirustaudin riskiryhmille: lääkehoitoista tyypin 2 diabetesta sairastavat ovat listan ryhmässä yksi ja tyypin 1 diabeetikot listan ryhmässä kaksi. Tämä tarkoittaa sitä, että rokotteita tullaan ensiksi tarjoamaan ryhmään yksi kuuluville ja sen jälkeen ryhmälle kaksi. Lisätietoja priorisointilistasta löytyy THL:n verkkosivuilta.


Milloin voin saada koronarokotteen?

Suosittelemme seuraamaan oman kunnan paikallislehtiä ja verkkosivuja, joissa kerrotaan paikallinen ohjeistus: sivuilta löytyy tietoja rokotusaikataulusta, rokotusjärjestyksestä sekä siitä missä rokotuksia annetaan. Osassa kunnista rokotuksista tiedotetaan ikääntyneille henkilökohtaisesti, esimerkiksi puhelimitse. Ajantasaista tietoa koronarokotusten edistymisestä löytyy täältä. Katso myös Oma koronarokotus; miten, miksi ja milloin.

Onko diabetesta sairastavan turvallista ottaa koronarokote?

Rokotteiden suojateho sekä turvallisuus on tutkittu eri kohderyhmillä, siis myös riskiryhmillä. Tulet saamaan rokotteen, joka on tutkittu henkilöillä, joilla on vastaava sairaustilanne kuin sinulla. Diabetesta sairastavalla ei ole erityistä riskiä saada sivuvaikutuksia rokotteesta. Osalla rokotus saattaa aiheuttaa kuumereaktion, ja sillä voi olla verensokeria nostava vaikutus. Silloin voit toimia kuten muutenkin toimisit verensokerin noustessa esimerkiksi sairastaessa. Kuumereaktio on yleensä nopeasti ohimenevä.

Jos epäilet haittavaikutusta koronarokotteesta

Jo aiemmin huomattuja koronarokotteen aiheuttamia haittavaikutuksia ovat allergiset reaktiot, rokotuskohdan reaktiot, rokotusraajan särky, lihaskipu, suurentuneet imusolmukkeet, pahoinvointi tai huonovointisuus, nokkosrokko, väsymys tai voimattomuus, päänsärky, vilunväristykset, kuume, puutumisen tunne ja nivelkivut. Haittavaikutuksia on toistaiseksi Suomessa ilmoitettu noin 0,1 % rokotetuista.

Jos epäilet saaneesi koronarokotteesta haittavaikutuksen, kerro siitä rokottaneelle taholle tai hoitavalle lääkärille. Jos rokotuksen jälkeen esimerkiksi koet, että verensokerisi ovat olleet tavanomaista korkeammalla tai matalammalla, ja olet joutunut muuttamaan lääkityksiäsi, olisi tämä hyvä ilmoittaa Fimean haittavaikutusrekisteriin.

Lääkäri tai muu terveydenhuollon ammattilainen voi ilmoittaa haittavaikutuksesta Fimealle, mutta vaihtoehtoisesti haittavaikutusilmoituksen voi tehdä myös itse täällä.

Lisätietoja

THL: Rokotusjärjestys ja Covid-19-taudin riskiryhmät

Usein kysyttyä Fimean sivuilla

Kansallinen rokotusasiantuntijaryhmä KRAR

Vakavan koronavirustaudin riskiryhmät

Tarvitsenko D-vitamiinilisää?

Muista käyttää D-vitamiinia säännöllisesti talvikauden yli. HUS antanut uusia D-vitamiinisuosituksia, jotka koskevat yli 70-vuotiaita ja ylipainoisia. Katso HUSin suositukset tästä.

Miten koronavirustartunnan saanutta tyypin 1 diabetesta sairastavaa lasta hoidetaan kotona?

Katso lapsen hoito sairauden aikana täältä.

Voiko tyypin 1 diabetesta sairastava lapsi mennä päivähoitoon tai kouluun?

• Näyttää siltä, että lapset ja nuoret sairastavat koronavirusinfektion harvemmin kuin aikuiset ja heidän taudinkuvansa on useimmiten lievä. Suomessa ei ole havaittu vakavia tautitapauksia lapsilla.

• HUS ja muut suomalaiset yliopistosairaalat julkaisivat 6.5.2020 yhteisen ohjeen, jonka mukaan vaikean koronavirustaudin riski on matala niillä diabetesta sairastavilla lapsilla ja nuorilla, joilla ei ole merkittäviä lisäsairauksia. Ohje on hyvä ja on paikallaan huomata, että niiden lasten, jotka käyvät influenssakaudellakin kotikoulua, on syytä olla etäkoulussa myös koronavirusepidemian aikana.
  
  
• Diabeteksen suhteen hoitotasapainossa olevat lapset ja nuoret eivät kuulu vakavan taudin riskiryhmään eli voivat osallistua varhaiskasvatukseen ja koulutukseen muiden tapaan.
  
  
• MUTTA jos lapsella on edes vähäisiä sairauden oireita, ei häntä tule viedä päiväkotiin tai päästää kouluun.
  
  
• "Jos lapsen vanhempi kuuluu riskiryhmään, miten koulu saa tiedon lapsen poissaoloon oikeuttavasta vanhempien terveystilanteesta ilman, että vanhempien terveystietoja luovutetaan koululle?" Koulu voi perusopetuslain 35. pykälän mukaan myöntää oppilaalle luvan erityisestä syystä tilapäiseen poissaoloon opetuksesta. Luvan myöntämisen perusteiden arvioimiseksi koulu voi edellyttää huoltajaa toimittamaan selvityksen, muun muassa lääkärintodistuksen. Lääkäri voi kirjoittaa lääkärintodistuksen, jossa ei ole tarkempia tietoja huoltajan terveydentilasta, mutta josta käy ilmi huoltajan kuuluminen riskiryhmään. Hoitava lääkäri arvioi voiko lapsi palata kouluun tai varhaiskasvatukseen. Lähde: Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen ja opetus- ja kulttuuriministeriön ohje opetuksen ja varhaiskasvatuksen järjestäjille koronavirusepidemian aikana (pdf, minedu.fi)
  

Miten aikuinen diabeetikko voi hoitaa koronavirustartuntaansa kotona?

Katso aikuisen tyypin 1 diabeetikon hoito sairauden aikana sekä aikuisen tyypin 2 diabeetikon hoito sairauden aikana.

Miten raskaana olevan diabeetikon tai raskausdiabetesta sairastavan odottavan äidin tulee toimia koronavirusepidemian aikana?

Uusimman - tammikuussa 2021 käytettävissä olleen - vielä rajallisen tutkimustiedon mukaan raskaana olevilla saattaa olla suurentunut riski koronaviruksen vakavampaan taudin kuvaan. Äidin vointia heikentävä vakava tautimuoto voi johtaa ennenaikaiseen synnytykseen. Toisaalta lievään taudinkuvaan ei näytä liittyvän haittoja sikiölle. Raskaana olevien ja heidän perheidensä kannattaa siis erityisen huolella noudattaa taudilta suojaavia ohjeistuksia.

Terveydenhuollon huoli on ollut tulevatko kaikki raskausdiabetesta sairastavat äidit terveydenhuollossa tunnistetuiksi ja muistavatko / uskaltavatko he käydä kaikilla seurantakäynneillä, jotka turvaavat sikiön turvallisen kasvun ja kehityksen.

Diabetesta sairastaville äideille (raskausdiabetes tai diabetesta sairastava, joka on raskaana) ei vielä ole kerrottavaksi tutkittua tietoa siitä, miten mahdollinen koronavirusinfektio vaikuttaa raskauden kulkuun tai tulevaan lapseen. Oman neuvolan tai äitiyspoliklinikan kanssa kannattaa keskustella, jos on huolia omasta tai tulevan lapsen terveydestä.

Yleisellä tasolla koronaviruksesta ja raskaudesta löytyy tietoa THL:n Usein kysyttyä koronavirus COVID-19 -sivulta.

Suosittelemme tulevia äitejä noudattamaan tarkasti yleisiä ohjeistuksia liikkumisesta, maskien käytöstä ja yleishygieniasta.

Mitä teen, jos en pääse itse apteekkiin? Miten saan uusittua reseptini?

• Pyydä läheistäsi tai ystävääsi asioimaan puolestasi apteekissa. Reseptilääkkeiden ostoon tarvitaan sinun Kela-korttisi.
  
  
• Valtuuta läheinen tai ystävä asioimaan apteekissa puolestasi antamalla hänelle sähköinen valtuutus. Kela-korttia ei tarvitse apteekissa enää esittää.
  
  
• Tilaa lääkkeesi verkkoapteekista ja pyydä läheistäsi tai ystävääsi hakemaan ne toimituspaikasta. Insuliiniakin on mahdollista tilata joistakin verkkoapteekeista kotiinkuljetuksella. Palvelusta peritään maksu.
  
  
• Huolehdi, että lääkemääräykset ovat voimassa. Lääkemääräyksistä voit jättää uusimispyynnön Omakanta-palveluun, katso ohjeet tästä.
  

Insuliinin ja muiden diabeteslääkkeiden riittävyys koronaepidemian aikana

Koronaepidemian aikana lääkkeiden saatavuustilanne on Suomessa pysynyt hyvänä. Lääkealan turvallisuus- ja kehittämiskeskus Fimea seuraa lääkekulutuksen tarkoituksenmukaisuutta ja lääkevarastojen riittävyyttä tarkasti. Fimea on ottanut käyttöön digitaalisen tiedonkeruujärjestelmän lääkevarastojen seurantaa ja riittävyyden arviointia varten. Sen kautta saadaan tieto lääkkeiden varastoititilanteesta lääketukuissa, sairaala-apteekeissa ja avohuollon apteekeissa. Lisäksi lääkkeiden myyntiluvanhaltijoilla on lakisääteinen velvollisuus ilmoittaa mahdollisista uhkaavista saatavuusongelmista Fimealle hyvissä ajoin.

Lääkkeiden velvoitevarastoinnista säädetään velvoitevarastointilaissa ja -asetuksessa. Diabeteslääkkeiden osalta velvoitevarastointi on kuuden kuukauden keskimääräistä kulutusta vastaava määrä. Tämä koskee pitkä- ja lyhytvaikutteisia insuliineja, metformiinia ja glimepiridia.

• Lääkkeiden saatavuudesta Fimean sivuilla
• Lääkevalmisteiden mahdollisten saatavuushäiriöiden seuranta Fimean sivuilla
• Lääkkeiden saatavuus pysynyt Suomessa hyvänä, Fimean uutinen 16.6.2020
  

Sensorien ja insuliinipumpputarvikkeiden riittävyys koronapandemian aikana

Hoitotarvikkeiden maahantuojilta (insuliinipumput, infuusiosetit ja sensorit) saamiemme tietojen mukaan tuotantokapasiteetti on turvattu ja varastotilanne normaali eli koronapandemia ei tällä hetkellä (26.3.2020) vaikuta suoraan näiden diabeteksen hoitotarvikkeiden tuotantoon. Diabetesliitto ei ole saanut myöskään kuntien hoitotarvikejakelusta viestiä toimitusvaikeuksista. Kun tarvikkeita jaetaan tarpeen mukaan, mutta ei sen yli, ne riittävät kaikille.

Verensokeri- ja ketoainemittareiden sekä verensokerin mittausliuskojen riittävyys koronapandemian aikana

Diabetesliiton hoitotarvikkeiden maahantuojilta saamien tietojen mukaan näidenkään hoitotarvikkeiden saatavuudessa ei tällä hetkellä (30.3.2020) ole näköpiirissä poikkeuksia. Ohimeneviä, paikallisia puutteita saatavuudessa voi silti esiintyä. Mutta kun tarvikkeita tilataan tarpeen mukaan, mutta ei sen yli, ne riittävät kaikille.

Miten saan hoitotarvikkeita - vaatiiko henkilökohtaista käyntiä?

Hoitotarvikkeiden jakelu on eri paikkakunnilla järjestetty eri tavoin. Yleispätevää vastausta siihen, vaatiiko hoitotarvikkeiden saaminen henkilökohtaista käyntiä hoitotarvikejakelussa, ei siten voi antaa. Asiasta tulee epäselvissä tapauksissa kysyä puhelimitse tai sähköpostitse omasta hoitotarvikejakelusta, tietoa voi myös hakea oman kunnan tai kaupungin verkkosivuilta.

Voiko diabetesta sairastava käyttää hänelle aiemmin määrättyjä lääkkeitä koronavirustartunnan aikana?

Pääsääntöisesti säännöllisesti otettavaksi määrättyjä lääkkeitä saa ja tuleekin käyttää. Esimerkiksi verenpainelääkkeitä ei pidä jättää syömättä mahdollisen sairastumisriskin vuoksi. Verenpaineen hyvä hoito tukee koronaviruksesta toipumista. Kaikki muutkin lääkkeet, kuten sydänlääkkeet, tulee ottaa lääkärin määräyksen mukaisesti. Poikkeuksena tästä ovat metformiini ja sokerinpoistajalääkkeet, jotka jätetään tauolle kuumeiseen infektioon sairastuttaessa. Muutoin lääkkeiden annoksia muutetaan vain lääkärin ohjeen mukaan.

Kuinka diabeetikon tulee hoitaa jalkojaan epidemia-aikana?

Diabetekseen liittyvien jalkaongelmien ehkäisyssä ja hoidossa keskeistä on omahoito ja sopivat jalkineet. Katso ohjeita sivuiltamme täältä sekä Diabetestalosta.

Nyt epidemiatilanteen tasaannuttua rutiininomaiselle jalkojen tarkastuskäynnille kannattaa mennä huomioiden yleiset suositukset. Hoitopaikkaan voi olla vaikka ennalta yhteydessä, jos käynnin turvallisuus mietityttää. Arviossa kannattaa käydä pikaisesti, jos jaloissa on esimerkiksi haava, hiertymä, tulehdus, jalkakipu, sisään kasvanut kynsi tai hankala kovettuma. Erityisesti jalkahaavat tulee siis hoitaa hyvin myös koronavirusepidemian aikana eli jos jalassasi on haavauma, näytä se pikaisesti terveydenhuollon ammattilaiselle.

Mistä diabeetikko voi kysyä lisätietoja koronaviruksesta ja omahoidosta?

Valtion yhteinen puhelinneuvonta numerossa 0295 535 535 on auki arkipäivisin klo 8–21 ja lauantaisin klo 9–15. Puhelinneuvonnasta ei saa terveysneuvontaa eikä ohjausta päivystyksellisissä akuuteissa oireissa. Soittaminen numeroon maksaa normaalin paikallisverkko- tai matkapuhelinmaksun. Neuvoa voi kysyä myös valtioneuvoston sivujen chat-palvelusta.

Uskallanko mennä kontrollikäynnille diabetespoliklinikalle?

Omasta kokonaisvaltaisesta terveydestä on syytä huolehtia. Pitkäaikaissairauksien hoitoa ja seurantaa ei kannata lykätä. Kaikkiin sovittuihin kontrollikäynteihin on syy. Esimerkiksi vuosittaiset verikokeet kannattaa ottaa jotakuinkin vuosittain: niitä ei ole syytä jättää väliin ja siirtää seuraavaan vuoteen.

Useat hoitopaikat ovat jo ottaneet käyttöön etä- tai puhelinvastaanotot, mutta ne eivät aina sovi kaikille. Jos sinua arveluttaa lähteä diabeteshoitopaikkaasi, suosittelemme sinua olemaan puhelimitse yhteydessä oman hoitopaikkasi diabeteshoitajaan tai terveysasemaan: saat toimintaohjeita turvallisen vastaanottokäynnin varmistamiseksi.

Jos käytettävissäsi on nettiyhteys, käy mielellään tarkistamassa löytyykö oman hoitopaikkasi verkkosivuilta toimintaohjeita.

Miten valmistautua etävastaanottoon?

Monissa diabeteshoitopaikoissa on siirrytty kasvokkain vastaanotoista etävastaanottoon joko puhelimella, netin välityksellä tai terveyskylän omahoitopolun kautta. Jotta vastaanottosi sujuisi mahdollisimman hyvin, olemme koonneet vinkkejä siihen, kuinka voit valmistautua tähän uudenlaiseen tilanteeseen. Löydät vinkit alta sekä tästä pdf-tiedostosta.

Etävastaanottoon valmistautuessa kannustamme sinua kuitenkin ensin pysähtymään ja pohtimaan, mitä sinulle kuuluu. Mieti, mitä koet itsellesi tärkeäksi ja ajankohtaiseksi ja mistä toivoisit niiden pohjalta keskusteltavan.

Voit lisäksi pohtia esimerkiksi seuraavia asioita. Tärkeät kysymykset kannattaa kirjoittaa paperille, jotta muistaa kysyä ne.

• Varaa esille mahdollinen hoitosuunnitelmasi ja lääkelistasi
  
  
• Mitä diabeteshoidollesi kuuluu?
  
  
• Ovatko hoitosuunnitelmassa sovittu/sovitut asiat toteutuneet: mikä niiden toteutumista on edistänyt, mikä niiden toteutumista on jarruttanut?
  
  
• Oletko ottanut lääkkeesi suunnitelman mukaan, tarvitseeko reseptejä uusia?
  
  
• Onko tarvetta kontrolleihin: vuosikontrollit laboratoriossa, silmänpohjakuvaus, jalkojenhoitajalla käynti, jos on tehty tutkimuksia, mitä haluaisit tietää vastauksista?
  
  
• Kuinka paljon olet mitannut verensokereita ja millaisella tasolla ne ovat olleet: oletko itse tutkinut tuloksia ja kuinka usein, oletko muuttanut hoitoa tulosten perusteella, onko tarvetta tihennetylle seurannalle vielä ennen etävastaanottoa?
  
  
• Jos sensoroit, oletko purkanut tiedot purkujärjestelmään hoitopaikan nähtäväksi: oletko itse tutkinut tuloksia ja kuinka usein, oletko muuttanut hoitoa tulosten perusteella?
  
  
• Jos sinulla on pumppuhoito, oletko purkanut tiedot purkujärjestelmään hoitopaikan nähtäväksi tai oletko muuttanut annoksia edellisen kontrollin jälkeen?
  
  
• Milloin olet viimeksi mitannut verenpaineesi ja onko tarvetta tihennetylle seurannalle ennen etävastaanottoa?
  
  
• Onko tilanteita, joista haluaisit keskustella diabeteshoitajan tai lääkärisi kanssa: matalia tai korkeita verensokereita, yön verensokereihin vaikuttavia asioita, sairaspäivän hoitoannoksia, liikuntatilanteiden ennakoimista?
  
  
• Saatko välinejakelusta riittävästi tarvikkeita, jotta voit toteuttaa omahoitoa? Tarvitaanko uusintalähetettä välinejakeluun?
  
  
• Milloin itse toivot seuraavaa kontaktia diabeteshoitajaan tai lääkäriin?
  

Mieti vielä omia tavoitteitasi. Mihin itse haluaisit ja jaksaisit lähitulevaisuudessa panostaa? Mitä toimenpiteitä voisit itse tehdä jatkossa niin, että oma hyvinvointisi voisi vahvistua?

Mitä diabetesta sairastavan tulisi huomioida, jos joutuu sairaalahoitoon?

Joudutpa sairaalaan influenssan, koronaviruksen tai vaikkapa murtuneen nilkan vuoksi, kannattaa sinun heti päivystyksessä kertoa, että sairastat diabetesta. Samalla kannattaa kertoa millä tavoin olet itse tottunut verensokeria seuraamaan; sormenpäämittauksin vai kudossokerisensorilla. Kerro myös diabeteslääkityksesi ja se oletko jo muuttanut annoksia mahdollisen korkeamman verensokeritason vuoksi. Tai mahdollisesti jättänyt pois metformiini- tai sokerinpoistajalääkityksen, kuten sairaana ollessa tulee tehdä.

On hyvä tietää, että sairaalahoidossa saatetaan tavoitella hiukan korkeampaa verensokeritasoa kuin mihin olet kotona tottunut. Näin siksi, että mahdolliset hypoglykemiat sairaalahoidon aikana halutaan estää. Toisaalta korkeita lukemia pyritään välttämään, koska ne voivat hidastaa toipumista.

Verensokereita joudutaan seuraamaan sairaalahoidossa tiheästi, ja lääkärit voivat määrätä sairaalahoidon ajaksi uusia diabeteslääkkeitä, jotta verensokeri pysyy tavoitearvoissa. Esimerkiksi tyypin 2 diabetesta sairastava voi tarvita tilapäisesti insuliinia.

Sairaalassa ollessasi sairaalan henkilökunnalla on päävastuu lääkityksistäsi. Jos koet, että diabetestasi ei osastohoidossa huomioida riittävästi, ota asia heti puheeksi hoitajan tai lääkärin kanssa. He voivat tarvittaessa pyytää lisäneuvoja sairaaloiden omilta diabetekseen erikoistuneilta ammattilaisilta.

Tiedetäänkö sairaalassa mitä diabeteslääkkeitä käytän?

Jokaisella meistä on hyvä olla ajantasainen päivitetty lista omista tällä hetkellä käytössä olevista lääkkeistä. Periaatteena on, että kaikki säännölliset lääkkeesi löytyvät sähköisistä potilasjärjestelmistä, mutta valitettavasti kokemus on, etteivät mahdolliset lääkemuutokset ole välttämättä sinne päivittyneet.

Hienoa, jos olet saanut hoitopaikastasi lääkelistan, ja se on ajan tasalla. Vaihtoehtoisesti voit tulostaa lääkelistan Omakanta-palvelusta ja tarvittaessa korjata siihen tämän hetkisen lääkkeiden annostuksen. Huomaathan, että Omakanta on ajoittain varsin kuormittunut, eikä siksi välttämättä avaudu. Hyvä perinteinen tapa on kirjoittaa lääkelista ruutupaperille: lääkkeen nimi, annos ja kuinka usein käytät sitä. Lisätietoja lääkelistan laatimisesta Fimean sivuilla.

Jos syystä tai toisesta joudut lähtemään päivystykseen, ota lääkelista mukaasi. Voit myös ottaa mukaan säännölliset lääkkeesi, purkit tai liuskat, niistäkin voidaan selvittää ajantasainen lääkityksesi. Omat insuliinit kannattaa aina ottaa mukaan. Tällä tavalla varmistat, että lääkityksesi jatkuvat sairaalassa sen hetkisen tarpeesi mukaisesti.

Jos terveydenhuolto ruuhkautuu, vaikuttaako diabetes sijoitukseen priorisoinnissa eli hoidon tärkeysjärjestyksessä?

Priorisointi terveydenhuollossa ymmärretään usein niin, että rajataan kuka saa hoitoa ja kuka ei. On ymmärrettävää, että koronaepidemian edetessä voi nousta huoli siitä, saako itse hoitoa, jos sitä tarvitsee.

Hoidon priorisoinnissa ei ole kyse ihmisten arvottamisesta tai hoitamatta jättämisestä, vaan päätöksistä sitä, kuka hyötyy mistäkin hoidosta parhaiten ja hoidon kiireellisyyden punnitsemisesta. Jokaisen sairastuneen kokonaistilannetta siis arvioidaan yksilöllisesti ja annetaan hänelle hänen tarvitsemaansa hoitoa. Ratkaisun mahdollisesta tehohoidon tarpeesta tekee aina tehohoitoon erikoistunut lääkäri.

Nykyisillä koronavirusepidemiaan valmistautumisella ja kaikilla viranomaisten suosituksilla ja rajoituksilla pyritään varmistamaan, että suomalaisen terveydenhuollon resurssit riittävät koko epidemia-ajan yli – siksi on tärkeä toimia viranomaisten ohjeiden mukaan!

Voiko diabeetikko käydä töissä epidemian aikana?

Miten toimin, jos minulla on flunssaoireita?

Jos sinulla nyt koronaepidemian aikana ilmenee hengitystieinfektion oireita - kurkkukipua, nuhaa, yskää, kuumetta, hengenahdistusta, lihaskipua, väsymystä, pahoinvointia tai ripulia - pysy kotona ja hoida sairautta oireen mukaisesti. Nämä kaikki oireet voivat viitata koronavirusinfektioon, kuten myös maku- ja hajuaistin häiriöt.

Tällä hetkellä (elokuu 2020) ohje on, että mikäli kyseisiä oireita ilmaantuu lievänäkin, tee testi omaolossa www.omaolo.fi tai ole yhteydessä terveydenhuoltoon ja toimi ohjeiden mukaisesti. Lieväoireisetkin koronavirusepäilyt halutaan tutkia laboratoriotestillä.

Jos sairastat diabetesta, muista noudattaa sairaspäivien omahoito-ohjeita. Kun tunnet olosi terveemmäksi, voi mielessä käydä, milloin voit taas "lähteä ihmisten ilmoille"?



Jos sinulla on todettu koronavirustauti, pysyttele kotona vähintään 14 vuorokauden ajan. Jos sinulla on edelleen silloin oireita, pysyttele kotona kunnes olet ollut oireeton kaksi vuorokautta. Jos koronatestisi on negatiivinen, pysyttele kotona vielä vähintään vuorokausi tai kaksi sen jälkeen kun muun flunssan oireet ovat kadonneet.

Mistä apua, kun tilanne ahdistaa?

Poikkeustilanteessa eläminen voi alkaa tuntua raskaalta. Etenkin silloin, jos olet tai koet olevasi yksin ja ilman keskusteluseuraa ja mahdollisuutta jakaa kokemuksiasi ja tunteitasi. Helpotusta tilanteeseen voi löytyä eri tahojen palvelevista puhelimista ja chat-kanavista, tutustu Helsingin Sanomien kokoamaan yhteystietolistaan.

Tukea saat aina myös Diabetesliiton vertaistukikanavien sekä neuvontapuhelimen kautta.

Täydennämme tätä sivua, kun uutta tietoa on saatavilla. Tämän sivun lyhytosoite on www.diabetes.fi/korona