Atkinsin dieetti, karppaus, vhh-ruokavalio, ketodieetti. Nimitykset vaihtelevat, mutta tarkoitus on kutakuinkin sama: vähentää hiilihydraatteja ruokavaliosta merkittävästi, jopa niin että elimistö menee ketoosiin.

- Ketoosi on elimistömme hätävarajärjestelmä, joka kytkeytyy päälle, jos emme saa ravinnosta hiilihydraatteja, eli glukoosia, jota aivot tarvitsevat toimiakseen. Ketoosiin pyrkivä syö yleensä vajaa 100 grammaa hiilihydraattia päivässä, aluksi yleensä maksimissaan vain 30 grammaa, ravitsemusterapeutti Niina Hämäläinen kertoo.

Alun perin ruokavalio kehiteltiin lapsille, joilla on vaikeahoitoinen epilepsia. Myöhemmin ruokavaliota on alettu suosia myös painonpudotuksessa, jossa se onkin tehokas nimenomaan lyhyellä tähtäimellä.

- Ketoosissa ei juurikaan tunne nälkää, sillä ketohapot vähentävät näläntunnetta ja aiheuttavat jopa pahoinvointia etenkin alussa. Ruokavaliossa jätetään myös pois herkut, pasta, riisi, peruna ja leipä - ruuat, joista yleensä kaloreita kertyy. Totta kai siinä laihtuu. Ongelma on kuitenkin se, ettei juuri kukaan jatka dieettiä loputtomasti eikä se ole suositeltavaakaan, koska dieetin pitkäaikaisista vaikutuksista ei ole mitään näyttöä. Kun palaa normaaliin ravintoon, paino yleensä palautuu. Tämä ei johdu siitä, että hiilihydraatit sinällään lihottavat, vaan siitä että ruokavalio laajenee ja monipuolistuu.

Ketogeenisestä ruokavaliosta on tullut suosittua myös diabeetikoiden keskuudessa. Painonpudotuksen lisäksi dieetillä haetaan tasaisempia verensokereita ja pärjäämistä pienemmillä insuliinimäärillä.

- Verensokerin hallitseminen ketogeenisellä dieetillä voi kuitenkin olla jopa haastavampaa, sillä ruokavalio koostuu pitkälti proteiineista, jotka muuttuvat viiveellä glukoosiksi ja vaikuttavat näin verensokeriin myöhemmin kuin hiilihydraatit. Hiilihydraateille voi pistää ennen ateriaa, mutta proteiinille ei.

Ketohappoja muodostuu sivutuotteena, kun maksa valmistaa glukoosia. Tätä tapahtuu normaalistikin elimistössämme esimerkiksi aterioiden välillä. Ketoosissa maksa kuitenkin tuottaa kaiken elimistömme tarvitseman glukoosin, joten ketoaineita syntyy paljon enemmän kuin normaalisti ja ketoaineiden määrä veressä on jatkuvasti koholla.

- Jos elimistön insuliinintarve esimerkiksi sairastumisen vuoksi lisääntyy, voi ketoainepitoisuus veressä nousta hyvinkin nopeasti hengenvaarallisen korkealle.

Ketoaineiden nousua ei välttämättä huomaa, erityisesti, jos on ollut pitkään ketoosissa, ja elimistö on tottunut ketoaineisiin. Siksi ketoaineita on mittailtava tiiviisti ketogeenistä ruokavaliota noudatettaessa.

- Ketoasidoosissa veressä on niin paljon ketohappoja, että elimistömme happamoituu. Kehomme ei kestä isoa vaihtelua happamuudessa – veri ei saa mennä liian emäksiseksi eikä liian happamaksi, jotta elimistömme pystyy toimia kunnolla.

Ketoosissa myös vaikeiden hypoglykemioiden riski kasvaa. Normaalisti hypoglykemiassa maksan glukoosivarastot nostavat verensokeria, vaikkemme ehtisikään syömään ajoissa.

- Koska ketoosissa maksan glukoosivarastot ovat koko ajan tyhjillään, ei elimistön hätäjärjestelmä toimi oikein. Erityisesti liikunnan yhteydessä on todella suuri riski matalille verensokereille.

Ketogeenisen ruokavalion ongelma on myös, että se koostuu pääasiassa kovasta rasvasta, lihasta, eikä kuituja, marjoja tai hedelmiä syödä juuri ollenkaan. Tällainen ruokavalio on haitallista ruuansulatuksen, verisuoniterveyden ja munuaisten kannalta.

Muutama vuosi sitten karppaus oli kaikkien huulilla, ja lähes jokainen tunsi jonkun, joka ruokavaliota oli kokeillut. Nyt ketogeenisen ruokavalion suosio on jälleen nostanut päätään erityisesti somen keskustelupalstoilla. Hämäläinen suosittelee suhtautumaan keskusteluun varauksella.

- Somessa ruokavaliota kehuvat yleensä ne, jotka ovat juuri aloittaneet dieetin ja päässeet siihen vaiheeseen, että verensokerit ovat tasoittuneet, eikä dieetti vielä tunnu raskaalta. On kuitenkin hyvä huomioida, etteivät nämä samat henkilöt enää myöhemmin, dieetin edetessä ja olon huonontuessa tule kertomaan, että tämä olikin pidemmän päälle ihan surkea juttu. Tämä vääristää kuvaa, jonka some meille ruokavaliosta antaa.

Netistä löytyy myös paljon ”terveysguruja”, jotka tekevät ketogeenisellä ruokavaliolla bisnestä. Sivustoilla kerrotaan faktana asioita, joiden taustalla ei kuitenkaan ole mitään tieteellistä näyttöä. Eriäviä mielipiteitä ei suvaita.

- Olemme kollegoiden kanssa huomanneet ihan konkreettisesti, että useilta ketodieettiä hehkuttavilta sivustoilta asiallisetkin eriävät mielipiteet poistetaan hyvin nopeasti. He tekevät ruokavaliolla rahaa ja varmistavat näin, että heidän tulonlähteensä näyttää pelkästään kokeilemisen arvoiselta jutulta.

Rajun ketogeenisen ruokavalion sijasta olisikin parempi keskittyä hiilihydraattien laatuun kuin määrään.

- Varsinkin jos hoitotasapaino on huono, kannattaa karsia pois nopeasti verensokeria nostavat kuiduttomat hiilihydraatit, kuten valkoinen vehnä ja sokeri, ja pyrkiä syömään kuitupitoisia hiilihydraatteja kuten täysjyväviljaa. Tämä on varmasti enemmän eduksi kuin hiilihydraattien välttely kokonaan, Niina Hämäläinen painottaa.