Juttu on julkaistu vuonna 2018.
Roosa sai pyrstön
Roosa Ojala, 13, harrastaa harvinaista, mutta valtavaa vauhtia yleistyvää merenneitoilua. Hyvää kuntoa vaativassa lajissa verensokerin hallitseminen on haastavaa.
Tumma hahmo liikkuu sulavasti vedessä. Suomuinen, välimerensininen pyrstö ilmestyy esiin ja pärskäyttää vettä korkealle ilmaan, pian pinnalle kohoaa tarunhohtoinen merenneito simpukkabikineissään. Kyse ei ole kangastuksesta vaan merenneito-Ritasta, eli Roosa Ojalasta.
–Olen pienestä pitäen ollut kiinnostunut merenneidoista kertovista sarjoista, elokuvista ja kirjoista. Sitten kuulin merenneitoilusta eräältä sitä harrastavalta ystävältäni ja innostuin. Tilasin pyrstön Amerikasta ja ystäväni opetti minut alkuun.
Merenneidot harjoittelevat sukeltamista ja erilaisia temppuja veden alla uimahalleissa sekä luonnonvesissä. Tärkeintä on oppia uinnistakin tuttu delfiinipotku. Muuten pyrstön kanssa uiminen ei onnistu, sillä jalat laitetaan pyrstön sisälle uimaräpylöihin.
–Pyrstö on vähän kuin iso sukka, jonka kanssa uidaan, Roosa naurahtaa.
Merenneito-Rita on harjoitellut vasta vajaa puoli vuotta, mutta temput luonnistuvat jo hienosti. Tämä on osaltaan Roosan pitkäaikaisen sukellusharrastuksen ansiota, mutta myös kovan treenin: Roosa käy uimassa pyrstön kanssa jopa viisi kertaa viikossa.
Hypoileva pyrstökäs
Diabeteksen kanssa uusi harrastus ei ole vielä päässyt yhteisymmärrykseen. Painavan pyrstön kanssa sukeltelu on rankkaa treeniä, joten verensokeri laskee helposti matalalle.
–Olen yrittänyt syödä hieman tukevammin ennen uintia ja pistää insuliinia hieman vähemmän, mutta ei se ole oikein auttanut. Hypoja on melkein jokaisella uintikerralla, Roosa harmittelee.
Merenneito tunnistaa onneksi matalat verensokerit hyvin, sillä silloin hänen lihaksensa menevät veltoiksi, eivätkä temput suju. Harjoittelu pitää keskeyttää ja poistua pukuhuoneeseen evästauolle. Se harmittaa Roosaa.
–Uskon kuitenkin, että hypot tulevat jatkossa vähentymään juuri käyttöön saamani Libren ansiosta. Nyt näen, miten verensokeri uimisen aikana käyttäytyy ja voin tarkistaa verensokerin vaikka suoraan altaasta käsin.
Rohkeasti parveen
Jatkuvat evästauot eivät ole haitanneet Roosan kotikaupungin Porin muita merenneitoja, joiden kanssa hän käy uimassa. Porin ryhmässä, eli parvessa, on 14 merenneitoa, Suomessa yhteensä nelisenkymmentä. Roosan parvessa nuorin harrastaja on 9-vuotias, Suomessa yksi vanhimmista ja tunnetuimmista merenneidoista 29-vuotias Nerissa. Roosa painottaakin, että merenneitoilu sopii kaikille iästä tai sukupuolesta riippumatta.
–Ja diabeetikoillekin hoitomuotoon katsomatta, itse monipistoshoidolla oleva Roosa huomauttaa.
Harrastuksen aloittaakseen ei tarvita kuin pyrstö ja uintitaito. Sukeltaakaan ei tarvitse täydellisesti osata, sillä merenneidoilla on käytössään nenäklipsit, jotka estävät veden pääsyn sieraimiin. Parveen liittyjät opetetaan ilolla merenneitoilun saloihin.
Merenneidot ovat julkkiksia
Merenneitoja voi rohkeasti lähestyä sosiaalisessa mediassa, jonka päivittäminen on iso osa lajia. Merenneidot ottavat toisistaan kuvia sekä videoita ja lisäilevät niitä someen. Niin virtuaali- kuin reaalimaailmassakin merenneidot keräävät paljon katseita ja monet tulevat ihmettelemään, mitä pyrstökkäät kaunottaret oikein ovat. Julkisuudesta on hyötyä, jos mielii päästä ihan oikeaksi ammattimerenneidoksi. Se on Roosan suuri haave.
–Unelmani on päästä esiintymään ja viihdyttämään ihmisiä erilaisiin yleisötapahtumiin, messuille, vesiurheilukisoihin tai vaikkapa synttäreille.
Roosa on jo kerran ollut esiintymässä vesipallokilpailussa, jossa hänen parvensa esitti lyhyen temppuohjelman. Tapahtuma sujui hyvin, eikä hypoakaan onneksi tullut.
–Odotan jo innolla, että vedet lämpenevät ja pääsemme viihdyttämään ihmisiä uimarannoille. Tästä tulee pyrstökäs kesä, Roosa hymyilee.
Juttu on julkaistu kesäkuussa 2017
