Joanna haluaa olla tunnettu diabeetikkomalli
Diabetes ei ole este mallin uralle, kunhan tekee itselleen ja muille selväksi, mikä tulee tärkeysjärjestyksessä ykkösenä.
Kesken tavallisen koulupäivän Joanna Koivusaaren, 15, puhelin
soi. Numero ei ollut entuudestaan tuttu, mutta silti Joanna tiesi, kuka langan
toisessa päässä oli.
–Äitini oli ilmoittanut minut kahdelle mallitoimistolle vain muutamaa päivää aikaisemmin, ja hän oli varoitellut minua, että puhelimeni saattaisi lähipäivinä piristä, jos hyvä tuuri käy.
Pian toisestakin mallitoimistosta otettiin yhteyttä, eikä
aikaakaan, kun Joanna löysi itsensä junasta matkalla kohti Helsinkiä ja
tuplakoekuvauksia. Siellä Joannaa haastateltiin ja hänestä otettiin kuvia
mallikansiota varten.
–Kuvaaja oli kovin kiinnostunut vyötärölläni roikkuvasta insuliinipumpusta ja kysyi voinko ottaa sen pois kuvausten ajaksi. Kun kerroin, mistä laitteesta on kyse, hän antoi minun pitää pumpun paikoillaan.
Joanna olisi päässyt molempien mallitoimistojen listoille, mutta päätyi lopulta Clamos Studiolle sen rennon ilmapiirin vuoksi. Tällä hetkellä Joanna tekee mainosmallin ja elokuva-avustajan töitä.
Rajansa kaikella
Mallimaailmassa kritiikki on iso osa työtä, mutta kaikkea ei
silti pidä hyväksyä. Joannan raja menee laihduttamisessa.
–En missään tapauksessa suostuisi pudottamaan painoa vaan vetoaisin diabetekseeni. Pyrin muutenkin olemaan avoin diabetekseni suhteen ja tekemään hoitotoimenpiteet kuvaustauoilla tai vaikka kesken kuvausten, jos tarve vaatii.
Joannan mielestä kaikki diabeetikot saisivat olla avoimempia
sairautensa kanssa, sillä vain niin ennakkoluulot voivat muuttua. Joanna on
kohdannut ikäviä kommentteja kertoessaan diabeteksestaan uudessa
kaveriporukassa.
–Olen saanut kuulla kommentteja, kuten ” älä tule
lähemmäs, ettei se tartu” tai ”olisipa minullakin diabetes, niin voisin syödä
paljon suklaata”. Toki tuollaiset kommentit saavat minut surulliseksi, mutta en
silti aio olla hiljaa, koska se on sama kuin luovuttaisin. Sen sijaan pidän
meteliä entistä kovempaa.
Pumpusta kyniin
Diabeetikoita Joanna haluaa tsempata kertomalla, että
välillä on ihan ok olla surkea diabeetikko, sillä jokainen on joskus sellainen.
Tällaista tukea Joanna olisi itse kaivannut vaikeina hetkinään, kun
hoitomotivaatio oli kokonaan hukassa ja Joannasta tuntui, etteivät verensokerit
osaa käyttäytyä, vaikka hän tekisi mitä.
–Käytin viisi vuotta pumppua ja kanyylin vaihtaminen oli matalan kipukynnykseni ja pitkän neulan vuoksi aina kauheaa taistelua. Vaihtoväli saattoi venyä ja siinä kiinnostus koko diabetesta kohtaan katosi.
Joanna päätti vanhempiensa vastusteluista huolimatta vaihtaa
pumpun kyniin. Hoitomuodonvaihdos auttoi ja Joannan motivaatio palasi.
–Nyt on mennyt hetken tosi hyvin. En ole unohtanut pistää ja oikein odotan, että pääsen mittaamaan verensokerin. Tämä on tosi hyvä juttu mallintöitä ajatellen, sillä väsyneenä ei kauheasti jaksa kuvissa hymyillä.
Joannan haave on päästä isolle vaateketjulle mainosmalliksi. Hän rohkaiseekin kaikkia mallin urasta haaveilevia diabeetikoita toteuttamaan unelmansa ja näyttämään mistä diabeetikot on tehty.