Keinomunuais- eli dialyysihoito

Dialyysi on kroonisen munuaistaudin aktiivihoitoa. Diabetes - sekä tyypin 1 että tyypin 2 diabetes - ovat suurin yksittäinen syy dialyysihoitoon Suomessa. Vuosina 2011–2021 munuaiskorvaushoitoon tuli Suomessa lähes 5 500 yli 20-vuotiasta potilasta.

Dialyysi korvaa osittain munuaisen toimintaa. Dialyysihoitoa voidaan tehdä kotona tai terveydenhuollon hoitoyksikössä.

Dialyysihoito aloitetaan, kun lääkehoidolla ja ruokavaliolla ei enää päästä toivottuihin hoitotuloksiin. Aloitusvaiheessa potilaan omien munuaisten toimintaa on usein jäljellä enää noin 10 prosenttia. Potilas voi myös kärsiä munuaisten vajaatoiminnan oireista, kuten esimerkiksi väsymyksestä tai heikkouden tunteesta, ihon kutisemisesta tai kuivumisesta ja ruokahaluttomuudesta sekä pahoinvoinnista.

Dialyysi auttaa munuaisten vajaatoiminnan aiheuttamiin oireisiin. Sen tavoitteena on ehkäistä lisäsairauksien syntymistä sekä parantaa elämänlaatua. Dialyysihoidon turvin voi elää kymmeniä vuosia, ja dialyysi ei estä työssä käyntiä ja harrastuksia.

Dialyysihoidosta voi vapautua munuaissiirrolla. Siirtolistalle voi päästä vasta tarkkojen tutkimusten jälkeen, niiden tarkoituksena on muun muassa varmistaa, että potilaan elimistö kestää leikkauksen ja sen jälkihoidon.