Tiedä tyypin 2 diabeteksesta ainakin nämä

Tyypin 2 diabetesta sairastavia on Suomessa noin 400 000. Lisäksi 50 000 - 100 000 sairastaa tyypin 2 diabetesta tietämättään.

Syy
Haima tuottaa insuliinia, mutta se vaikuttaa heikosti tai insuliinia ei ole tarpeeseen nähden riittävästi. Insuliinintuotanto voi vuosien kuluessa ehtyä kokonaan.

Oireet
Usein oireeton, kehittyy hitaasti jopa vuosien kuluessa. Todetaan usein sattumalta tai valtimosairauden puhjettua. Oireita voivat olla esimerkiksi väsymys erityisesti aterioiden jälkeen, jalkasäryt, lihaskouristelut sekä uupumus, johon uni ei auta.

Toteaminen
Onko minulla diabetes? Katso milloin diabetes todetaan.

Hoito
Painonhallinta liikunnan ja oikean ruokavalion avulla. Tarvittaessa myös lääkehoito. Kohonneen verenpaineen ja veren rasvahäiriöiden hoito sekä veren liiallisen hyytymisen esto ovat tärkeitä lisäsairauksien estämiseksi ja hoitamiseksi.

Sairastumisikä
Yleensä yli 40-vuotiaana. Lisääntyy nopeasti kaikkialla maailmassa ja yhä nuoremmissa ikäryhmissä.

Ehkäisy
Useat tutkimukset ovat osoittaneet, että tyypin 2 diabeteksen puhkeamista voidaan ehkäistä tai viivyttää kiinnittämällä huomiota elintapoihin. Ehkäisyn keinoja ovat liikunta, terveellinen ruoka, painonhallinta ja tupakoimattomuus.

Periytyvyys
Riski sairastua tyypin 2 diabetekseen on 40 prosenttia, jos toisella vanhemmista on tyypin 2 diabetes. Riski on 70 prosenttia, jos molemmilla vanhemmilla on.

Hoidon tavoitteet ja keinot

Diabeteksen hoidon tavoitteena on mahdollisimman terve ja laadukas elämä - nyt ja tulevaisuudessa.

Kun hoito on diabetesdiagnoosin jälkeen saatu kohdalleen, elämänlaatu yleensä paranee: olo virkistyy ja mieliala kohenee.

Omaa tulevaisuutta ajatellen on tärkeää ehkäistä diabetekseen liittyviä lisäsairauksia eli valtimoiden kovettumista sekä ongelmia munuaisissa, silmissä ja hermostossa.

Tyypin 2 diabeteksen hoidossa tärkeintä on kokonaisvaltaisuus. Kohonnut verensokeri on vain yksi osa diabetekseen liittyvää laajaa aineenvaihduntahäiriötä (metabolista oireyhtymää).

Kokonaisvaltainen hoito ehkäisee tehokkaasti lisäsairauksia. Hyvä hoito myös hidastaa ja hoitaa jo alkaneita lisäsairauksia.

Lääkkeetön hoito on kaiken perusta. Tämä tarkoittaa terveellistä ruokavaliota, säännöllistä liikuntaa, painonhallintaa ja tupakoimattomuutta. Jos lääkkeettömät keinot eivät tuo toivottuja tuloksia, on lääkehoito tarpeen.

Lääkehoidon aloittaminen ei tarkoita epäonnistumista elintapamuutoksissa. Elintapamuutokset ovat hyödyllisiä myös silloin, kun diabetesta hoidetaan lääkkeillä.

Verensokeri

• Paastoverensokeri, aamuverensokeri: alle 7 millimoolia litrassa (mmol/l)
• Aterioiden jälkeen, noin kaksi tuntia aterian aloituksesta: alle 8(–10) mmol/l
• Veren punasolujen sokeroitumien eli pitkäaikaissokeri eli sokerihemoglobiini HbA1c (laboratoriokoe): alle 48–53 mmol/mol (6,5–7 %). 

• painonhallinta
• terveelliset ruokatottumukset
• liikunta
• tarvittaessa lääkitys.
  

Verenpaine

• 140/80 elohopeamillimetriä (mmHg) tai alle

Diabeetikon verenpainetta seurataan perusvastaanottokäynneillä. Jos arvot ovat koholla, seurantaa tihennetään. Kotimittaukset ja niiden tulosten kirjaaminen voivat olla tarpeen.

Elintavoilla on suuri merkitys kohonneen verenpaineen hoidossa. Liikunta ja painonhallinta laskevat painetta melko tehokkaasti. Myös ruokavaliolla voidaan alentaa verenpainetta. Tärkeää on vähentää suolan ja alkoholin käyttöä sekä lisätä kasvisten syöntiä.

Jos lääkkeettömät keinot eivät auta, niiden rinnalle liitetään lääkehoito. Lääkehoidon aloittamisen raja vaihtelee diabeetikon kokonaistilanteen mukaan.

Verenpainelääkkeitä on olemassa laaja valikoima. Niiden vaikutustavat ovat erilaisia, ja lääkitys suunnitellaan aina yksilöllisesti. Usein käytetään kahden tai kolmen verenpainelääkkeen yhdistelmää.

Verenpaineen kotimittaukset

Kotona mitatut verenpainelukemat antavat paremman kuvan todellisesta verenpaineesta. Erityisen totta tämä on silloin, kun vastaanottotilanne jännittää tai tuntuu  epämukavalta.

Verenpainemittaria voi kysyä lainaksi hoitopaikasta. Jos tarve on jatkuvaa, niin kannattaa hankkia oma kotimittari.

Hyvässä kotimittarissa on sopiva olkavarsimansetti. Yleensä 12 tai 15 senttimetriä leveä mansetti sopii aikuisille. Ranne- ja sormimittarit eivät ole suositeltavia. Mittaria hankkiessa on hyvä kysyä, miten mittarin luotettavuus on tutkittu. Mittaustekniikka pitää opetella huolellisesti, jotta tuloksista olisi hyötyä. Pyydä perehdytys myyjältä, lue käyttöohjeet ja pyydä lisäneuvoja omalta hoitajaltasi. Ota kotimittari mukaan vastaanotolle, niin mittarisi lukemat voidaan tarkistaa.

Vinkkejä verenpaineen kotimittaukseen:

• Jos olet oikeakätinen, mittaa verenpaineesi vasemmasta käsivarresta. Jos olet vasenkätinen, mittaa oikeasta käsivarresta.
• Puolen tunnin ajan ennen mittausta: vältä ponnistelua, tupakointia, kofeiinipitoisia juomia kuten kahvia ja colajuomia.
• Istu alas ja kiinnitä mansetti ainakin viisi minuuttia ennen mittausta.
  
• Mittaa rauhallisissa oloissa kahdesti muutamaan minuutin välein.
• Kirjaa molemmat mittaustulokset kahden elohopeamillimetrin tarkkuudella seurantakorttiin/vihkoon.
  

Veren rasvat

LDL-kolesterolin eli huonon kolesterolin tavoitteet

• kohtalainen valtimotaudin riski: LDL-kolesteroli alle 2,6 mmol/l

nuori henkilö (< 35-vuotiaan tyypin 1 diabetes tai < 50-vuotiaan tyypin 2 diabetes), joka on sairastanut alle 10 vuotta ja ei ole muita valtimotaudin riskitekijöitä

• suuri valtimotaudin riski: LDL-kolesteroli alle 1,8 mmol/l

yli 10 vuotta diabetesta sairastanut tai yksi valtimotaudin riskitekijä

• erityisen suuri valtimotaudin riski: alle 1,4 mmol/l

1) yli 20 vuotta diabetesta sairastanut tai

2) useita valtimotaudin riskitekijöitä kuten tupakointi, kohonnut verenpaine, lihavuus, rasva-aineenvaihdunnan häiriö, vahva valtimotaudin sukurasitus tai

3) todettu diabeteksen lisäsairaus, esimerkiksi virtsan valkuaista tai silmänpohja- tai hermomuutoksia tai

4) todettu valtimotauti

Veren hyytymistekijät

Veren lisääntynyt hyytymistaipumus on yksi metaboliseen oireyhtymään kuuluvista häiriöistä.

Veren liiallinen hyytyminen johtuu maksan lisääntyneestä hyytymistekijöiden tuotannosta sekä verihiutaleiden voimakkaasta taipumuksesta tarttua toisiinsa ja muodostaa verihyytymiä.

Käytetyin lääke on pieni annos asetyylisalisyylihappoa (Asa-Ratiopharm, Aspirin Cardio, Disperin, Primaspan). Lääkkeiden käytön aloittamisesta on aina syytä keskustella lääkärin kanssa, vaikka niitä saakin ilman reseptiä.

Veren lisääntyneen hyytymistaipumuksen hoito ehkäisee sydäninfarkteja ja aivohalvauksia.

Elinmuutosten ehkäisy

Diabetesta kannattaa hoitaa mahdollisimman hyvin, sillä hyvä hoito ehkäisee elinmuutoksia ja lisäsairauksia. Jo alkaneita elinmuutoksia voidaan jopa korjata hyvällä diabeteksen hoidolla.

Tyypin 2 diabeetikoilla elinmuutoksia voi olla jo diabeteksen toteamishetkellä, sillä diabetes on voinut olla piilevänä vuosien ajan.

Elinmuutosten ja lisäsairauksien ehkäisy ja hoito ovat samankaltaisia diabetestyypistä riippumatta.

Kuntoutus on osa hyvää hoitoa

Diabeteksen hoitoon kuuluu oleellisena osana kuntoutus, näitä kahta ei voi erottaa toisistaan. Diabeteksen kuntoutus käsittää kaikki ne toimet, joilla diabetesta sairastavaa ja hänen lähipiiriään tuetaan mahdollisimman hyvään elämään diabeteksen kanssa. Kuntoutukseen kuuluu muun muassa lääketieteellinen hoito ja seuranta, omahoidon tuki, vertaistuki sekä kuntoutus- ja sopeutumisvalmennuskurssit.

Joissakin elämänvaiheissa diabetesta sairastava saattaa tarvita kuntoutus- tai sopeutumisvalmennuskurssia omahoitonsa tueksi. Diabetekseen sopeutuminen voi olla vaikeaa, hoitoväsymys yllättää tai hoito on rutinoitunut ja muuttunut kaavamaiseksi ja joustamattomaksi. Vetoapu kurssin muodossa voi olla tarpeen myös muuten vaikeassa elämäntilanteessa, jossa voimavarat hoitamiseen ovat vähäiset. 

Kurssilla on mahdollisuus istua asian äärelle ajan kanssa ja rakentaa kokonaiskuvaa tilanteesta. Kurssi voi auttaa löytämään omia voimavaroja, vahvistaa pystyvyyden tunnetta ja avata uusia näkökulmia asioihin.

Diabetesliitto järjestää työikäisille tyypin 2 diabeetikoille tarkoitettuja maksusitoumuskursseja. Eläkkeellä olevat tyypin 2 diabeetikot voivat hakea Virkeyttä hoitoon -kurssille. Kurssit ovat STEA:n tukemia. Kelan rahoittamia tyypin 2 diabeetikoiden kuntoutuskursseja järjestetään kuntoutuslaitoksissa eri puolilla Suomea. 

Diabetesliitto järjestää D-opistossaan vastasairastuneille tyypin 2 diabeetikoille tarkoitettuja verkkokursseja. Tutustu myös Tulppa-avokuntoutukseen.

Tilaa perusopas D-kaupastamme