Diabetes ja silmät

Silmänpohjamuutokset, retinopatiat

Yleisin diabeteksen lisäsairaus on silmän verkkokalvosairaus eli retinopatia. Sitä esiintyy noin 90 prosentilla diabeetikoista, joiden diabetes on kestänyt vähintään 20 vuotta.

Verkkokalvomuutokset näkyvät silmänpohjan tähystyksessä tai silmänpohjavalokuvassa (lisää tietoa silmänpohjakuvauksesta alempana).

Lieviä silmänpohjamuutoksia kutsutaan taustaretinopatiaksi. Taustaretinopatia ei vaikuta näkökykyyn, paitsi jos muutokset sijaitsevat tarkan näön alueella, jolloin puhutaan makulopatiasta. Kun verensokeritasapaino paranee, taustaretinopatiamuutokset voivat korjaantua.

Retinopatian vaikein muoto on proliferatiivinen retinopatia, jossa silmään kasvaa näköä uhkaavia uudissuonia. Siihen sairastuu noin joka neljäs tyypin 1 diabeetikko, jos diabetesta on takana yli 20 vuotta.

Silmänpohjamuutosten lisääntyminen voi johtaa silmän lasiaisen verenvuotoon ja haitata näköä. Nykyään sokeutuminen on harvinaista ja estettävissä, sillä silmänpohjamuutoksia voidaan hoitaa tehokkaasti laserkäsittelyllä eli valopolttohoidolla ja lasiaisverenvuotoja lasiaisleikkauksella. Lisäksi on olemassa silmän sisäisesti käytettäviä lääkehoitoja.


Silmänpohjamuutosten ehkäisy ja hoito

Sekä silmänpohjamuutosten hoidossa että ehkäisyssä tärkeintä on hyvä sokeritasapaino. Nykyaikaisella hoidolla muutosten eteneminen pysähtyy ja näkökyky säilyy, jos sokeritasapaino on hyvä. Myös kohonnut verenpaine ja korkeat veren rasva-arvot täytyy hoitaa ja tupakointi kannattaa lopettaa silmien terveyden vuoksi.

Osallistu silmänpohjakuvauksiin

Ensimmäisen kerran silmänpohjat tulisi kuvata, kun diabetes todetaan (yli 10 vuoden ikäisellä).

Sen jälkeen:
  • tyypin 1 diabeetikoilla 2 vuoden välein
  • tyypin 2 diabeetikoilla 3 vuoden välein
Jos silmänpohjamuutoksia löytyy, seurantaväli tihenee.
M-FI-00003275

Diabeettinen retinopatia - termit tutuiksi

Kaupallinen yhteistyö, Roche Oy.

Termit on koonnut silmätautiopin professori, silmälääkäri Nina Hautala.


Retina = verkkokalvo, sijaitsee silmän takaosassa
Makula = verkkokalvon keskeinen ja näkemisen kannalta tärkein alue silmän takaosassa
Fovea= makulan keskipiste, tarkimman näkemisen alue, jossa sijaitseva turvotus voi heikentää lähinäköä


Anti-VEGF = verisuonen kasvutekijänestäjä, estää verkkokalvon verisuonten tihkumista ja turvotusta, estää haitallisten uudisverisuonten kasvua, tihkumista ja lasiaisverenvuotoja

Diabeettinen retinopatia = diabeteksen aiheuttamat muutokset silmän verkkokalvolla

Kohtalainen taustaretinopatia = verkkokalvolla voi olla mikroaneurysmia, pieniä vuotoja, kovia tai pehmeitä eksudaatteja. Kohtalainen taustaretinopatia ei yleensä vaikuta haitallisesti näkökykyyn, jos makulassa ei ole turvotusta.

Kova eksudaatti, lipidieksudaatti = verkkokalvon verisuonen seinämän läpi tihkunut rasvakertymä verkkokalvolla, näkyy silmänpohjakuvassa vaaleana muutoksena

Lasiaisinjektio = silmän lasiaiseen pistoksena annosteltava lääke, esimerkiksi anti-VEGF-injektio tai kortikosteroidi

Lasiaisverenvuoto = proliferatiivisen retinopatian komplikaatio, jossa uudisverisuonista vuotaa verta silmän sisälle lasiaiseen, voi aiheuttaa nokisademaisen näköhäiriön tai sumentaa näköä eri asteisesti vuodon määrästä riippuen

Lievä taustaretinopatia = retinopatian lievin muoto, jossa verkkokalvolla on ainoastaan mikroaneurysmia. Lievät muutokset eivät vaikuta näkemiseen, ei tarvetta hoidolle.

Makulan laserhoito = verkkokalvon keskialueelle turvaetäisyydelle foveasta tehtävä paikallinen laserhoito

Makulaturvotus = makulan alueella sijaitseva turvotus (nestekertymät verkkokalvon sisällä). Keskeinen turvotus voi heikentää lähinäköä ja useimmissa tapauksissa hoito on tarpeen.

Makulopatia = verkkokalvon keskialueella sijaitsevat diabeteksen aiheuttamat muutokset

Mikroaneurysma = verkkokalvon hiusverisuonen seinämän pullistuma, joka näkyy silmänpohjakuvassa tummana pisteenä

Pehmeä eksudaatti, mikroinfarkti, pumpulipesäke = verkkokalvolla vaaleana näkyvä alue, jossa hapenpuutosta (hermosäikeet turvonneet)

Pistevuoto, läiskävuoto = mikroaneurysmaa isompi verenvuoto verkkokalvolla

Proliferatiivinen retinopatia = verkkokalvolla tai näköhermon päässä on uudisverisuonia. Hoitamattomana hauraat uudisverisuonet kasvavat ja voivat vuotaa verta lasiaiseen, lasiaiskalvon alle tai arpeutuessaan johtaa verkkokalvon vetoirtauman kehittymiseen. Muutokset edellyttävät silmälääkärin arviota ja hoitoa.

Uudissuoniglaukooma, neovaskulaariglaukooma = pitkälle edenneeseen vaikeaan proliferatiiviseen retinopatiaan liittyvä komplikaatio, jossa värikalvolle kasvanut uudissuonitus vaikeuttaa silmän nestekiertoa ja johtaa äkilliseen silmänpaineen nousuun ja silmän kipeytymiseen

Uudisverisuoni, neovaskularisaatio = vaikealle, proliferatiiviselle retinopatialle tunnusomainen hauras, herkästi vuotava verisuonimuutos verkkokalvolla tai näköhermon päässä

Vaikea taustaretinopatia = verkkokalvomuutoksia on enemmän kuin kohtalaisessa taustaretinopatiassa, lisäksi intraretinaalisia mikrovaskulaarisia muutoksia (IRMA) ja/tai venopatiaa. Hoidon tarve arvioidaan tapauskohtaisesti.

Verkkokalvon panfotokoagulaatio, panfotolaser = verkkokalvon laaja-alainen laserhoito

Verkkokalvon vetoirtauma, traktioablaatio = verkkokalvon irtauma, joka kehittyy verkkokalvoon kiinnittyneen uudisverisuonen kutistuessa ja arpeutuessa

Vitrektomia = lasiaisverkkokalvokirurginen toimenpide

Lue lisää muualta

Sivua viimeksi päivitetty: 10.2.2023