Tutkimustietoa munuaistaudista
Diabeteksen munuaistaudin ennuste ei ole tyypin 1 diabeteksessa parantunut 40 vuoteen
FinnDiane-tutkijat Fanny Jansson Sigfrids, Valma Harjutsalo ja Per-Henrik Groop kirjoittavat Duodecim-lehdessä kesällä 2023 julkaistussa artikkelissaan diabeteksen munuaistaudin ennusteesta tyypin 1 diabetesta sairastavilla. Artikkelissa todetaan, että lisätoimille tyypin 1 diabetesta sairastavien munuaisennusteen parantamiseksi on huutava tarve.
Joka kolmas tyypin 1 diabetesta sairastava sairastuu diabeteksen munuaistautiin. Taudista kielivän albuminurian kehittyminen on harvinaista taudin kestettyä alle viisi vuotta, suurimmillaan se on 10-25 vuoden kuluttua sairastumisesta. Albuminurian lisääntyminen ja sitä seuraava loppuvaiheen munuaistauti eivät artikkelin mukaan suinkaan aina ole diabeteksen munuaistaudin lopputulos, vaan pikemminkin päinvastoin: albuminurian määrä voi tasaantua tai jopa korjaantua pienemmäksi. FinnDiane-tutkimuksen aineiston mukaan albuminurian korjaantuminen liittyi selvästi pienempään sydän- ja verisuonitapahtumien sekä ennenaikaisen kuoleman riskiin.
FinnDiane 20 vuotta - Tyypin 1 diabeetikoiden ennuste paranee
Kuinka todennäköistä on, että tyypin 1 diabeetikko sairastuu diabeettiseen munuaissairauteen ja mikä on sairastuneiden ennuste? Diabetes ja lääkäri -lehdessä 5/2017 julkaistussa FT, FinnDiane-tutkija Valma Harjutsalon artikkelissa käsitellään muun muassa diabeettisen munuaissairauden ilmaantumisen ennustetta ja sairauden vaikutusta tyypin 1 diabeetikoiden ennenaikaiseen kuolleisuuteen:"Nefropatian ilmaantuvuutta tyypin 1 diabeteksen yhteydessä selvitettiin ensimmäistä kertaa 1980-luvun alussa tehdyissä tutkimuksissa. Ilmaantuvuuden havaittiin tuolloin kasvavan jyrkästi, kun diabetesvuosia oli kertynyt kymmenen. Huipussaan ilmaantuvuus oli, kun diabetesta oli kestänyt 10–14 vuotta. Sen jälkeen ilmaantuvuus alkoi laskea.
FinnDiane-tutkimuksessa nefropatian ilmaantuvuushuippu on havaittavissa diabeteksen kestettyä 20–24 vuotta. Nefropatian ilmaantuminen näyttää siis lykkääntyneen ainakin kymmenen vuotta.
Nefropatiaan sairastuneen ennuste on parantunut huomattavasti vuosikymmenten kuluessa. Nefropatiaan sairastuneiden ennuste oli vielä 1980-luvulla synkkä: elossa olon mediaani proteinurian toteamisesta oli vain 7–8 vuotta. Nyt FinnDianessa elossa olon mediaani nefropatian alkamisesta on 26 vuotta.
Myös loppuvaiheen munuaistaudin ilmaantuvuus tyypin 1 diabeetikoilla on vähentynyt. Kumulatiivinen ilmaantuvuus 30 diabetesvuoden jälkeen on 7,8 prosenttia. Ruotsissa vastaava luku on huomattavasti pienempi, vain 3,3 % (13). Riski sairastua on vähentynyt vuonna 1980 tai sen jälkeen sairastuneilla alle puoleen siitä, mitä se oli 1960-luvulla sairastuneilla.
Loppuvaiheen munuaistautia sairastavat tyypin 1 diabeetikot myös elävät yhä pidempään. Elossaoloajan mediaani oli 1980-luvun alussa hoitoon tulleilla 3,5 vuotta, mutta 2000-luvulla hoidon aloittaneilla yli kahdeksan vuotta.
Kaikissa ryhmissä (munuaissiirteen saaneet, siirteen menettäneet, dialyysissä olevat) ylikuolleisuus muuhun väestöön verrattuna on pienentynyt 40 vuoden seurannan aikana yli 50 %."
Long-term
Mortality After Kidney Transplantation in a Nationwide Cohort of
Patients With Type 1 Diabetes in Finland
“Kroonista munuaissairautta sairastavien tyypin 1 diabeetikoiden ennenaikainen kuolleisuus Suomessa”
Diabetes Care -lehdessä tammikuussa 2019 julkaistussa suomalaistutkimuksessa
vertailtiin kroonista diabeettista munuaissairautta sairastavien tyypin 1
diabeetikoiden ennenaikaista kuolleisuutta.
Vertailu perustui Suomen munuaissiirtotekisterin tietoihin vuosilta 1964-2016, dialyysihoitotietoihin Helsingin sairaanhoitopiirissä vuodesta 1975 alkaen (edustavat noin kolmannesta kaikista dialyysihoidossa olevista Suomessa) ja kuolemansyyrekisteriin sekä FinnDiane-tutkimuksen tietokannan tietoihin.
Vertailussa olevat diabeetikot:
• olivat dialyysihoidossa
• olivat saaneet munuaissiirteen
• olivat saaneet munuaissiirteen, mutta päätyneet takaisin dialyysiin siirteen lakattua toimimasta.
Tutkimuksen yhteenvedossa todetaan, että loppuvaiheen diabeettista munuaissairautta sairastavien - dialyysissä olevien tai munuaissiirteen saaneiden - tyypin 1 diabeetikoiden ennuste on Suomessa parantunut. Tilanteen paraneminen johtuu diabeteksen hoidon kehittymisestä sekä lääkehoitojen ja dialyysi- ja leikkausmenetelmien kehittymisestä.
Huolimatta tilanteen paranemisesta, munuaistaudin aktiivihoidossa olevien tyypin 1 diabeetikoiden sydäntapahtumista johtuva kuolleisuus on yhä suurta, ja sairauteen menehdytään suhteellisen nuorina (kuolleiden mediaani-ikä oli noin 50 vuotta).
Tutkimuksessa oli mukana 2 383 tyypin 1 diabeetikkoa. Heidän jäljellä olevan elinaikansa mediaani oli:
• 15,9 vuotta, jos munuaisensiirto oli onnistunut
• 11,2 vuotta, jos munuaissiirre oli lakannut toimimasta
• 2,9 vuotta, jos munuaisensiirtoa ei tehty, ja potilaat jäivät dialyysiin.
Kaikissa ryhmissä ennenaikainen kuolleisuus on vähentynyt. Merkittäviin kuolemansyy on iskeeminen sydänsairaus, johon menehtyy 45 % potilaista, seuraavaksi suurin syy ovat infektiot, jotka ovat yleisimpiä dialyysihoidossa olevilla.
Tutkimusartikkelissa todetaan lisäksi muun muassa, että:
- tuoreimpien tietojen valossa 7,0 % tyypin 1 diabeetikoista sairastaa loppuvaiheen diabeettista munuaistautia 30 diabetesvuoden jälkeen
- loppuvaiheen munuaistautia sairastavista tyypin 1 diabeetikoista munuaissiirteen sai: ennen vuotta 1990 noin 40 %, vuosina 1990-1999 noin 51 %, vuosina 2000-2005 noin 53 %, mutta vuoden 2005 jälkeen taas vähemmän eli noin 43 %
- munuaissiirteen saaneen tyypin 1 diabeetikoiden ennuste on huonompi kuin ei-diabeetikoiden, ennuste paranee samanaikaiseesti uuden haiman saaneiden kohdalla
- vuoden 2016 marraskuuhun mennessä Suomessa oli tehty 78 yhdistettyä haiman ja munuaisensiirtoa, kombisiirron saaneet eivät olleet mukana tämän tutkimuksen luvuissa
- niistä, joiden ensimmäinen munuaissiirre lakkasi toimimasta, vain 25 % sai tarkasteluajanjaksolla uuden siirteen
- ennenaikaista kuolleisuutta vähentäisi, jos munuaissiirteiden toiminta onnistuttaisiin säilyttämään nykyistä paremmin
Decreasing
Cumulative Incidence of End-Stage Renal Disease in Young Patients With
Type 1 Diabetes in Sweden: A 38-Year Prospective Nationwide Study
“Kroonisen munuaissairauden ilmaantuminen nuorille tyypin 1 diabeetikoille Ruotsissa vähenee”
Diabetes Care -lehdessä lokakuussa 2018 julkaistussa ruotsalaistutkimuksessa selvitettiin, pitävätkö viimeaikaiset tutkimustulokset, joiden mukaan loppuvaiheen munuaissairauden ilmaantuminen on vähentynyt tai ainakin sen ilmaantuminen on myöhentynyt ruotsalaisten tyypin 1 diabeetikoiden joukossa, paikkansa.
Perusteellisen rekisteritutkimuksen kohteena olivat diabeetikot, jotka olivat sairastuessaan olleet 0-34-vuotiaita, ja joiden diabetekseen sairastumisesta oli kulunut vähintään 14 vuotta. Tähän ryhmään kuului noin 19 000 henkeä, joiden keski-ikä oli noin 40 vuotta.
Tutkimus osoitti, että loppuvaiheen diabeettisen munuaistaudin ilmeneminen on todellakin vähentynyt, ja sairastumisriski pienenee sitä mukaan, mitä pidempi aika diabetesdiagnoosista on kulunut. Ja mitä nuorempana tyypin 1 diabetes on puhjennut, sitä todennäköisempää munuaissairaudelta välttyminen on.
Tutkijoiden mukaan heidän tutkimustuloksensa on yhtenevä tuoreiden Norjassa saatujen tulosten kanssa, joiden mukaan vain noin 5 % yli 40 vuotta tyypin 1 diabetesta sairastaneista on sairastunut loppuvaiheen munuaissairauteen.
Lue lisää tutkimuksesta ruotsinkieliseltä diabetesportalen.se-sivustolta.