Ajankohtaista
Jalkojen riskiluokat
Jalkojen riskiluokitus on yksi tapa arvioida diabeetikon jalkojen terveyttä. Sen avulla terveydenhuollossa voidaan löytää ne, joilla vakavien jalkaongelmien riski on suurentunut diabeteksen vuoksi. Jalkojen riskiluokka kertoo, miten pitää toimia jalkaongelmien, kuten pitkäaikaisten haavojen, ehkäisemiseksi.
Tutustu riskiluokitukseen
Riskiluokitus auttaa tunnistamaan, mitä jalkaongelmille altistavia riskitekijöitä sinulla on. Mihin riskiluokkaan arvelet jalkojesi kuuluvan? Osan riskitekijöistä pystyt arvioimaan itse, mutta osa vaatii hoitajan, lääkärin tai jalkaterapeutin asiantuntija-apua.
Jalat tulee tarkistaa hoitopaikassa säännöllisesti
Jalkojen riskiluokkaa määritettäessä terveydenhuollon ammattilainen arvioi ääreishermoston toimintaa, jalkojen verenkiertoa ja asentovirheitä sekä jalkaterän ja nilkan nivelten toimintaa. Aikaisemmat jalkahaavat ja -amputaatiot sekä munuaistauti otetaan myös huomioon. Jalkasi luokitellaan riskin perusteella luokkiin 0-1-2-3 (hyvin pieni – pieni – kohtalainen – suuri riski).
Luokituksen perusteella määräytyy, miten usein jalkojesi terveydentila tulee tarkistaa terveydenhuollossa. Lisäksi riskiluokitusta varten tehdyt tutkimukset kertovat, mitä muiden terveydenhuollon ammattilaisten palveluja mahdollisesti tarvitset. Tällaisia ovat esimerkiksi jalkaterapeutin, verisuonikirurgin, ortopedin ja ihotautilääkärin palvelut.
Tee oma osasi, kysy neuvoa rohkeasti
Voit tehdä paljon jalkojesi terveydeksi. Muistathan, ettei omahoito tarkoita yksin hoitamista. Ota sinua huolettavat asiat rohkeasti puheeksi hoitopaikassa. Mitä suurempi jalkojen riskiluokka on, sitä huolellisemmin pitää hoitaa jalkojen ihorikot, tulehdukset ja nivelnyrjähdykset. Ajoissa aloitettu hoito on tehokkainta. Hoitopaikasta saat tukea ja ohjeita jalkojen päivittäiseen omahoitoon.
Jalkojen riskiluokat
Riskiluokitus ennustaa, millainen riski sinulla on saada jalkoihin pitkäaikainen haava.
Riskiluokka 0 – hyvin pieni riski
Kuulut vähäisen riskin ryhmään, koska jalkojesi tunto on normaali eikä sinulla ole alaraajojen valtimotautia. Jalkasi tarkistetaan terveydenhuollossa vuosittain tai harkinnan mukaan harvemmin.
Riskiluokka 1 – pieni riski
Kuulut tähän riskiryhmään, jos jalkojesi tunto on heikentynyt tai sinulla on todettu alaraajojen valtimotauti. Jalkasi tarkistetaan terveydenhuollossa 6–12 kuukauden välein. .
Riskiluokka 2 – kohtalainen riski
Kuulut tähän riskiryhmään, jos sinulla on todettu:
- jalkoja suojaavan tunnon puutos ja/tai alaraajojen valtimotauti.
- jalan virheasento ja/tai nivelten toiminnallinen ongelma.
Jalkasi tarkistetaan terveydenhuollossa 3–6 kuukauden välein.
Riskiluokka 3 – suuri riski
Kuulut tähän ryhmään, jos sinulla on todettu jaloissa suojaavan tunnon puutos tai alaraajojen valtimotauti.
Lisäksi sinulla on yksi tai useampia seuraavista:
- aiempi jalkahaava
- alaraaja-amputaatio
- loppuvaiheen munuaistauti.
Jalkasi tarkistetaan terveydenhuollossa 1–3 kuukauden välein.
Huolehdi jalkojesi terveydestä
Huolehdi, että verensokerisi, verenpaineesi ja veren rasva-arvosi ovat kunnossa. Käytä hyviä, sopivan kokoisia kenkiä ja tarvittaessa yksilöllisiä pohjallisia ohjeiden mukaan.
Liikkuminen parantaa jalkojen verenkiertoa ja vahvistaa kaikkia lihaksia, myös jalkaterän lihaksia. Vahvat lihakset ehkäisevät jalkojen virheasentoja ja sitä kautta kovettumien ja haavojen syntymistä. Hyvä lihasvoima, nivelten liikkuvuus ja tasapainon hallinta ehkäisevät jalkojen tuki- ja liikuntaelinongelmia. Kysy terveydenhuollosta ohjeita kehon tasapainoa ja lihaksia vahvistavaan liikuntaan!
Miten eri riskiluokissa pitäisi hoitaa jalkoja?
Riskiluokka 0
Jaloissasi ei ole todettu diabeteksen aiheuttamia lisäsairauksia. Et tarvitse säännöllisiä jalkaterapiapalveluita, jos pystyt hoitamaan jalkasi itse.
Sinulla voi kuitenkin olla muiden syiden vuoksi jalkojenhoidollisia, jalkojen rakenteellisia tai nivelten toiminnallisia ongelmia. Tällöin olisi hyvä, että jalkaterapeutti tai jalkojenhoitaja tarkistaa jalkojen kunnon ja tekee hoitosuunnitelman niiden hoidosta.
Huolehdi diabeteksen hyvästä hoidosta ja verisuonten terveydestä. Tutki jalat säännöllisesti. Jos jalkapulmia tulee, keskustele niistä hoitopaikassasi.
Käytä hyviä, sopivia kenkiä ja liiku monipuolisesti. Myös alaraajojen toimintaa parantavat harjoitteet ja jalkajumppa auttavat pitämään jalat terveinä.
Riskiluokka 1
Tunnon heikentyminen on yksi hermovaurion ilmentymä. Jalkoihisi voi kehittyä myös muita diabetekseen liittyviä hermovaurioita. Diabeteksen hyvä hoitotasapaino sekä tupakoimattomuus ovat kaksi tärkeintä hermovaurion estäjää.
Suojaavan tunnon puutos estää jalkoihin kohdistuvien vammojen tunnistamisen. Iholle syntyneisiin vammoihin ei myöskään tule välttämättä merkkejä tulehduksesta, kuten punoitusta, turvotusta ja kuumotusta. Tämän vuoksi voi olla tärkeää, että seuraat kotioloissa jalkojesi ihon lämpötilaa niiltä alueilta, joihin kohdistuu voimakasta rasitusta. Kysy ohjeistusta hoitopaikastasi.
Tähän ryhmään kuuluvilla voi olla todettu myös alaraajojen tukkiva valtimotauti. Hyvä valtimoterveyden hoito on erityisen tärkeää valtimotaudin pahenemisen estämiseksi.
Tutki jalkasi päivittäin. Jos se on vaikeaa, yritä löytää joku, joka voi sinua auttaa.
Sinun pitäisi päästä säännöllisesti jalkaterapeutin tutkittavaksi. Käyntien määrä ja tiheys riippuvat siitä, millaisia ongelmia jaloissasi on, ja kuinka hyvin pystyt niitä itse tai läheisen avulla hoitamaan.
Säännöllinen liikunta, alaraajojen toimintaa parantavat harjoitteet ja jalkajumppa ovat tarpeellisia.
Riskiluokka 2 ja 3
Riskiluokassa 2 jalkojesi riski haavautua on suuri ja riskiluokassa 3 haavan uusiutuminen on mahdollista.
Omatoiminen jalkojen hoito ja päivittäinen tutkiminen ovat sinulle erittäin tärkeitä. Suojaavan tunnon puutos estää jalkoihin kohdistuvien vammojen tunnistamisen. Iholle syntyneisiin vammoihin ei myöskään tule välttämättä merkkejä tulehduksesta, kuten punoitusta, turvotusta ja kuumotusta. Tämän vuoksi voi olla tärkeää, että seuraat kotioloissa jalkojesi ihon lämpötilaa niiltä alueilta, joihin kohdistuu voimakasta rasitusta. Kysy tähän ohjeistusta hoitopaikastasi.
Alaraajojen sekä jalkojen rakenteen ja nivelten toiminnan tukemiseksi saatat tarvita yksilöllisiä apuvälineitä, esimerkiksi keventäviä pohjallisia. Monet diabeetikot pärjäävät ostojalkineilla, mutta osa tarvitsee kenkiin muutostöitä tai yksilöllisesti valmistetut kengät. Apuvälineitä tulee käyttää päivittäin ja aina liikkuessa. Kenkien käyttö saattaa olla tarpeen myös sisällä. Niillä estetään jalkojen rakenteellisten sekä nivelten toiminnallisten ongelmien paheneminen ja haavojen syntyminen sekä niiden uusiutuminen.
Omatoiminen jalkojen hoito ja päivittäinen tutkiminen ovat sinulle erittäin tärkeitä. Suojaavan tunnon puutos estää jalkoihin kohdistuvien vammojen tunnistamisen. Iholle syntyneisiin vammoihin ei myöskään tule välttämättä merkkejä tulehduksesta, kuten punoitusta, turvotusta ja kuumotusta. Tämän vuoksi voi olla tärkeää, että seuraat kotioloissa jalkojesi ihon lämpötilaa niiltä alueilta, joihin kohdistuu voimakasta rasitusta. Kysy tähän ohjeistusta hoitopaikastasi.
Alaraajojen sekä jalkojen rakenteen ja nivelten toiminnan tukemiseksi saatat tarvita yksilöllisiä apuvälineitä, esimerkiksi keventäviä pohjallisia. Monet diabeetikot pärjäävät ostojalkineilla, mutta osa tarvitsee kenkiin muutostöitä tai yksilöllisesti valmistetut kengät. Apuvälineitä tulee käyttää päivittäin ja aina liikkuessa. Kenkien käyttö saattaa olla tarpeen myös sisällä. Niillä estetään jalkojen rakenteellisten sekä nivelten toiminnallisten ongelmien paheneminen ja haavojen syntyminen sekä niiden uusiutuminen.
Sinun pitäisi päästä säännöllisesti jalkaterapeutin tutkittavaksi. Käyntien määrä ja tiheys riippuvat siitä, millaisia ongelmia jaloissasi on ja kuinka hyvin pystyt niitä itse tai läheisen avulla hoitamaan.
Liiku säännöllisesti. Tarvitset yksilölliset ohjeet alaraajojen toimintaa parantavia harjoitteita varten.
Liiku säännöllisesti. Tarvitset yksilölliset ohjeet alaraajojen toimintaa parantavia harjoitteita varten.
Sovi hoitopaikkasi kanssa, milloin ja kehen otat yhteyden, jos jalkoihisi tulee ongelmia.
Nivelen liikkuvuuden tutkimus.
Jalan pulssin tunnustelu
Varpaan päähän on syntynyt kovettuma ja sen alle verenpurkauma. Kovettuma on syntynyt varpaan asentovirheen ja varvasnivelten huonon liikkuvuuden takia. Iho kovettuu puolustuksena hankausta ja painetta vastaan. Tunnottomuuden vuoksi diabeetikko ei tunne varpaanpäähän tulevaa rasitusta ja painetta. Hoidon aloitus viivästyy, kun kipu ei tunnu. Tämä kovettuma ei parane enää ihon rasvauksella, vaan tarvitaan jalkaterapeutin apua.