Tiivis diabetessanasto

A

Autonominen hermosto
Tahdonalaisista toiminnoista riippumaton hermosto, joka säätelee mm. elimistön reaktioita verensokerin laskuun.

B

Beetasolu
Haiman Langerhansin saarekkeiden insuliinia erittävä solu.

C

C-peptidi
Haimasta verenkiertoon insuliinin kanssa samanaikaisesti erittyvä aine, joka kuvastaa haiman kykyä erittää insuliinia.

G

Glargiini-insuliini
Pitkävaikutteinen insuliinijohdos.

Glukagoni
Haiman hormoni, joka lisää veren sokeripitoisuutta vapauttamalla maksan varastosokeria verenkiertoon. Lääkkeenä glukagonia käytetään insuliinisokin hoidossa.

Glukoosi
Veressä sokeri on glukoosina.

Glykogeeni
Sokerin varastoitumismuoto maksassa ja lihaksissa. Maksan glykogeeni hajoaa paastotilanteessa verensokeriksi.

H

Haima
Ruoansulatuselin ja sisäeritysrauhanen. Haimassa syntyy ruoansulatusnesteitä ja sen saarekesoluissa insuliinia (beetasoluissa) sekä glukagonia (alfasoluissa).

"Hapot"
Arkikielessä käytetty nimi vereen ja virtsaan erittyvistä ketoaineista. Ks. Ketoaineet.

Happomyrkytys
Ketoasidoosi. Insuliininpuutteesta johtuva myrkytystila, jossa veren sokeripitoisuus on kohonnut ja ketoaineiden eli happojen määrä voimakkaasti lisääntynyt veressä ja virtsassa. Vaikea myrkytys ilmenee huohottavana syvänä hengityksenä, vatsakipuina sekä tajunnan häiriöinä.

HbA1c
Sokerihemoglobiini, punasolujen sokeriprosentti. Veren punasolujen osa, johon kiinnittyy ajan kuluessa sokeria keskimääräisen verensokeritason mukaan. HbA1c kuvastaa kahden edellisen kuukauden sokeritasapainoa.

Hiilihydraatti
Sokeristuva ruoka-aine, energiaravintoaine. Hiilihydraateista muodostuu verensokeria. Ne toimivat elimistön pääasiallisena energianlähteenä. Hiilihydraatit ovat kasvikunnan tuotteissa ja maidossa esiintyvää luonnollista sokeria, esim. rypälesokeri (glukoosi), hedelmäsokeri (fruktoosi), tavallinen sokeri (sakkaroosi), maitosokeri (laktoosi) ja tärkkelys. Hiilihydraatteja sisältäviä ruoka-aineita ovat mm. leipä ja viljavalmisteet, peruna, makaroni, riisi, maitovalmisteet, hedelmät ja marjat.

Hyperglykemia
Veren tavallista suurempi sokeripitoisuus.

Hypoglykemia
Liian alhainen veren sokeripitoisuus.

I

Insuliini
Haiman erittämä hormoni, jonka yhtenä tehtävänä on avata sokerille reitti verenkierrosta soluihin ja näin vähentää veren sokeripitoisuutta.

Insuliiniherkkyys
Elimistön solujen kyky reagoida verenkierrossa olevaan insuliiniin.

Insuliinin vaikutusaika
Yhden insuliiniannoksen vaikutuksen kesto.

Insuliinin vastavaikuttajat
Veressä olevia hormoneja, jotka heikentävät insuliinin vaikutusta. Vastavaikuttajien eritys lisääntyy stressin yhteydessä ja verensokerin laskiessa nopeasti.

Insuliiniresistenssi
Tila, jossa insuliiniherkkyys on alentunut ja jossa tarvitaan tavallista suurempia insuliinimääriä verensokerin alentamiseksi.

Insuliinivasta-aineet
Verenkierrossa olevia valkuaisaineita, jotka sitovat insuliinia itseensä ja voivat muuttaa insuliinin vaikutusaikaa.

K

Ketoaineet, ketohapot
Rasvan epätäydellisestä palamisesta syntyviä aineenvaihduntatuotteita, jotka voidaan mitata verestä ja virtsasta ("hapot"). Ketoaineiden määrä lisääntyy insuliininpuutteessa, kun elimistö lisää rasvojen polttamista energiaksi. Ks. myös Nälkähapot.

Ketoasidoosi
Ks. Happomyrkytys.

Kooma
Jos happomyrkytystä ei pysäytetä, se johtaa tajuttomuuteen eli koomaan. Ks. Happomyrkytys.

N

NPH-insuliini
Perinteisen pitkävaikutteisen insuliinilaadun lyhenne ja määritelmä (Neutral Protamin Hagerdorn).

"Nälkähapot"
Paaston aikana virtsassa voi olla ketoaineita eli happoja, vaikka veren sokeriarvo on normaali tai alhainen. Ketoaineet häviävät pian aterian nauttimisen jälkeen.

R

Raskausdiabetes
Veren sokeripitoisuuden nousu normaalia suuremmaksi raskauden aikana. Tilaan saattaa liittyä sikiön liikakasvua ja ennenaikaisen synnytyksen vaara. Raskausdiabetekseen liittyy alttius sairastua myöhemmin tyypin 2 diabetekseen.

S

Sekoiteinsuliini
Samassa säiliössä on kahta insuliinilaatua tietyssä suhteessa.

Sokki
Vaikea tajunnanhäiriö. Insuliinisokki johtuu liian alhaisesta verensokerista.

T

Tyypin 1 diabetes
Nuoruustyypin diabetes, aina insuliinihoitoinen autoimmuunisairaus. Voi nimestään huolimatta puhjeta jo vauvaiässä tai iäkkäällekin. Joka vuosi noin 2000 suomalaista sairastuu tyypin 1 diabetekseen, heistä noin 500 on alle 15-vuotiaita.

Tyypin 2 diabetes
Aikuistyypin diabetes, usein osa metabolista oireyhtymää (metabolinen oireyhtymään liittyy muun muassa keskivartalolihavuus). Valtaosa diabeetikoista sairastaa tyypin 2 diabetesta. Yleensä se puhkeaa ikääntyneille, mutta myös nuori voi sairastua tyypin 2 diabetekseen.