Tuhat tapa kohdata ihminen

Vertaistuki on kokemusten jakamista, toisen kokemusmaailman ymmärtämistä oman kokemuksen kautta sekä vastavuoroista tukea. Vertaistuki voi toteutua joko kahden tai useamman henkilön kesken. Vertaistukea voi syntyä sekä spontaanisti että tavoitteellisesti. Tavoitteellista vertaistuki on silloin, kun sitä antaa koulutettu vertaistukihenkilö. Tärkeää on vertaistuen oikea-aikaisuus ja sen oikea kohdentaminen. Keskeistä vertaistuessa on kuulluksi tulemisen ja arvostuksen kokeminen kohtaamisessa.

Vertaistuki osaksi hyvää hoitoa 

Vertaistuki tarjoaa asiakkaille uusia mahdollisuuksia osana hyvää hoitoa ja kuntoutusta. Se on tärkeä voimavara asiakkaan/perheen ja läheisten tukemisessa. Yhteistyö järjestöjen ja vertaistoimijoiden kanssa tuo vertaistuen edut ammattilaisten ulottuville. Vertaistuella voidaan vähentää yhteydenottoja sosiaali- ja terveydenhuollon henkilöstöön (Mikkonen 2009;188) Parhaimmillaan vertaistuki parantaa asiakkaan kuntoutusmotivaatiota, elämänhallintaa sekä itseluottamusta.

Vertaistuen oikea-aikaisuus eli herkkyyskohdat

Vertaistukea tulisi tarjota silloin, kun asiakas, perhe tai läheinen selkeästi hakee ja etsii uutta tietoa tai kun heidän on kohdattava arjen haasteet. Ammattilaisena voit tunnistaa näitä herkkyyskohtia ja tarjota vertaistukea asiakkaallesi. Näissä tilanteissa vertaistuella voidaan tukea asiakkaan kuntoutumismotivaatiota ja elämänhallinnan tunteen palautumista. 

On myös hyvä tunnistaa syrjäytymisriskit, joita ovat muun muassa yksinäisyys, kognitiiviset oireet, päihteidenkäyttö ja masennus. Näille riskiasiakkaille vertaistoiminnan tarjoama psykososiaalinen tuki voi parantaa asiakkaan elämänhallintaan ja vähentää syrjäytymisen riskiä.

Vertaistuen kohdentaminen asiakkaan tai perheen elämäntilanteen mukaan

Vertaistukea tarjottaessa kannattaa kiinnittää huomiota asiakkaan/perheen elämäntilanteeseen, kuten ikään, asemaan työelämässä, perhe-elämään ja niin edelleen. Tavoitteena on löytää vertaistukija, jonka elämäntilanne vastaa mahdollisimman hyvin tuettavan elämäntilannetta. Tällainen kohdentaminen eli profilointi on tärkeää, sillä näin tukija voi parhaiten ymmärtää ja rohkaista tuettavaa.

Vertaistukijat ovat koulutettuja

Järjestöjemme vertaistukijat ovat koulutettuja ymmärtämään/tunnistamaan tuettavan sairastumiseen liittyviä eri vaiheita, kuten kriisireaktiota. Koulutettu henkilö ymmärtää myös vaitiolovelvollisuuden ja luottamuksen merkityksen. Osa vertaistukihenkilöistämme puhuu ruotsia.

Vertaistukija tietää jakavansa omaa arvokasta kokemustaan ammattilaisen asiantuntemuksen rinnalla, jolloin ne täydentävät toinen toisiaan. Hänellä on valmiuksia toimia yhteistyössä ammattilaisten kanssa.

Vertaistukiryhmiä on ympäri Suomea

Paikallisilla jäsenyhdistyksillämme on vertaistukiryhmiä sairastuneille, omaisille sekä perheille. Niillä on myös paljon erilaisia teemallisia ryhmiä, joissa vertaistuella on merkitystä. Näihin ryhmiin koulutamme vertaistukiryhmänohjaajia. Tietoa vertaisryhmistä löydät järjestöjen ja niiden jäsenyhdistysten verkkosivuilta, tiedotteista ja lehdistä.

Tuhat tapaa kohdata ihminen vertaistoiminnan kautta

On enemmän kuin tuhat tapaa kohdata ihminen. Kohtaaminen voi tapahtua kasvotusten, verkossa, sähköpostilla tai puhelimitse. Tapaamisia voi järjestää osastolla, kuntoutusryhmissä, vertaisryhmissä ja harrasteryhmissä. Ammattilaiset voivat järjestää kohtaamisia työpaikoillaan. 

Olemme kouluttaneet vertaistukihenkilöitä sekä vertaistukiryhmänohjaajia toimimaan kanssasi.  Voit myös itse ideoida oman mallisi yhteistyössä yhdistysten ja järjestöjen kanssa. Ota siis rohkeasti yhteyttä meihin.

Vertaistuki on osa Yhtä elämää

Vertaistuen hanke on osa Aivoliiton, Suomen Diabetesliiton ja Suomen Sydänliiton Yksi elämä -terveystalkoita. Vertaistukihankkeen tavoitteena on liittää vertaistoiminta osaksi hoitoketjua eli osaksi hyvää hoitoa ja kuntoutusta. Tämä edellyttää hyvän kumppanuuden rakentamista järjestöjen ja ammattilaisten välille. Näin edistämme parhaiten yksilön ja yhteisön hyvän elämän tavoitteita.

Sivua viimeksi päivitetty: 25.9.2017