Hyvä tietää riskitestistä

Riski sairastua tyypin 2 diabetekseen voidaan arvioida yksinkertaisella rasti ruutuun -riskitestillä. Riskitestin ovat laatineet kansanterveystieteen professori Jaakko Tuomilehto Helsingin yliopistolta ja erikoistutkija Jaana Lindström Terveyden ja hyvinvoinnin laitokselta.

Miksi riskitestissä kysytään juuri nämä kahdeksan kysymystä?

1. Ikä

Riski sairastua tyypin 2 diabetekseen kasvaa iän mukana. Riski alkaa lisääntyä noin kolmikymppisenä, 60 ikävuoden tienoilla jo hyvin selvästi.

Ikä on esimerkki tekijöistä, joihin ei voi vaikuttaa. Se on kuitenkin tärkeytensä vuoksi mukana testin kysymyksissä.

2. Painoindeksi eli BMI (Body Mass Index)

Diabetes kehittyy sitä todennäköisemmin, mitä suurempi painoindeksi on. Tähän johtopäätökseen on tultu kaikissa tutkimusaineistoissa. Kun painoindeksi on 25–30, on painonpudotuksesta hyötyä.

Lihaksikkuus voi nostaa painoindeksiä. Diabetesriskin kannalta lihaksikkuus on hyvä asia, sillä se parantaa sokeriaineenvaihduntaa. Painoindeksin tuijottamisessa voi siis jonkin verran joustaa. Joustettava on kuitenkin molempiin suuntiin. Jos on hyvin pieni ja kevytrakenteinen, painoindeksi ei saisi hätyytellä raja-arvoa 25.

3. Vyötärönympärys

Diabetesriskin kannalta vyötärönmitta on painoakin tärkeämpi mittari. Painon kertyminen juuri vatsan kohdalle on haitallista sokeriaineenvaihdunnalle. Vyötärö kertoo varsin hyvin vatsaontelon sisällä olevasta rasvasta. Se on vaarallisempaa kuin ihon alla oleva rasva. Naisilla ihon alle voi kertyä paljonkin rasvaa, kun taas miehillä rasva kasautuu monesti vatsan kohdalle.

Vyötärönympäryksen ja vatsaonteloon kertyneen rasvan välinen suhde ei ole juurikaan riippuvainen henkilön pituudesta. Jos itse arvioi olevansa lihaksikas ja siksi vankkarakenteinen tai on erityisen pitkä, kannattaa katsoa peiliin: näkyykö vyötäröllä ylimääräistä?

4. Liikunta

Aikuisille vähintään puoli tuntia liikuntaa päivässä on yleinen suositus. Liikunta voi koostua vaikkapa kolmesta eri kymmenen minuutin pätkästä. Tällä kysymyksellä halutaan korostaa sitä, että täysi liikkumattomuus on merkittävä diabetesriski. Liikunnaksi lasketaan yhtä lailla arkinen kaupassa käynti ja mattojen tamppaus kuin lenkkeily ja kuntosaliharrastus.

5. Kasvisten, hedelmien tai marjojen syönti

Suositus on, että kasviksia syötäisiin puoli kiloa päivässä. Äkkiseltään määrä voi kuulostaa isolta. 500 grammaa tulee kuitenkin nopeasti täyteen isohkosta omenasta, kunnon porkkanasta, tomaatista ja palasta kurkkua. Kysymyksellä haetaan tietoa siitä, syökö kasviksia ylipäätään vai ei eli kuuluvatko ne perusruokavalioon.

6. Säännöllinen verenpainelääkitys aiemmin tai nykyisin

Ihmisillä, joilla on korkea verenpaine, on taipumusta sairastua tyypin 2 diabetekseen. Kysymällä lääkityksestä selviää, onko kohonnut verenpaine havaittu vastaanotolla. Lisäksi jotkut verenpainelääkkeet voivat nostaa verensokeria.

7. Kohonnut verensokeri esimerkiksi terveystarkastuksessa, jonkin sairauden yhteydessä tai raskauden aikana

Lievästi koholla oleva verensokeri voi pikku hiljaa kehittyä diabetekseksi. Satunnaisesti todettu korkea verensokeri voi siis toimia diabeteksen ennusmerkkinä.

Esimerkiksi raskauden aikainen heikentynyt sokerinsietokyky tai raskausdiabetes on erittäin suuri tyypin 2 diabeteksen riskitekijä. Riski on suurimmillaan välittömästi raskauden jälkeen. Noin puolelle raskausdiabeteksen sairastaneista tulee 5–10 vuoden kuluessa tyypin 2 diabetes.

8. Perheenjäsenten tai sukulaisten diabetes

Diabetes lähisuvussa kertoo riskistä. Perimäänsä ei voi vaikuttaa, mutta diabeteksen suvussa pitäisi toimia herättäjänä.

Tyypin 1 ja tyypin 2 diabeteksella on yhteys. Tyypin 1 diabeetikoilla on suvussaan tavallista enemmän tyypin 2 diabetesta ja toisinpäin.