Ajankohtaista
Riskitestin jälkeen – mitä nyt?
Jos sait riskitestissä 7–14 pistettä
Voi olla, että riskipisteesi muodostuvat asioista, joihin et voi valinnoillasi vaikuttaa, kuten perimästä, iästä ja menneistä tapahtumista. Silloin on tärkeää, että elintapasi pysyvät edelleen hyvinä ja tiedät, että diabetesriskisi on hiukan kohonnut.
Jos riskipisteesi ovat tulleet asioista, joihin voit vaikuttaa, mieti, miten voisit muuttaa niitä. Tällä sivulla annamme vinkkejä aloittamiseen. Voit ottaa yhteyden terveysasemaasi tai työterveyshuoltoon saadaksesi lisäneuvoja.
Jos sait riskitestissä 15–20 pistettä
Hakeudu terveydenhoitajan, sairaanhoitajan tai työterveyshoitajan vastaanotolle
sairastumisriskisi tarkempaan arviointiin. Jos elintavoissasi on kohennettavaa, mieti, mistä voisit aloittaa. Tällä sivulla annamme vinkkejä aloittamiseen.
Jos sait riskitestissä yli 20 pistettä
Sinulla voi olla jo oireeton tyypin 2 diabetes. Hakeudu ensi tilassa terveydenhoitajan,
sairaanhoitajan tai työterveyshoitajan vastaanotolle verensokerin mittaukseen (sekä paastoarvo että
sokerirasituksen tai aterian jälkeinen arvo).
Elintapojen kohentaminen olisi sinulle tosi tärkeää. Hyvistä elintavoista on paljon etua silloinkin, jos diabetes on jo puhjennut. Tällä sivulla annamme vinkkejä elintapamuutosten aloittamiseen.
Hyvän syömisen verkkokurssi
Hyvän syömisen verkkokurssi on tarkoitettu kaikille diabetesta sairastaville, riskistään huolestuneille sekä terveellisestä ja hyvästä syömisestä kiinnostuneille. Kurssia voi käydä läpi omaan tahtiin, omaa arkea pohtien. Kurssin hinta on 20 euroa.
Hyvän syömisen verkkokurssi
Moni voi elintavoillaan vähentää riskiään sairastua tyypin 2 diabetekseen.
Ja vaikka diabetes joskus puhkeaisikin, ei hyvien elintapojen opettelu ole mennyt hukkaan!
Diabeteksen hoito sujuu paljon mukavammin, jos on jo tottunut liikkumaan säännöllisesti, syömään hyvin ja saat untakin riittävästi.
Diabeteksen ehkäisyn 4 askelta
- terveellinen syöminen
- sopivasti liikuntaa
- tarpeeksi unta
- tupakoimattomuus
Elintapojen muuttaminen on uuden oppimista. Lapsikaan ei oli kävelemään yhdellä yrittämällä. Älä siis sinäkään vaadi itseltäsi, että uudet tavat onnistuisivat kerralla hienosti.
Uuden oppiminen vaatii toistoja ja matkalla tulee epäonnistumisia. Taapero pyllähtää lukemattomia kertoja, mutta yrittää aina uudelleen. Lopulta hän oppii kävelemään.
Elintapojen opettelukin voi olla alussa jatkuvaa pyllähtelyä. Pyllähdyksen jälkeen pitää vain nousta uudestaan ylös ja jatkaa opettelua. Pyllähdyksistä voit oppia: missä tilanteissa uudet elintavat unohtuvat helpoiten, miten voit varautua hankaliin tilanteisiin, mihin asiaan tarvitset lisäapua ja mistä sitä saat?
Mistä aloitan muutoksen?
Ja millä ajalla?
- Haluaisin kohentaa elintapojani, mutta mistä aloitan?
- En ehdi harrastaa liikuntaa
- Syön miten sattuu, enkä saa siihen tolkkua!
Oman päivärytmin piirtäminen vuorokausiympyrään auttaa löytämään omasta arjesta niitä kohtia, joista elintapojen kohentamisen voisi helpoiten aloittaa.
- Tulosta alta vuorokausiympyrä, ja piirrä siihen tavallisen päiväsi kulku.
- Mieti, millaisesta muutoksesta haluat aloittaa.
- Piirrä sitten tavoiteympyrä, johon merkitset tavoitteesi.
Tavoitteen on hyvä olla kohtuullisen kokoinen – kaikkea ei tarvitse korjata kerralla!
Kaikissa muutoksissa on tärkeää kysyä itseltään:
- Onko muutos minulle mahdollinen?
- Sopiiko muutos elämäntilanteeseeni?
- Mitä muutos minulta vaatii?
- Kuinka saan voimia tehdä muutoksen?
Jos elintavoissa on paljon muutettavaa, pienetkin parannukset tuovat hyviä tuloksia. Esimerkiksi ylipainoisen ihmisen diabetesriski laskee paljon pienehkölläkin painonpudotuksella – normaalipainoa ei välttämättä tarvitse edes tavoitella.
Vuorokausiympyrä voi tehdä näkyväksi erilaisia mahdollisuuksia parantaa elintapoja.
Esimerkiksi jos ruokailuja on ympyrässä turhan tiheään, tai ne kasaantuvat selvästi, voit miettiä, olisiko ruokailujen rytmityksessä kohennettavaa. Mistä kohtaa olisi helpoin aloittaa? Voisiko tiheitä ateriointeja rytmitellä yhteen? Tai jos ateriavälit ovat hyvin pitkät, ja siitä seuraa iltanapostelua, niin mihin kohtaan tarvittaisiin suunniteltu ateria tai välipala?
Uni: paljonko unta olisi sopivasti ja nukutko tarpeeksi?
Liikunta: onko ympyrässäsi yhtään aikaa liikunnalle? Voisitko lisätä johonkin kohtaan vartin tai puoli tuntia liikkumista?
Valitse alta mistä aloitat: