Tuoreessa Diabetes-lehdessä on teemana ruoka

Huhtikuun 8. päivä ilmestyneessä vuoden toisessa Diabetes-lehdessä on täysi kattaus maukasta ruoka-asiaa. Katso tärpit lehden sisällöstä alta.

Muista myös Diabetes-lehden keittokirja ja kaikille avoin Diabetes-verkkolehden arkisto. Lisäksi D-kaupassamme on juuri nyt pakettitarjouksena keittokirjoja, joiden reseptit ovat omien ravitsemusterapeuttiemme ja Diabeteskeskuksen keittiössä työskennelleiden ammattilaisten yhdessä suunnittelemia ja testaamia.

Yhdessä syöminen on enemmän kuin ruokailua

Suomessa syödään vähemmän yhdessä kuin missään muussa OECD:n maassa, vaikka yhdessä kokkaaminen ja syöminen lisäävät hyvinvointia monin tavoin. Siitä kertovat ystävykset Iida ja Jenni, jotka kokoontuvat lapsineen kokkaamaan yhdessä kerran viikossa. Myös Peltomaan perheessä raivataan aikaa yhteiselle aterialle arjen keskellä.

Vähemmän hiilihydraatteja – mutta terveellisesti

Vähähiilihydraattinen ruokavalio kiinnostaa monia. Kysyimme ravitsemusterapeutilta ja diabeteslääkäriltä, miten tällainen ruokavalio sopii diabeetikolle ja miten sen voi toteuttaa turvallisesti.

Ryhtyisinkö kasvissyöjäksi?

Lihan syönnin vähentäminen tai välttäminen ja kasvisten käytön lisääminen tekee hyvää sekä terveydelle että ympäristölle. Mistä se kannattaa aloittaa? Ja miten kasvisruokavalion voi koostaa niin monipuolisesti, että siitä saa kaikki tarvittavat ravinto-aineet? Ravitsemusterapeutti Niina Hämäläinen Diabetesliitosta vastaa.

Tarkastelussa kasviproteiinituotteet

Mistä kasvissyöjä ja erityisesti vegaani saa proteiinia? Monissa kasviksissa on proteiinia, ja lisäksi kaupoista löytyy monenlaisia kasvispohjaisia tuotteita, joilla voi korvata eläinperäisiä proteiininlähteitä. Kannattaa muistaa, että kaikki kasvispohjaiset elintarvikkeet eivät automaattisesti edistä terveyttä. Kokosimme taulukkoon Suomessa myytävien kasviproteiinituotteiden energia-, hiilihydraatti- ja suolamäärät.

Millaista lihaa lautaselle?

Liha on monien ravintoaineiden hyvä lähde. Kaikki lihavalinnat eivät kuitenkaan ole yhtä terveellisiä. Lihan käyttöä kannattaa kohtuullistaa sekä terveys- että ympäristösyistä. Ravitsemusterapeutti Reijo Laatikainen neuvoo, miten usein ja millaista lihaa lautaselle kannattaa valita.

Ripaus riittää

Suolalla ja sokerilla on tärkeitä tehtäviä ihmisen elimistössä, mutta kumpaakin kertyy ruuasta ja juomista helposti liikaa. Liiallinen suolan saanti nostaa verenpainetta ja runsaasti sokeria sisältävät ruuat ja juomat muun muassa kerryttävät painoa. Helpoiten liiallista suolan ja sokerin saantia voi vähentää valitsemalla kaupassa ostoskoriin Sydänmerkki-tuotteita.

Onnistunut lihavuusleikkaus edellyttää pysyviä elintapamuutoksia

Lihavuusleikkaus ei ole kaikki ongelmat ratkaiseva operaatio. Yllättävän monella lihavuusleikkauksen läpikäyneellä paino palaa entisiin lukemiin vuoden tai kahden päästä leikkauksesta, koska he eivät ole ymmärtäneet, että se vaatii koko elämän kestäviä elintapamuutoksia. Toiset tekevät kaiken ohjeiden mukaan, ja se näkyy leikkauksen lopputuloksessa ja leikatun hyvinvoinnissa.

Miten suolistosi mikrobisto voi?

Kaikki, mitä syömme, vaikuttaa suoliston mikrobistoon. Suoliston mikrobisto vaikuttaa puolestaan terveyteen ja sairastumiseen. Vanha kunnon ruokakolmio on paras keino pitää suolisto tasapainossa. Tulevaisuudessa ravitsemusohjeita saatetaan räätälöidä yksilöllisesti kunkin oman mikrobiston mukaan.

Paremmin toimiva insuliinineritys suojaa tyypin 2 diabetekselta

Ihmisen geenien mutaatiot liitetään helposti elämänlaatua heikentäviin ominaisuuksiin, mutta tosiasiassa useimmat mutaatiot ovat harmittomia ja osa jopa suotuisia. Yksi hyödyllinen mutaatio löytyi Pohjanmaan rannikkoseudulla asuvien perheiden avulla. Tutkijatohtori Mikko Lehtovirta kertoo, miten se löydettiin. Saamme myös tietää, miten tätä löytöä on ehkä mahdollista hyödyntää diabeteslääkkeiden kehittämisessä.

Rytmitä ruokailusi

Säännöllinen ruokarytmi on diabeteksen hyvän hoidon perusta. Pitkät ruokailuvälit ja jatkuva napostelu voivat vaikeuttaa painon ja verensokerin hallintaa.  Suurimmalle osalle ihmisistä sopii, että päivän aterioiden väli on 3–5 tunnin mittainen. Oma olo kertoo usein diabeetikolle, milloin on aika syödä, ravitsemusterapeutti Katja Sassi-Pyykkö kertoo.

Lempeästi liikkeelle

Liikkujan kunto ja terveys alkavat parantua heti ensimmäisistä askelista, mutta tottumaton kuntoilija tarvitsee aluksi myös malttia. Liikunnan pitäisi tuottaa myönteisiä fiiliksiä ja tuoda enemmän energiaa kuin viedä sitä. Jos liikunta vain uuvuttaa, on melko varmasti tehnyt aloittelijan tyypillisen virheen eli treenannut liian paljon tai väärällä tavalla.

Aiheuttaako elimistön matala-asteinen tulehdus masennusta?

Onko masennuksen keskeinen taustasyy krooninen stressi ja elimistön matala-asteinen tulehdus? Evoluutiobiologi Markus J. Rantala esittää näin uudessa teoksessaan Masennuksen biologia. Hänen mielestään masennuksen hoito keskittyy nykyisin liikaa masennusoireiden hoitoon ottamatta riittävästi huomioon masennuksen taustasyitä. Mitä mieltä Rantalan ajatuksista ovat psykiatrian professori Juha Korkeila ja psykiatrian erikoislääkäri Juha Lehti?

Kun sairastuminen aiheuttaa kriisin

Terveydellä on niin suuri merkitys, että kun sen osin menettää, elämä järkkyy. Toiset ahdistuvat ja eristäytyvät, toiset alkavat alkujärkytyksen jälkeen miettiä, miten sairauden kanssa voi elää. Psykoterapeutit Arto Pietikäinen ja Päivi Hakuni-Järvinen kertovat, miten kriisistä voi selviytyä ja sopeutua uuteen tilanteeseen.

Kuume nousee – mitä teen?

Kokosimme ohjeet, mitä pitää tehdä, jos diabetesta sairastava sairastuu koronavirusinfektioon tai muuhun kuumeiseen infektiosairauteen. Jutun lopussa on myös ohjeet, miten pitää toimia, jos epäilee sairastuneensa koronavirusinfektioon ja vointi heikkenee. Katso Usein kysyttyä diabeteksesta ja koronaviruksesta -sivumme tästä.

Seniorin ruoka: Fiksuja valintoja kauniisti katettuna

Vanhuusvuosina nälän ja janon tunne vaimenevat ja syöminen vähenee. Siksi on tärkeää huolehtia siitä, että ikäihminen ylipäätään syö ja että hän syö säännöllisesti. Lisäksi ruuan pitäisi olla monipuolista ja ravitsevaa. Merkitystä on myös sillä, miten ruoka asetetaan esille. Ravitsemus vaikuttaa paitsi fyysiseen kuntoon myös esimerkiksi muistiin ja muihin kognitiivisiin kykyihin.

Dialyysissä lomamatkalla

Dialyysihoito ei ole este matkailulle, mutta matkustaminen vaatii tavallista enemmän ennakkosuunnittelua. Heppu Nikunen kävi Lontoossa ja Tartossa ja sai molemmissa paikoissa dialyysihoitoa. Lontoossa kaikki ei mennyt ihan putkeen.

Huostaanotto herätti

17-vuotias Sofia sijoitettiin lastensuojeluyksikköön pitkään jatkuneen ykköstyypin diabeteksen huonon hoitotasapainon takia. Huostaanotto oli koko perheelle kova kolaus. Äidistä lastensuojelun olisi pitänyt tehdä enemmän ennen huostaanottopäätöstä. Lopulta molemmat ovat kuitenkin sitä mieltä, että päätös oli oikea: Sofia hoitaa nyt itseään hyvin. Voit lukea jutun Sofiasta myös Inspis-verkkolehdestämme.

Rauha ruokapöytään

Lapsen valikoiva syöminen voi huolestuttaa, turhauttaa ja ärsyttää, mutta pakottamalla lasta ei saa syömään. Kärsivällisyys, kannustus ja myönteisen ilmapiirin vaaliminen auttavat rakentamaan rauhaa lapsiperheen ruokapöytään. Vaikka pikainsuliini yleensä pistetään ennen ruokailua, sen pistämisajankohtaa ja annostelua voi tarvittaessa muuttaa, jos on epävarmaa, paljonko lapsi syö aterialla.

Entistä useampi lapsi on tarvinnut tehohoitoa sairauden alussa

Lapsen sairastuminen diabetekseen on valtava järkytys vanhemmille – etenkin, jos diabeteksen hoito alkaa sairaalan teho-osastolta. Diabetesliitto kampanjoi tänä vuonna asiasta, jotta erityisesti taaperoikäisten diabetesoireet tunnistettaisiin aikaisemmin, ja lapset pääsisivät hoitoon ennen kuin oireet ehtivät kehittyä henkeä uhkaaviksi. Kampanjasivumme avautuu tästä.

Lue myös

Toiminnanjohtaja Janne Juvakan pääkirjoitus: Etusivu uusiksi

Erikoislääkäri Anu Heikkilän koronavirustilanteeseen liittyvät kolumnit.

Palaa otsikoihin