Tietoa, tukea, turvaa ja paljon muuta
Diabetes oli sekä iloinen että surullinen asia. Tein pitkää työpäivää ja ihmettelin, miksi suksi ei luista. Diagnoosi toi siihen vastauksen. Iloista on myös se, että hoito on ollut hyvää. Sote kuitenkin hieman huolestuttaa. Olen mukana Diabetesliiton sote-verkostossa.
Paikallisyhdistykseen liityin heti sairastumiskeväänä. Kaipasin lisätietoa asioista ja menin myöhemmin mukaan myös yhdistyksen hallitukseen.
Olen käynyt vertaisohjaajan koulutuksen ja perustimme paikallisen vertaistukiryhmän, Ikaalisten Insutiimin. Olemme keskustelleet yhdessä diabeteksen omahoidon puusta, oksa kerrallaan. Yhdistyksellä on Hämeenkyrössä toinenkin kerho, Diabestis. Oma tavoitteeni työssä on ollut koko ajan palvella jäseniä. Toisten samassa tilanteessa olevien tapaaminen on ollut jäsenten toivelistan kärjessä.”
Reijo Saarela, Ikaalinen
”Nyt jo kouluikäinen poikani sairastui diabetekseen 3-vuotiaana. Saimme jo sairaalassa tiedon Diabetesliitosta ja liityimme heti jäseniksi.
Diabetes-lehdellä on meille iso merkitys. Luemme sen aina kannesta kanteen. Meille on ollut myös tärkeää, että liitto tarjoaa lapsiperheille oppaita ja kursseja sekä tekee työtä insuliinien Kela-korvattavuuden puolesta. Mutta kaipaisin enemmän perheille tukea ja lapselle suunnattua materiaalia.
Olemme käyneet Porvoon seudun perhekerhossa, jossa on ollut tosi mielenkiintoisia tapahtumia, muun muassa kiipeilyretkiä ja unelmien liikuntapäivää. On ollut tärkeää nähdä muita samassa tilanteessa olevia perheitä ja vaihtaa kokemuksia.
Halusin myös itse jakaa muille vertaistukea. Sen takia aloin kirjoittaa blogia. Yksi tekstini kertoo esimerkiksi pienistä sankareista. Miten omat tunteet nousevat pintaan, kun lapsi sairastuu. Lapset ovat pieniä sankareita, jotka ottavat asian rohkeasti haltuun. Vanhemmat kulkevat siinä rinnalla, tukevat ja rakastavat.
Tein palvelumuotoilun opinnäytetyöni diabeetikkoperheiden verkkosivuista ja materiaaleista. Uudet sivut aukeavat tämän vuoden aikana Diabetesliiton sivuilla. Olin myös käsikirjoittamassa videoita, jotka välittävät aitoja kokemuksia niille perheille, joille diabetes on uusi asia.
Maria Rasalahti, Loviisa
”Ykköstyypistä minulla on kokemusta noin 25 vuoden ajalta. Erinomainen tilaisuus perehtyä syvemmälle diabeteksen saloihin tarjoutui, kun vuonna 2014 Diabetesliitto haki blogikirjoittajia. Näin syntyi 13 kirjoittajan tekstikokoelma mainioksi vertaistueksi. Kirjoituksia on jo koossa melkein 300 ja lisää kirjoitamme jatkossakin. Paljon taustatyötä joutuu aina tekemään, ennen kuin uskaltaa julkaista ja tukea teksteillään muita kohtalotovereita.Facebook on osoittautunut viime vuosina ehkä parhaimmaksi kanavaksi tarjota vertaistukea. Sieltä löytyy apua nopeasti pieniinkin pulmiin, koska eri laitteiden käyttäjillä rupeaa olemaan omat erikoisryhmänsä.
Myös naamatusten tapaamme monilla paikkakunnilla lähes kuukausittain. Tämän ns. dinnerkulttuurin uranuurtaja on uusi, Facebookissa syntynyt yhdistys Ykköstyypit, joka tiivistää tänä vuonna yhteistyötään Diabetesliiton jäsenyhdistyksen Plasman kanssa.”
Anssi Lehto, Helsinki
Pidän Diabetes-lehteä hyvänä jäsenetuna: siellä on aiheita, joita en muuten tulisi miettineeksi, hyviä vinkkejä ja käytännön asiaa. Kuulun myös Hypokoira-yhdistykseen, koska haluan tukea osaltani sitäkin hyvää asiaa."
Sanna Nummi, Helsinki
"Kun sairastuin diabetekseen, aloin hakea luotettavaa tietoa sairaudestani, ja sitähän löytyy Diabetesliiton nettisivuilta, lehdestä ja oppaista. Liityin jäseneksi, koska halusin taakkaani kannettavan leveämmillä hartioilla - löysin siis pysyvän etujeni valvojan.
Liitolla on viimeisin ja luotettava tieto diabeteksesta. Lisäksi saan tietoa ravinnosta ja liikunnasta sekä tuiki tärkeää vertaistukea, jota itsekin pyrin tarjoamaan kirjoittamalla Diabetesliiton Deeblogia."
Kalle-Ville Ruohonen, Ruovesi
Liiton ja yhdistyksen toimintaan minut ajoi halu tehdä yhteistä hyvää jonkin asian puolesta. Minulle sopivin kohde on diabetes. Pienenkin asian onnistuminen tuo itselle hyvän olon."
Pasi Huhtanen, Pori