Poikkeusolokyselyn 2020 tulokset

Diabetesliitto toteutti huhtikuussa ja toukokuun alussa 2020 kyselyn diabeetikoille ja heidän läheisilleen. Kyselyn teema oli koronaepidemian aiheuttamien poikkeusolojen vaikutus diabetesta sairastavien arkeen.

Kyselyyn vastanneita oli yhteensä 2 709. Verkossa toteutettu kysely tavoitti hyvin eri ikäiset vastaajat, lähes puolet vastaajista oli yli 65-vuotiaita.

Kyselyyn vastanneista 62 %:lla oli tyypin 2 diabetes ja 32 %:lla tyypin 1 diabetes. Lopuilla vastanneista oli jokin muu diabetestyyppi, tai vastaaja oli diabeetikon läheinen. 

Raportti kyselyn tuloksista avautuu tästä, alta näet tiivistelmän kyselyn annista sekä tekstinä että kuvana.

Kursiivilla merkityt tekstikohdat ovat suoria lainauksia kyselyyn annetuista vastauksista.

Diabeetikoiden hyvinvointi poikkeusoloissa

Yleisesti ottaen diabeetikot ja heidän läheisensä kokivat terveytensä hyväksi poikkeusoloissa. Puolet vastanneista koki henkisen ja fyysisen terveydentilansa hyväksi. Useat vastasivat poikkeusoloarjen sujuvan hyvin, ja poikkeusolojen vaikutuksen hyvinvointiin ja arkeen olevan vähäinen.

Fyysiseen terveydentilaan poikkeusoloissa koettiin vaikuttavan erityisesti liikuntatottumusten muuttuminen. Osa vastanneista kertoi liikkuvansa vähemmän etenkin työhön ja opiskeluun liittyvän liikunnan vähenemisen sekä liikuntapaikkojen sulkeutumisen myötä. Osalla vastanneista taas oli enemmän aikaa liikkua kuin normaalisti. Usealla vastanneista sairaudet ja vaivat heikensivät mahdollisuuksia liikkua.

”Liikun metsässä ja jumppaan kotona. Ei muuta tekemistä niin liikunta lisääntynyt”

”Koronan takia en pääse kuntosalille enkä uimahalliin, joten liikunta jää vähäisemmäksi väkisinkin.”

Osalla poikkeusolot vaikuttivat diabeteksen hoitotasapainoon. Osalla vähentynyt liikunta, epäsäännöllinen ruokailu ja lisääntynyt stressi vaikuttivat sokeritasapainoon. Osa taas koki diabeteksen hoidon ja seurannan helpommaksi, kun arki on tasaisempaa ja aikaa on normaalia enemmän, kun harrastukset ovat tauolla. Muun muassa diabeetikoiden vanhemmat toivat esiin, että lasten sokereiden seuranta on helpompaa etätöiden ja -koulun myötä.

”Hieman liian koholla oleva pitkäaikainen. Kotona ei osaa oikein kuntoilla.”

”Kotona työskentely on helpottanut päivittäistä aikataulua ja lääkityksen vaikutusten säännöllistä seurantaa.”

Vaikka yli puolet koki mielialansa hyväksi, oli siinä myös paljon vaihtelua. Mielialaan vaikutti erityisesti huoli koronavirukseen sairastumisesta, sosiaalinen eristäytyminen, työn ja työn tekemisen tavan muuttuminen, harrastusten poisjääminen, epävarmuus tilanteen jatkumisesta ja huoli läheisistä. Poikkeusoloista nähtiin kuitenkin koituvan myös positiivisia asioita: arjen ja kiireen rauhoittuminen sekä enemmän aikaa tehdä itselle mieluisia asioita.  

”Koronariskin vuoksi elän hyvin eristäytynyttä elämää ja se syö voimavaroja.”

”Henkinen jaksaminen on hyvällä mallilla. Olen tehnyt pieniä asioita, se auttaa jaksamaan.”

Sosiaalinen hyvinvointi koettiin huonoimmaksi hyvinvoinnin osa-alueeksi poikkeusoloaikana. Suuri vaikutus hyvinvointiin oli eristäytymisen aiheuttamalla sosiaalisen kanssakäymisen vähenemisellä.

Vastaajat kertoivat kaipaavansa läheisiään, osa koki yksinäisyyttä ja ahdistusta. Moni pitikin yhteyttä läheisiinsä puhelimen ja internetin välityksellä, mutta sen ei koettu korvaavan kasvokkaista näkemistä. Onneksi useat vastaajat totesivat ihmissuhteiden säilyvän, vaikka lähikontakteissa onkin taukoa.

”En ole tavannut vapaa-ajalla ystäviäni tai perhettäni, joten heitä kyllä kaipaa, vaikka puhelimella onkin pitänyt yhteyttä.”

”Olen perusluonteeltani kyllä sosiaalinen, mutta viihdyn yksinkin mainiosti. Eristäytyminen ei ole haitannut yhtään!”

Arjen sujuminen

Poikkeusolojen aikana asiointi kaupoissa ja apteekeissa toteutettiin eri tavoin. Monet olivat saaneet asiointiin apua läheisiltään siten, että tarvittavat tuotteet toimitettiin kotiovelle. Useat käyttivät asioinnissa apuna myös verkkopalveluita, kuten verkkoapteekkia ja kauppakassipalvelua. Vastaajat olivat hyödyntäneet myös kauppojen riskiryhmille tarkoitettuja tai hiljaisempia aukioloaikoja.

Diabetesvastaanotot hoidettiin usein puhelimitse tai etäyhteydellä. Hoitotarvikejakelussa oli isoja vaihteluita.

”Lapset tuovat ruoka- ja apteekkikassit oven taakse.”

”Kontaktit lääkäriin ja diabeteshoitajaan hoidan myös verkon kautta.”

Työelämässä ja opinnoissa muutoksia oli paljon. Iso osa vastanneista oli pystynyt siirtymään etätöihin. Osalle diabeetikoista etätöihin siirtyminen ei ollut työn luonteen tai muun syyn vuoksi mahdollista. Työskenteleminen riskiryhmään kuuluvana herätti monissa ristiriitaisia tunteita. Diabeetikkolapset ja -nuoret olivat siirtyneet muiden tavoin etäkouluun.

Diabeetikoiden jakamat huolet

Vastaajat toivat esiin useita erilaisia huolia. Koronavirukseen sairastuminen, sairastumisesta selviäminen ja sen vaikutus diabeteksen hoitotasapainoon mietitytti monia. Insuliinin, lääkkeiden ja hoitotarvikkeiden saatavuus huoletti useita.

Useat kokivat myös huolta avun ja hoidon saamisesta sitä mahdollisesti tarvitessaan. Sairaalaan joutuminen ja mahdollisuudet saada siellä oikeanlaista hoitoa diabetekseen olivat myös diabeetikoiden huolenaiheita.

”Yksin asuessa huolettaa se, että jos saa tartunnan niin kauppa- ja apteekkireissut täytyy jotenkin saada toimimaan ja koira ulkoilutettua tai hoitoon."

”Saahan hoitotarvikejakelusta tarvikkeita normaalisti & apteekista insuliinia?”

Yleisesti asiointi, erityisesti terveydenhuollossa, mietitytti. Vastaajat kokivat epävarmuutta siitä, saako terveydenhuollon asioida ja saako varatuille vastaanottoajoille mennä. Lisäksi monilla vastaajista oli peruuntunut diabeteksen vuosikontrolli ja huolta oli siitä, milloin uusi kontrolli toteutuu.

”Sokeriarvot korkealla enkä voi mennä diabeteshoitajalle tartunnan pelossa.”

”Tosin minulla piti olla vuosikontrolli, mutta se peruttiin, ja seuraavasta ajankohdasta ei ole tietoa.”

Mielekäs tekeminen apuna

Onneksi monet kyselyyn vastanneista diabeetikoista ja heidän läheisistään olivat löytäneet keinoja selvitä arjesta poikkeusoloissa. Liikunta, rutiinit, luonnossa olo, positiivinen ajattelu ja mielekkäiden asioiden tekeminen auttoivat.

Kaiken kaikkiaan vastaajat kannustivat elämään mahdollisimman normaalia elämää, rentoutumaan ja pitämään yhteyttä läheisiin. Diabeetikot myös kannustivat suuntaamaan katseensa eteenpäin ja suunnittelemaan tulevaa.

”Rutiinit pelastaa ja aikataulutus. Askareita ja liikuntaa pitää keksiä, jos muuten ei ole. Hoida diabetes ja mittaukset yhtä hyvin kuin ennenkin.”

”Yritetään elää mahdollisimman normaalia elämää poikkeusoloista huolimatta. Kyllä tästä selvitään yhdessä.”