Diabetesta sairastavien hoidon järjestämisen kehittäminen

Diabeteksen hoito on edistynyt viime vuosikymmeninä, mutta esimerkiksi diabetesta sairastavien ylikuolleisuudesta ei ole vieläkään päästy eroon. Diabetesliitto esittää 3.4.2024 julkaistussa raportissaan ongelman ratkaisemiseksi muun muassa panostusta elintapaohjaukseen ja omahoitoa tukevan sairaanhoidon uudistamiseen.

- Kokonaiskuolleisuus on vähentynyt, mutta 2–4-kertainen ylikuolleisuus vastaavan ikäiseen taustaväestöön verrattuna on pysynyt ennallaan. Tämä koskee erityisesti insuliininpuutosdiabetesta eli pääasiassa tyypin 1 diabetesta sairastavia, johtaja Sari Koski Diabetesliitosta sanoo.

Diabeteksen hoidon järjestämisestä päättäville Diabetesliiton asiantuntijaryhmä on koonnut kahdeksan toimenpide-ehdotusta, joilla se nostaa esiin diabeteksen hoidon järjestämisen kansallisia kipukohtia ja ratkaisuja niihin:

1. Elintapaohjausta ja tukea elintapamuutoksiin tarjolle.
2. Diabeteksen hoito keskitettävä osaamiskeskuksiin ja verkostoihin.
3. Diabeteksen hoito järjestettävä yksilöllisesti ja monikanavaisuutta hyödyntäen.
4. Alku- ja jatko-ohjaus sekä hoitosuunnitelma laajasti käyttöön.
5. Psykososiaalista tukea tarjolle matalalla kynnyksellä.
6. Digitaaliset hoitopolut käyttöön kaikilla hyvinvointialueilla.
7. Diabeteshoitajien määrä ja osaaminen turvattava.
8. Älypumppuhoito laajasti käyttöön kansallisesti.

Diabetessairaudet ovat yleistyneet Suomessa. Diagnoosimäärät vaihtelevat jonkin verran vuosittain, mutta keskimäärin uusia diabetesdiagnooseja tehdään noin 25 000 joka vuosi. Suomessa diabetesta sairastaa runsaat puoli miljoonan ihmistä.

Avaa raportti tästä:

Diabetesta sairastavien hoidon järjestämisen kehittäminen 2024 (pdf) (554.1 KB)