Diabetesbarometri
Mikä on diabetesbarometri?
Diabetesbarometri 2021
Diabetesbarometri 2019
Diabetesbarometri 2017
Diabetesbarometri 2015
Diabetesbarometri tarjoaa tietoa diabeteksen eri tyypeistä, niiden
esiintyvyydestä, hoidosta ja resursoinnista sekä näiden
kehittämistarpeista. Diabetesbarometrin tiedot pohjautuvat suurelta osin
kyselyihin ja selvityksiin, joita on tehty diabetesta sairastaville ja
heidän läheisilleen, terveydenhuollon ammattilaisille sekä päättäjille.
Taustamateriaalina käytetään myös ajankohtaista, pääosin Suomessa tehtyä
diabetekseen liittyvää tutkimusta.
Diabetesliitto koostaa
Diabetesbarometrin keskustelun ja kehittämistoimien pohjaksi. Tiedot
ovat käyttökelpoisia sekä terveyspolitiikan valtakunnallisessa
suunnittelussa että hoidon alueellisessa järjestämisessä ja
kehittämisessä. Barometrin tiedot osoittavat myös suuntaa voimavarojen
oikealle kohdentamiselle terveydenhuollon muutoksissa.
Diabetesbarometri on kohdennettu diabetesta sairastaville suomalaisille, heidän läheisilleen sekä muille diabeteksesta kiinnostuneille. Diabetesbarometrin tavoite on tarjota selkeä ja helppolukuinen kuvaus suomalaisesta diabetestilanteesta.
Barometri tehdään kahden vuoden välein ja julkaistaan aina Maailman diabetespäiväviikolla marraskuussa.
Diabetesbarometri 2023
Diabetesbarometri 2023 kokosi ensi kertaa yhteen tiedot diabeteksen hoidosta hyvinvointialueilla. Barometrikyselyyn vastasi 7 924 diabetesta sairastavaa henkilöä ja heidän läheistään.Kyselyvastausten mukaan monet diabetesta sairastavat olisivat halukkaita hyödyntämään digitaalisia palveluita terveydenhuollossa selvästi nykyistä enemmän: yli 50 prosenttia vastanneista olisi valmis hyödyntämään digitaalisia palveluja hoitonsa seurannassa, mutta terveydenhuolto ei tarjoa moderneja ratkaisuja vastaanottokäyntien lisänä tai vaihtoehtona. Kolmannes vastanneista haluaisi asioida ainoastaan vastaanotolla. Kokonaan etänä vastaanoton toivoisi toteutuvan 1-2 prosenttia vastanneista.
Tyypin 1 diabetesta sairastavat kertovat terveydenhuollon resurssitilanteen heikentyneen kahden viime vuoden aikana, hoidon resursseissa koetaan puutteita laajasti eri osa-alueilla. Tyypin 2 diabetesta sairastavien palvelujen toimivuudessa on isoja vaihteluja hyvinvointialueiden välillä. Osalla palvelut toimivat hyvin ja hoito on hyvin hallinnassa.
Diabetesbarometrin 2023 on koonnut kehittämispäällikkö Sari Koski Diabetesliitosta.
Diabetesbarometri 2023 (pdf) (2.6 MB)
Diabetesbarometri 2021
Diabetesta sairastavien hoito on ollut korona-ajan monin paikoin horrostilassa, ja omahoidon tuessa on suuria alueellisia eroja. Sekä diabetesta sairastavat että terveydenhuollon ammattilaiset arvioivat hoitoon käytettävissä olevat resurssit riittämättömiksi. Tämä on johtanut siihen, että diabetesta sairastavien omahoidon tuki ei toteudu optimaalisesti. Tiedot ilmenevät Diabetesbarometri 2021 -selvityksestä.- Riittämättömät omahoidon tuen resurssit näkyvät käytännössä hoitoon pääsyn hankaloitumisena. Tästä saattaa seurata vakava negatiivisuutta lisäävä kehä. Se on yhteydessä heikentyneeseen verensokeritasapainoon, hoitoväsymykseen ja henkisen hyvinvoinnin heikkenemiseen. Nämä lisäävät usein tarvetta erikoissairaanhoidon palveluihin ja tarkoittavat lisäkustannuksia, Diabetesliiton kehittämispäällikkö Sari Koski sanoo.
Diabetesta sairastavalla on itsellään vastuu sairautensa päivittäisestä hoidosta, mihin hän tarvitsee osaavan ammattihenkilöstön tukea. Erityisen haavoittuvassa asemassa ovat tyypin 1 diabetesta ja vaativahoitoista tyypin 2 diabetesta sairastavat.
- Näiden ryhmien omahoidosta säästäminen on hyvin lyhytnäköistä. Hoidon keskittäminen alueellisiin osaamiskeskuksiin ja verkostoihin sekä riittävä omahoidon tuki ovat tehokkaita keinoja turvata diabetesta sairastavien yhdenvertaisuus ja elämänlaatu sekä vähentää diabetekseen liittyviä lisäsairauksia. Lisäsairaudet tulevat todella kalliiksi, sanoo Diabetesliiton toiminnanjohtaja Juha Viertola.
Diabetesbarometrin 2021 on koonnut kehittämispäällikkö Sari Koski Diabetesliitosta.
Tervetuloa kuulemaan lisää: "Diabeteksen hoito horrostilassa? - Webinaari Diabetesbarometristä 2021" torstaina 16.12. klo 17-18. Tapahtuma on avoin ja maksuton. Lisätietoa Facebook-tapahtumassa.
Diabetesbarometri 2021 (pdf) (963.8 KB)
Diabetesbarometri 2019
Diabeetikoiden määrä ei kasva enää Suomessa hallitsemattomasti, mutta ikääntyvien diabeetikoiden määrä lisääntyy hurjaa vauhtia.
Vuonna 2018 Suomessa oli 204 572 diabetesta sairastavaa eläkeikäistä, melkein 17 000 enemmän kuin vuonna 2016. Diabetesta sairastaa Suomessa noin puoli miljoonaa ihmistä, suurin osa heistä sairastaa tyypin 2 diabetesta.
Terveydenhuollon säästöjen seurauksena yhä useampi diabeetikko on siirtynyt käyttämään yksityisen diabeteslääkärin palveluita, koska julkisesta terveydenhuollosta on vaikea saada vastaanottoaikoja.
Tiedot käyvät ilmi Diabetesbarometri 2019 -selvityksestä.
- Jos terveyskeskus ei vedä, diabetesta sairastavat aikuiset joutuvat turvautumaan yksityisiin terveyspalveluihin tai jäävät ilman tarvittavaa ohjausta, hoitoa ja seurantaa. Diabeteksen hyvä hoito olisi kuitenkin ensiarvoisen tärkeää kalliiden lisäsairauksien välttämiseksi, Diabetesliiton ylilääkäri Pirjo Ilanne-Parikka sanoo.
Diabeetikolla itsellään on vastuu sairautensa päivittäisestä hoidosta. Muun muassa kuntien säästöistä johtuen tyypin 2 diabeetikoiden tarvitsemien verensokerimittareiden ja -liuskojen saatavuutta on silti entistä enemmän rajoitettu. Joillakin paikkakunnilla hoitotarvikkeita ei anneta tyypin 2 diabeetikoille enää lainkaan.
- Omahoidosta säästäminen on hyvin lyhytnäköistä. Tässä on kysymys suuren ihmisryhmän elämänlaadusta ja yhdenvertaisuudesta. Riittävä omahoidon tuki, omahoitovälineiden saatavuus muun tavoitteellisen hoidon rinnalla saatavuus ovat tehokkaimmat keinot vähentää diabetekseen liittyvien lisäsairauksia ja diabeetikoiden tarvitsemia ohjaus- ja seurantakäyntejä. Lisäsairaudet tulevat todella kalliiksi, Ilanne-Parikka sanoo.
Kakkostyypin diabeetikoiden kommentteja tutkimuksessa:
”Hoito on omahoitoa. Kukaan ei kysele miten hoito toteutuu.”
”Tyyppi 2 potilaana en koskaan ole päässyt diabetekseen perehtyneen lääkärin vastaanotolle.”
”Huolestuttaa lisäsairaudet ja tutkimattomat oireet. Ei ole varaa ostaa kalliita liuskoja sokeritasojen mittaukseen koko ajan.”
”Lääkärin vastaanotto vain joka toinen vuosi. Mielestäni tämä on liian harvoin. Liuskat otettu pois noin kaksi vuotta sitten. Tilanne vaikeuttaa omahoidon seurantaa ja motivointia. Mahdolliset liitännäissairaudet jäävät piiloon.”
Diabetesbarometrin 2019 on koonnut kehittämispäällikkö Sari Koski Diabetesliitosta.
Diabetesbarometri 2019 (pdf) (15.6 MB)
Diabetesbarometri 2017
Diabetesbarometri 2017 kertoo, että diabetesta sairastavat toivovat terveydenhuollolta mahdollisuutta päästä
ammattilaisten vastaanotolle, terveydenhuollon henkilöstöltä enemmän
hoidon yksilöllisyyttä ja kokonaisvaltaisuutta, tulevansa kohdatuiksi
ihmisinä sairauden takana sekä asiantuntemusta hoidonohjauksessa. Diabetesta sairastavien kokonaismäärä kasvaa vuosittain, mutta vuosittaisten diagnoosien määrä on pienentynyt joka vuosi jo vuodesta 2012 lähtien. Vuoden 2016 lopussa 364 014 henkilöllä oli korvausoikeus (joko perus- tai erityiskorvaus) verensokeria alentaviin lääkkeisiin, ja uusia lääkekorvausoikeuksia alkoi 23 801 henkilöllä.
Terveydenhuollon resurssit eivät ole lisääntyneet samassa suhteessa, mikä on johtanut siihen, että monin paikoin seurantakäyntejä ei pystytä järjestämään tai niiden toteutumisessa on viivettä.
Ikääntyvien diabeetikoiden määrä kasvaa muita nopeammin. Vuonna 2016 Suomessa oli jo 187 885 eläkeikäistä diabetesta sairastavaa henkilöä. Diabetesta sairastavat kertoivat ikääntymisen myös huolettavan heitä, etenkin hoidon saatavuuden ja laadukkaan hoidon toteutumisen näkökulmista.
Raskausdiabetes tarvitsee lisää resursseja
Tyypin 2 diabeteksen ehkäisytoimenpiteitä toteutetaan varsin laajasti sekä terveydenhuollossa että kuntien muussa toiminnassa, mutta maakuntien välillä on suuria eroja. Tyypin 2 diabeteksen ehkäisyssä suurin aukko on raskausdiabeetikoiden ohjauksessa sekä raskausaikana että sen jälkeen. Raskausdiabeteksen ehkäisyyn, hoitoon ja seurantaan kannattaisi panostaa selvästi nykyistä enemmän resursseja.
Tyypin 1 diabeetikoiden hoito on pääsääntöisesti keskitetty erikoissairaanhoitoon tai perusterveydenhuollon diabetesvastaanotolle, mutta hoidossa on suuria alueellisia eroja seurantakäyntien toteutumisessa sekä hoitoprosesseissa ja hoidon laadussa.
Tyypin 1 diabetesta sairastavia huolettaa myös epätasa-arvo omaseurantavälineiden ja omahoitovälineiden suhteen. Erityisesti insuliinipumppuja ja verensokerisensoreita on joillakin alueilla vaikea saada.
Tyypin 2 diabeetikoiden hoito on osin keskitetty ja osin hajautettu. Tyypin 2 diabeetikoita huolettaa hoitoon pääsy ja omaseurantavälineiden saatavuus. Monilla paikkakunnilla tyypin 2 diabeetikoiden seurantakäynnit toteutuvat harvakseltaan diabeteshoitajan tai väestövastuuhoitajan vastaanotoilla. Heille ei pystytä useinkaan järjestämään tarpeellista elintapaohjausta tai ohjauskäyntejä ravitsemusterapiaan tai jalkaterapiaan, vaan käynnit suunnataan pääsääntöisesti niille, joilla on jo kehittynyt lisäsairauksia.
Tyypin 2 diabeetikoiden omahoidon tueksi tarvittavien verensokerimittareiden ja -liuskojen saatavuutta on rajoitettu aiempaa enemmän. Joillakin paikkakunnilla näitä ei anneta tyypin 2 diabeetikoille enää lainkaan.
Hoidon seurantaan syytä tarttua
Terveydenhuollon järjestelmät eivät toistaiseksi mahdollista hoidon toteutumisen eikä hoidon laadun perusteellista seurantaa. Ammattilaiset ja päättäjät kuitenkin tunnistavat tarpeen näiden kehittämiseen nyt, kun hoitojärjestelyjä muutenkin mietitään uudelleen. Sote-uudistuksen edetessä tähän olisi syytä tarttua.
Tavoitteellinen ja asiantunteva moniammatillinen hoito sekä riittävä omahoidon tuki ja omahoitovälineiden saatavuus, ovat tehokkaimmat keinot vähentää diabetekseen liittyvien lisäsairauksien kehittymistä ja sairauden hoidon kokonaiskustannuksia sekä edistää diabetesta sairastavien elämänlaatua.
Diabetesbarometri 2017 (pdf) (1.1 MB)
Diabetesbarometrin 2017 on koonnut projektipäällikkö Sari Koski Diabetesliitosta.
Diabetesbarometri 2015
Diabetesbarometrin 2015 kaikissa vastaajissa huolta aiheuttavat erityisesti hoidon ja hoidonohjauksen saatavuus ja jatkuvuus sekä terveydenhuollon ammattilaisten osaaminen ja henkilöresursointiin liittyvät puutteet. Barometrin kyselyt suunnattiin diabetesta sairastaville ja heidän läheisilleen, terveydenhuollon ammattilaisille sekä terveydenhuollon päättäjille.
Diabetesta sairastavien huolina korostuvat erityisesti hoidonohjauksen resurssien riittämättömyys sekä terveydenhuollon ammattilaisten osaaminen.
Myös terveydenhuollon ammattilaiset pitävät hoidonohjaukseen varattuja resursseja riittämättöminä. Lääkäri- ja hoitajaresurssit ovat heistä liian niukat, erityisesti nuorten ja ikääntyneiden diabeetikoiden osalta. Toisaalta terveydenhuollon ammattilaiset kertoivat osaamisvajeesta juuri samojen ryhmien hoidossa ja ohjauksessa.
Terveydenhuollon päättäjät ovat samoilla linjoilla: lähes puolet pitää diabeetikoiden hoidonohjauksen resursointia riittämättömänä. He havaitsivat vajetta erityisesti ravitsemusterapeuttien, psykologien ja sosiaalityöntekijöiden osallistumisessa hoitoon.
Diabetesta sairastavien määrä kasvaa edelleen
Diabetesbarometri 2015:n mukaan diabetesta sairastavien määrä kasvaa edelleen vuosittain. Kasvuvauhti on kuitenkin hidastunut. Diabeteslääkkeistä sai korvausta yhteensä 307 762 henkilöä vuonna 2010 ja 352 054 henkilöä vuonna 2014. Verensokeria alentavien lääkkeiden uudet erityiskorvausoikeudet lisääntyivät vuosittain vuoteen 2011 saakka, minkä jälkeen ne ovat kääntyneet laskuun. Erityiskorvausoikeuksia myönnettiin 12 210 henkilölle vuonna 2010, 33 383 henkilölle vuonna 2011 ja 24 682 henkilölle vuonna 2014.
Sekä tyypin 1 että tyypin 2 diabeteksen hyvään hoitoon kuuluu tehokas ja yksilöllinen hoidonohjaus. Hoidonohjaukseen ei kuitenkaan ole käytettävissä tarpeeksi terveydenhuollon asiantuntijoiden työpanosta suhteessa diabeetikoiden kasvavaan määrään, ja näin diabetesta sairastavan jokapäiväinen omahoito hankaloituu. Tällä on vaikutuksia sekä diabetesta sairastavan että hänen läheistensä hyvinvointiin.
Diabetesbarometri 2015 (pdf) (5.4 MB)