Insuliinipumppuselvitys 2022

Diabeteksen hoitoon tarvittavien hoitovälineiden myöntäminen ei toteudu Käypä hoito -ohjeiden mukaisesti kaikilla hyvinvointialueilla. Hyvinvointialueiden linjaukset eivät toteudu alueellisesti, ja hyvinvointialueen sisällä voi olla merkittäviä eroja hoitotarvikkeiden myöntämisessä.  

Tiedot käyvät ilmi Diabetesliiton toteuttamasta Hoitotarvikeselvitys 2022: Insuliinipumppuhoito selvityksestä, jolla selvitettiin valtakunnallisesti insuliinipumppujen saatavuutta ja myöntökriteerejä.

Kansainvälisesti vertailtaessa Suomi hyödyntää terveysteknologian mahdollisuuksia naapurimaitaan huomattavasti vähemmän. Ruotsissa ja Norjassa noin kolmasosalla aikuisista tyypin 1 diabetesta sairastavista on käytössään insuliinipumppu.

Suomessa käytetään tyypin 1 diabetesta sairastavien aikuisten hoidossa vähemmän insuliinipumppuja kuin muissa Pohjoismaissa. Suomessa noin 12 prosentilla tyypin 1 diabetesta sairastavista aikuisista on käytössään insuliinipumppuhoito ja niilläkin alueilla, joilla pumppuja on eniten, jäädään selvästi alle 20 prosentin osuuteen.

- Pumppujen vähäisemmälle käytölle Suomessa ei ole mitään lääketieteellistä perustetta. Diabeteksen hoito kehittyy, ja suomalaisten diabetesta sairastavien tulee päästä osalliseksi terveysteknologian kehityksestä, toteaa kehittämispäällikkö Sari Koski Diabetesliitosta.

Käytössä olevat insuliinipumppumallit vaihtelevat. Yleisimmin käytössä olivat perusinsuliinipumput. Niin sanottuja älypumppuja oli käytössä noin kolmanneksella niitä potilaille myöntävistä hoitoyksiköistä. Pumppumalli valitaan useimmiten yhdessä hoitavan lääkärin, diabeteshoitajan ja potilaan kanssa.

Käypä hoito -suosituksen kriteerit pumppuhoidolle toteutuvat vaihtelevasti

Selvityksen pohjana olevat insuliinipumppuhoidon aloituksen kriteerit ovat Insuliininpuutosdiabeteksen Käypä hoito -suosituksesta vuodelta 2022, ja ne koskevat yli 16-vuotiaita.

Valtaosa vastaajista raportoi, että Käypä hoito -suosituksen mukaiset insuliinipumppuhoidon aloittamisen kriteerit täyttyvät hoitoyksiköissä joskus. Ainoa kriteeri, jolla pumppuhoito aloitetaan lähes aina, on labiili (epävakaa) diabetes.

Yleisin syy siihen, että insuliinipumppuhoitoa ei ollut aloitettu myöntökriteerin täyttyessä, oli potilaan oma toive (97 %). 73 prosenttia vastaajista kertoi syyksi hoitotahon arvion, että asiakas ei hyötyisi pumpusta.

- Asiakkaan oman toiveen tai hoitopaikan arvion taustalle voi jäädä piileviä tekijöitä, joihin puuttumalla pumppu voisi olla tervetullut osaksi arkea. Olisi hyvä keskustella pumpun käytöstä useaan otteeseen hoitosuhteen aikana, muistuttaa Koski.  

Myös hyvä hoitotasapaino voi estää pumpun saannin. 17 prosenttia vastaajista ilmoitti, että mikäli asiakkaan hoitotasapaino on riittävän hyvä monipistoshoidossa, pumppuhoitoa ei aloiteta. Lisäksi seitsemän prosenttia vastaajista ilmoitti pumppuhoitoa rajoittavaksi tekijäksi taloudelliset syyt ja/tai että pumppuja on vuosittain jaettavissa rajallinen määrä.

Tietoa diabetesta sairastavien arjesta

Diabetesliiton toteuttama verkkokysely suunnattiin hoitoyksiköille, joissa aloitetaan insuliinipumppuhoitoja. Kyselyyn vastasi 34 ammattilaista, joiden joukossa oli diabeteshoitajia, endokrinologeja, diabetesvastuu- ja ylilääkäreitä sekä diabetesyksiköiden esimiehiä. Kysely toteutettiin lokakuun 2022 ja tammikuun 2023 välisenä aikana.  

Selvityksen taustalla oli diabetesta sairastavien antama palaute hoitotarvikeongelmista. Diabetesbarometrin 2021 mukaan monet tyypin 1 diabetesta sairastavat kokevat, ettei heidän toiveitaan hoitovälineistä huomioida riittävästi. Vastanneet eivät myöskään saaneet insuliinipumppuhoitoa, vaikka olisivat halunneet.

Seuraava Diabetesbarometri julkaistaan marraskuussa 2023. Se kokoaa tiedot diabeteksen eri tyypeistä, niiden esiintyvyydestä, hoidosta ja resursoinnista sekä näiden kehittämistarpeista.

Lisätietoja:

Kehittämispäällikkö Sari Koski, Diabetesliitto, sari.koski(at)diabetes.fi

Selvitys: