Diabeteksen kustannukset Suomessa

Diabeteksen kustannukset Suomessa 2002-2011 -tutkimuksen tuloksia on julkaistu sekä kansainvälisten että kansallisten artikkelien muodossa vuoden 2017 marras-joulukuusta alkaen. Uusimmat julkaisut löytyvät tältä sivulta.

Katso julkaisut:

Diabetes lukuina 2018 1 (pdf) (759.3 KB) (päivitetty 4.5.2018)

Diabetes lukuina 2017 1 (pdf) (339.2 KB) (julkaistu 29.11.2017)


Diabetesta sairastavien tunnistamisessa käytettiin seuraavia rekisterejä:
  • diabetesdiagnoosi Hoitoilmoitusrekisteristä
  • diabetesdiagnoosi Benchmarking-tietokannasta
  • diabetesmerkintä (insuliini_aloitettu=K tai diabetes=K) tai -diagnoosi syntymärekisteristä
  • tietoja Diabetes Suomessa (FinDM I) -hankkeen aineistosta
  • diabetesdiagnoosi kuolemansyytilastosta mikä tahansa kuolemansyynä
  • erityiskorvausoikeus diabeteslääkkeisiin (koodi 103) Kelan erityiskorvausrekisterissä
  • ostomerkintä diabeteslääkkeistä (ATC-koodit A10) Kelan reseptitiedostossa


FinDM -aineistossa henkilöt on käytetyn lääkityksen perusteella jaettu insuliinipuutosdiabetesta sairastaviin ja ei-insuliinipuutosta sairastaviin. Insuliininpuutosdiabetekseen luokiteltiin henkilöt, joilla oli insuliinin ostovuosia enemmän, kuin tablettilääkkeiden ostovuosia (ATC: A10A), eivätkä he käyttäneet haiman insuliinieritystä lisäävää tablettilääkitystä. Lisäksi insuliininpuutosdiabeetikoiksi katsottiin henkilöt, joille oli vuoden 1999 jälkeen myönnetty erityiskorvausoikeus tyypin 1 diabetesdiagnoosilla.

Ei-insuliinipuutosta sairastaviksi luokiteltiin henkilöt, jotka olivat ostaneet haiman insuliinineritystä lisääviä lääkkeitä tai joilla oli tablettilääkkeiden (ATC: A10B) ostovuosia useampia kuin insuliinin ostovuosia.

Tarkempi luokittelu löytyy FinDM-hankkeen teknisestä raportista.

Diabetesta sairastaviksi tunnistetuille haettiin hoitotiedot seuraavista rekistereistä:

  • hoitoilmoitusrekisteri
  • Benchmarking-tietokanta
  • kuolemansyytilasto
  • Kelan erityiskorvausrekisteri
  • Kelan reseptitiedosto
  • Kelan korvaamat sairauspäivärahat
  • Kelan maksamat eläkkeet
  • Eläketurvakeskuksen eläketiedot

Aineisto sisältää potilaan iän, sukupuolen ja asuinpaikan lisäksi muun muassa tiedot sairaaloiden avo- ja vuodeosastopalvelujen käytöstä sekä Kansaneläkelaitoksen korvaamien lääkeostojen kustannuksista. Lisäksi aineisto sisältää potilaiden rekistereihin merkityt diagnoosit (ICD9 ja ICD10 –koodeina), ja muut hoitoilmoitusrekisteriin merkityt hoitotiedot.

Tarkemmat tiedot FinDM-aineiston muodostamisesta löytyvät FinDM-hankkeen teknisestä raportista.

Menetelmät

Diabeteksen kustannukset Suomessa 2002-2011 tutkimuksessa tarkasteltiin sekä sairaanhoidon kustannuksia että tuottavuuskustannuksia. Sairaanhoidon kustannuksista tarkasteltiin diabeetikoiden käyttämiä erikoissairaanhoidon (ESH)- ja perusterveydenhuollon (PTH) vuodeosastohoidon ja avohoidon kustannuksia sekä lääkekustannuksia. Tuottavuuskustannusten osalta tarkasteltiin diabeetikoiden ennenaikaisia eläkekustannuksia, sairauspoissaolojen kustannuksia sekä ennenaikaisen kuoleman aiheuttamia kustannuksia.

Tarkastelutasoina käytettiin kokonaiskustannuksia sekä kustannuksia diabeetikkoa kohden ja vielä erikseen diabeteksen aiheuttamia kustannuksia. Tarkastelutasoina olivat myös kustannukset sairaanhoitopiireittäin, kustannuserittäin, sukupuolittain ja diabetestyypeittäin. Kustannuksia tarkasteltiin myös eri diabetestyyppien sisällä sen perusteella, oliko diabeetikolla lisäsairauksia vai ei.

Perusterveydenhuollon avohoidon kustannuksista oli käytössä vain estimaatti kokonaiskustannuksista Terveys 2000 -aineiston käyttötietojen perusteella. Niistä ei siis eriteltyjä tietoja saa.

Diabeetikoiden sairaanhoitokustannukset sisältävät poliklinikka- ja vuodeosastopalvelujen käytön sekä Kelan korvaamien lääkkeiden ostot riippumatta käytön aiheesta. Sen sijaan diabeteksen aiheuttamilla kustannuksilla tarkoitetaan nimenomaan diabeteksesta kertyneitä kustannuksia. Diabeteksen sairaanhoidon kustannusten laskemiseksi verrattiin diabeetikkojen palvelujen käytön ja lääkkeiden kustannuksia samankaltaisen verrokkiväestön tietoihin. Erotus tulkittiin diabetekseen liittyväksi kustannukseksi.

Avohoidon kustannukset sisältävät erikoissairaanhoidon avohoidon. Kustannuksista puuttuvat terveyskeskusten ja työterveyshuollon avokäyntien kustannukset sekä yksityisvastaanottojen kustannukset, sillä näistä ei ollut käytettävissä alueellisesti vertailukelpoisia aineistoja. Vuodeosastohoidon kustannukset sisältävät julkisten ja yksityisten sairaaloiden, terveyskeskusten vuodeosastojen, varuskuntien ja vankiloiden sairaaloiden vähintään yhden yön yli kestäneet hoitojaksot.

Lääkehoidon kustannukset sisältävät diabeetikoiden kaikki Kelan korvaamat lääkeostot vuonna 2011. Lääkehoidon kustannukset laskettiin erikseen diabeteslääkkeille (ATC-luokka A10) ja muille lääkkeille.

Alueellinen kustannusten jaotus perustuu potilaan kotikunnan sairaanhoitopiiriin, riippumatta siitä, minkä piirin alueella hoito on annettu. Jos kotikunta oli tuntematon tai potilas asui Ahvenanmaalla tai ulkomailla, hänet jätettiin tarkastelun ulkopuolelle.

Kustannuksista puuttuvat kuntoutuksen ja diabeteksen hoitovälineiden kustannukset.

Lue Diabetes ja lääkäri -lehdessä 2/2018 julkaistu juttu: Lisäsairauksien ilmaantumisen puolittaminen toisi satojen miljoonien säästöt vuodessa

Sivua viimeksi päivitetty: 9.2.2021