Happomyrkytys on vakava asia - lue syyskuun Diabetes-lehdestä

Vuoden neljännen Diabetes-lehden kansijutun aihe on ketoasidoosi eli happomyrkytys. Happomyrkytys johtuu insuliinin puutteesta ja voi ilmaantua nopeastikin, jopa tunneissa. Lue lehdestä, pitääkö happomyrkytyksestä olla huolissaan, ja mitä useamman kerran happomyrkytyksen kokeneelle Miralle nyt kuuluu.

Jos olet diabetesyhdistyksen jäsen, voit lukea Diabetes-lehden juttuja maksutta myös verkossa. Verkkolehteen pääset tästä. Jos et ole jäsen, ja sinulle ei vielä tule painettua lehteä, saat loppuvuoden lehdet maksutta ja lukuoikeuden verkkolehteen liittymällä jäseneksi tästä.

Lue lehdestä muun muassa:

Pitääkö happomyrkytyksestä olla huolissaan?

Tietyissä tilanteissa kyllä, jos sinulla on insuliininpuutosdiabetes, eli oma insuliinintuotantosi on loppunut. Happomyrkytys on hengenvaarallinen ja vaatii sairaalahoitoa. Hyvä uutinen on, että tila on ehkäistävissä, kunhan tunnet sen varoitusmerkit ja hallitset turvakeinot. Lue aiheesta lisää Diabetes-lehden kaikille avoimesta osiosta.

Happomyrkytys vei Miran teho-osastolle

Mira Immonen tietää liiankin hyvin, että happomyrkytys ei ole leikin asia. Se on vienyt hänet monet kerrat sairaalahoitoon, ja viimeisin kerta oli viedä häneltä hengen. Nyt hän pyrkii hoitamaan itseään mahdollisimman hyvin, ja turvaverkotkin ovat kunnossa. Lue Miran haastattelu Diabetes-verkkolehden kaikille avoimesta osiosta.

Diabeteksen hyvä hoito säästää miljardeja

Diabeteksen hoito- ja lääkekulut aiheuttavat vain murto-osan diabeteksen taloudellisista rasituksista, kertoo Diabetesliiton ja Tampereen yliopiston tekemä tutkimus. Suurin menoerä ovat ennenaikaiset eläköitymiset ja kuolemat. Myös lisäsairaudet ovat edelleen merkittävä kustannus, vaikka niiden määrä on vähentynyt. Tämä kaikki osoittaa, että diabeteksen varhaiseen toteamiseen ja mahdollisimman tehokkaaseen hoitoon on järkevää investoida.

Oma terveys unohtui valmentajan työssä

EräViikinkien päävalmentaja Mika Ahonen sairastui viime talvena kakkostyypin diabetekseen, ja samaan aikaan hänen sydämestäänkin löytyi vikaa. Työ urheilun parissa ei suojannut häntä, vaan hän unohti liikkua itse, ja syömistottumuksetkin olivat muuttuneet huonoon suuntaan. Kun lääkäri sanoi, että tilanne on vakava, Ahonen päätti muuttaa elämäntapansa totaalisesti.

Kaikkea ei voi mitata rahassa

Äänekoskelainen Minna Tuikka ei pelkää puolustaa tärkeitä arvoja, kuten luontoa ja hyvää diabeteksen hoitoa. Pitkään kunnallispolitiikassa vaikuttanut aktiiviliikkuja sairastui kolmekymppisenä raskausdiabeteksen jälkeen tyypin 1 diabetekseen. Diagnoosissa ja sairauden lopullisuudessa oli aluksi sulattelemista. Diabetes ei ole estänyt häntä tekemästä mitään, mutta sairaus täytyy pitää koko ajan mielessä, ja se väsyttää joskus.

Aikaa itselle

Lempääläinen Taina Niinimäki sairastui kakkostyypin diabetekseen 32-vuotiaana. Sairastuminen opetti hänelle, että omasta hyvinvoinnista täytyy huolehtia myös lapsiperheen kiireisessä arjessa.

Vaikeuksien kautta voittoon

Elämä on järjestänyt monenlaisia yllätyksiä Petri Kalliokoskelle. Esimerkiksi hänen ykköstyypin diabeteksensa todettiin hyvin erikoisella tavalla. Vaikeuksista huolimatta mies on säilyttänyt huumorintajunsa ja seikkailunhalunsa. Nyt hän opiskelee uuteen ammattiin, kun hän ei selkäongelmien vuoksi voinut palata entiseen työhön.

Lihominen vähentää ruskean rasvan määrää

Ruskea rasva lisää energiankulutusta, poistaa verestä haitallista kolesterolia ja parantaa veren sokeritasapainoa. Säännöllisellä kylmäaltistuksella ruskean rasvan määrää kehossa voi lisätä ja sen rasvapitoisuutta alentaa. Lihominen puolestaan vähentää ruskean rasvan määrää ja lisää sen triglyseridipitoisuutta.

Kortisoni & diabetes – yhdistelmä joka vaatii seurantaa

Glukokortikoidilääkitys nostaa verensokeria. Se voi vaikeuttaa tyypin 1 ja tyypin 2 diabeteksen omahoitoa ja johtaa tyypin 2 diabeteksen puhkeamiseen diabetesta sairastamattomilla. Kuukausia kestävät, isoannoksiset kortisonikuurit johtavat myös painon nousuun.

Vähennä hiilareita maltilla

Vähän tavallista niukempi hiilihydraattien käyttö voi tuoda yksilöllisesti hyötyjä diabeteksen hoitoon, mutta määrän lisäksi on syytä kiinnittää huomiota myös hiilihydraattien laatuun. Terveellisintä on suosia täysjyväviljaa ja kasviksia. Vanha, tuttu lautasmalli toimii hyvin myös hiilihydraattien määrän säätelyssä.

Liikunta ei pidennä ikää, mutta tekee elämästä mukavampaa

Liikunta edistää terveyttä ja parantaa elämänlaatua, mutta pitkää ikää liikunta-aktiivisuus ei tutkija Elina Sillanpään mukaan takaa. Mutta hidastaako säännöllinen liikunta biologista vanhenemista?

Sosiaalinen media auttaa mutta voi myös ahdistaa

Sosiaalista mediaa voi käyttää huonosti tai hyvin. Törmäämme somessa jatkuvasti muiden ihmisten tähtihetkiin ja vertaamme omaa elämäämme muiden elämään. Se voi ahdistaa. Toisaalta sosiaalisesta mediasta voi löytää tukea elämän vaikeina hetkinä, ratkaisuja monenlaisiin käytännön pulmiin ja jopa uusia ystäviä.

Mitä vikaa käsissä?

Käsi- ja olkavaivat ovat diabeetikoilla yleisempiä kuin muilla. Jos verensokeri on pitkään koholla, glukoosia tarttuu sidekudosten valkuaisiin, kuten kollageeniin, ja nivelkapselit ja jännetupet alkavat paksuuntua ja jäykistyä. Vaivojen ilmaantumiseen vaikuttavat myös perinnöllinen alttius ja käsiä rasittava työ.

Kymppi koulunkäynninohjaajille

Merimaskun saaristokoulun ensimmäiselle luokalle tuli viime syksynä kaksi diabeetikkolasta, Hugo ja Maija. Koululle palkattiin silloin kolmas koulunkäynninohjaaja määräajaksi. Avun tarve diabeteksen hoidossa väheni pikkuhiljaa vuoden mittaan, mutta todennäköisesti koulunkäynninohjaajat ovat lasten tukena vielä toisellakin luokalla. Lue juttu Hugosta ja Maijasta Diabetes-verkkolehden kaikille avoimesta osiosta.

Palaa otsikoihin