Diabetesta sairastavan lapsen turvallinen koulupäivä vaatii työtä ja taistelua

Lasten perusoikeus opetukseen ja varhaiskasvatukseen ei aina toteudu Suomessa. Kasvava lapsi tarvitsee diabeteksen omahoitoon osaavan tukijan päiväkoti- ja koulupäivän ajaksi. Osaavia avustajia ei tarjota kaikissa kunnissa lasten tueksi.

Verensokerin seuranta ja insuliinipistokset sujuvat pääosin hyvin varhaiskasvatuksessa ja koulupäivän aikana lapsilla, joilla on tyypin 1 diabetes. Toimiva omahoidon tuki on kuitenkin vaatinut vanhemmilta paljon omaa työtä ja taistelua, kertoo Diabetesliiton selvitys.

- Lapsille on tullut jopa hengenvaarallisia tilanteita tai heidät on jouduttu ottamaan päiväkodista tai koulusta pois. Näin ei saa olla. Suomeen täytyy saada omahoidon tuen järjestämiseksi selkeä valtakunnallinen toimintamalli, joka vastaa nykyajan diabeteshoidon erityiskysymyksiin ja antaa selkeät ohjeet toimintaympäristössä, jossa lääkehoidon kysymykset yhä enemmän juridisoituvat, Diabetesliiton sosiaali- ja terveyspoliittinen asiantuntija Laura Tuominen-Lozic sanoo. 

Diabetesliiton selvityksen mukaan omahoidon tuen toteuttamisessa on hyvinvointialueiden ja kuntien kesken eroja, jopa saman kunnan koulujen kesken. Kunnan tai koulun viranhaltijoiden ymmärrys diabeteksesta voi olla ratkaiseva tekijä siinä, edistääkö vai estääkö se tarpeen mukaisen omahoidon tuen järjestymistä.

- Tarvitaan selkeät ohjeet omahoidon tuen vastuuhenkilöiden sekä koulun ja varhaiskasvatuksen henkilökunnan osaamisen varmistamisesta. Lasten yhdenvertaisuus kärsii ja asiat monimutkaistuvat turhan päiten, kun kunnissa ja hyvinvointialueilla ei ole mietitty omahoidon tuen prosesseja kuntoon. Toki myös resurssit täytyy turvata, ilman avustajia ei varsinkaan pienimpien diabetesta sairastavien lasten turvallisuutta taata, Tuominen-Lozic lisää.

Suomessa sairastuu alle 16-vuotiaita lapsia tyypin 1 diabetekseen väkilukuun suhteutettuna enemmän kuin missään muualla maailmassa. Vuonna 2023 Kelan lääkekorvaustilastojen mukaan tyypin 1 diabetesta sairastavia alle 16-vuotiaita lapsia oli hieman alle 4 000. Vuosittain tyypin 1 diabetekseen sairastuu 500–600 lasta. 

Tyypin 1 diabetes on pitkäaikainen autoimmuunisairaus, jonka puhkeamisen syyt eivät vielä ole selvillä, eikä sairastumista voi itse estää tai aiheuttaa. Tyypin 1 diabeteksen hoito ja seuranta vaativat päivittäistä huomiota.

Diabetesliitto toteutti kyselyn sähköisesti touko-heinäkuussa 2024. Kyselyyn vastasi 357 diabetesta sairastavan lapsen vanhempaa.

Lisätietoja:

Sosiaali- ja terveyspoliittinen asiantuntija Laura Tuominen-Lozic, Diabetesliitto
p. 0400 723 655, laura.tuominen-lozic(at)diabetes.fi

Suunnittelija Stella Aaltonen, Diabetesliitto
p. 050 371 2023, stella.aaltonen(at)diabetes.fi

Lue selvityksemme:

Kuinka diabeteksen hoito sujuu varhaiskasvatuksessa ja koulussa -raportti 2024 Diabetesliitto (pdf) (1.2 MB)

Poimintoja vanhempien kommenteista selvityksestä:

“Välillä olen tullut käännytetyksi pois päiväkodin ovella, kun olen vienyt lapseni hoitoon. syynä on, ettei ole henkilökuntaa, joka voisi lastani hoitaa.”

 “Lasta on pelottanut kouluvuoden alku, kun hän ei ole tiennyt, kuka auttaa diabeteksen hoidossa.“

 “Toivoisin että joka koulussa Suomessa diabetesta sairastavat lapset saisivat yhdenvertaista tukea päiväkodissa ja koulussa ilman, että riippuu vanhempien aktiivisuudesta.”

“Asiat otetaan tosissaan ja lapsesta pidetään todella hyvä huoli.”

“Ennakkoluulot ja tietämättömyys on hämmästyttävän yleistä”

“Lapsi on saanut muutaman kerran Wilma-merkinnän, kun on tarkistanut sensorointi- tietoja.”

Palaa otsikoihin