Diabetes-lehdessä on jälleen elämänmakuisia juttuja

Marraskuu käynnistyy vuoden toiseksi viimeisen Diabetes-lehden ilmestymisellä. Lehteä suunniteltiin työnimellä "kukkia ja mehiläisiä", mikä näkyy painotuoreen lehden iloisessa kannessa ja runsaassa sisällössä. Jos olet diabetesyhdistyksen jäsen, voit lukea juttuja myös Diabetes-lehden verkkolehdestä.

Jos et vielä ole jäsen ja sinulle ei tule Diabetes-lehteä, lue jäseneksi liittymisestä täältä.

Diabeteskeskus paransi hoitoa Seinäjoella

Uudessa Seinäjoen diabeteskeskuksessa toimintaa ohjaa potilaslähtöisyys: diabeetikolle halutaan tarjota kaikki mahdollinen tuki arjessa jaksamiseen. Mitkään tehdyt uudistukset eivät ole vaatineet lisärahoitusta tai ylitöiden tekemistä. Pieni näkökulmamuutos on saanut aikaan isoja vaikutuksia diabeteksen hoidossa, kertovat erikoislääkäri Sari Risku ja osastonhoitaja Minna Punkari.

Naisen elämää diabeteksen kanssa

Diabetes kulkee mukana naisen elämän tärkeissä vaiheissa: murrosiässä, intiimeissä suhteissa, raskauden aikana, äitiydessä ja vaihdevuosissa. Uusissa elämäntilanteissa diabeteksen hoitoa voi olla syytä muuttaa. Insuliinintarve voi olla erilainen myös kuukautiskierron eri vaiheissa.

Essi Sainio: Alkuraskaus työläs, sitten helpottaa

Verensokerin tasapaino tuotti Essi Sainiolle paljon työtä alkuraskauksien aikaan, mutta loppuraskaudet sujuivat hänen mielestään yllättävän helposti. Kolmivuotias Lemmy kärsi syntyessään hypoglykemiasta, mutta vuoden vanhan Kidin syntymä sujui suunnitelmien mukaan. Essi suhtautuu myönteisesti ajatukseen, että pojat saisivat vielä myöhemmin sisaruksen.

Diabeetikoiden raskaudet sujuvat yleensä hyvin

Diabetesta sairastavan onnistunut raskaus vaatii tarkkaa hoitoa ja hyvää hoitotasapainoa. Uudet insuliinit helpottavat hyvän verensokeritasapainon ylläpitoa raskauden aikana. - Kärjistetysti voi sanoa, että odottavan äidin matalat verensokerit ovat vaarallisia äidille itselleen, korkeat ja sahaavat verensokerit vauvalle, dosentti Marja Vääräsmäki Oulun yliopistollisesta sairaalasta sanoo.

Erektiolääkkeiden kirjo lisääntyi

Fimea on antanut tänä vuonna luvan kahdelle uudelle erektiohäiriöiden paikallishoitolääkkeelle. Toinen on pistettävä lääke, toinen geeli. Dosentti Juhana Piha arvelee, että ainakin uusi pistoslääke saavuttanee Suomessa suuren suosion. Jopa 85 prosenttia sen käyttäjistä on saanut siitä apua.

Aivovaltimot avain muistiin

Jotkut tutkijat ovat kutsuneet Alzheimerin tautia tyypin 3 diabetekseksi, koska he ajattelevat, että sen taustalla on aivojen insuliiniresistenssi. Professori Timo Strandberg ei ole vakuuttunut tyypin 3 diabeteksesta – hän yhdistää muistisairaudet valtimosairauksiin.

Ruokarytmi tahdittaa elimistön toimintaa

Elimistön sisäiset kellot säätelevät lukuisia elintoimintoja. Kello järjestelmään kuuluu aivoissa sijaitseva keskuskello sekä lukuisia laitakelloja, joita on lähes kaikissa elimistön kudoksissa. Säännöllinen ruokarytmi on yksi tärkeä sisäisten kellojen tahdittaja.

Sopivaa joogaa jokaiselle

Teija Enorannalle, Anneli Rautiaiselle ja Kirsi-Hannele Varhimolle joogasta on ollut iso apu, kun oma terveys on ollut vaakalaudalla. Kaksi heistä vakuuttui joogan myönteisistä vaikutuksista niin, että sen opettamisesta tuli heille elämäntehtävä. Joogasta löytyy lempeitä ja vaativampia suuntauksia – jokaiselle jotakin.

Hetki hellyydelle

Jokaisella ihmisellä on oikeus hyvään seksiin, vaikka olisi sairauksia ja ikä alkaisi painaa, seksologi ja psykoterapeutti Tarja Santalahti sanoo. Rakastavat sanat, hellyys ja kosketukset auttavat löytämään iloa ja nautintoa silloinkin, kun seksielämä elämäntilanteiden mukana muuttuu. Paljon riippuu omasta asenteesta: suhtaudunko itseeni, kumppaniini ja seksiin myönteisesti?

Itkupotkuraivareiden kautta vahvaksi

Näön menettäminen parikymppisenä oli Päivi Viggille ensin suuri järkytys. Nyt hän viettää kiireistä työssäkäyvän kahden lapsen äidin elämää. Sokeus ei ole estänyt häntä tekemästä haluamiaan asioita. Sopeutumista on auttanut perheen ja ystävien tuki.

Aina erikoislääkärille

Belgiassa käytäntönä on, että sairaanhoitokulut maksetaan yleensä ensin itse ja haetaan sitten korvausta sairauskassasta. Perusterveydenhuollosta vastaavat perhelääkärit, jotka asiakkaat valitsevat itse. Belgiassa asuvan Marleena Laakson ykköstyypin diabetesta seurataan erikoissairaanhoidossa, ja hän tapaa lääkärin kaksi kertaa vuodessa. 

Sensoroiva pumppu auttaa Jennaa rinteessä

Jenna Saranpäätä ei talven tulo haittaa. Hän harrastaa lumilautailua ja toivoo, että tulevaisuudessa siitä tulee hänelle myös ammatti. Välillä hänen verensokerinsakin haluaa lasketella, mutta siihen hänellä on kätevä apu.

Pöytään on katettu kolme verensokerimittaria

Kun kolmas lapsi neljästä sairastui diabetekseen, lasten äiti Merja Hoviniemi mietti, miksi juuri heille on käynyt niin.

Arki on aika haastavaa, vaikka Melindalla, Matildalla ja Joukalla ei ole ollut mitään vakavia ongelmia diabeteksen kanssa. Perhe ei ole kuitenkaan antanut diabeteksen rajoittaa elämää: esimerkiksi kaikki lapset harrastavat vaativan tason liikuntaa.

Lue juttu Hoviniemen perheestä kaikille avoimesta Diabetes-verkkolehden arkistosta.

Juttuun liittyy myös video, jonka näet tästä.

Palaa otsikoihin