Pitkä ikä – iänikuinen haaveemme on totta
Riikka Nurmi
Ihminen on aina haaveillut pitkästä elämästä. Tarinoissa on etsitty nuoruuden lähdettä, kehitetty elämäneliksiirejä ja unelmoitu kuolemattomuudesta. Kuolemattomuutta emme ole saavuttaneet, mutta yksi asia on muuttunut tavalla, jota meitä aiemmat sukupolvet tuskin osasivat koskaan kuvitella: elämme pidempään kuin koskaan ennen.
Jos sata vuotta sitten olisi ennustettu, että suomalaiset eläisivät kolmekymmentä vuotta pidempään kuin esi-isänsä, ennustus olisi kuitattu hölynpölynä. Näin on kuitenkin tapahtunut. 1920-luvun Suomessa elinajanodote oli noin 50 vuotta, kun nykyisin se on naisilla lähes 85 vuotta ja miehillä lähes 80 vuotta. Pitkä ikä ei ole enää poikkeus vaan uusi normaali – yksi suomalaisen yhteiskunnan hienoimmista menestystarinoista.
Väestöt ympäri maailmaa ikääntyvät nopeammin kuin aiemmin, ja tällä väestörakenteen siirtymällä on vaikutusta moniin yhteiskunnan osa-alueisiin. Ravitsemuksen, hygienian, lääketieteen ja sosiaalisen turvallisuuden kehitys on muuttanut elämänkulkumme perusteita. Myös diabeteksen hoidossa muutos on ollut valtava. Muutama vuosikymmen sitten harva diabetesta sairastava saavutti korkean eliniän. Tänä päivänä yhä useampi elää pitkän elämän, tekee töitä, matkustaa, harrastaa ja vanhenee siinä missä muutkin.
Teknologia, lääkkeet ja tutkimus avaavat uusia mahdollisuuksia ja tulevat osaksi monen iäkkäänkin arkipäivää. Sensorit, älykkäät hoitoratkaisut ja entistä tehokkaammat lääkkeet helpottavat diabeteksen hallintaa tavalla, joka olisi aiemmin tuntunut ihmeeltä.
Kun ihmiset elävät pidempään, myös ikääntymisen mukanaan tuomat muutokset koskettavat yhä useampaa diabetesta sairastavaa. Erikoislääkäri, dosentti Henri Honka nostaa haastattelussaan esiin niin sanottujen diabeteksen uusien lisäsairauksien kuten syövän ja muistisairauksien ilmaantumisen. Korkeassa iässä erilaisten vaivojen kehittyminen on valitettavasti vääjäämätöntä, vaikka lääketiede kehittyisi kuinka.
Pitkän iän saavuttaminen ei kuitenkaan ole koko tarina. Yhä useammin kysymme, millaisia ovat saavuttamamme lisävuodet. Elinvuodet ovat arvokkaita, mutta yhtä tärkeää on toimintakyky, osallisuus ja mahdollisuus elää omannäköistä elämää. Terveys ei tarkoita vain sairauksien puuttumista, vaan se on kykyä osallistua, liikkua, oppia uutta ja kokea olevansa tarpeellinen.
Pitkä ikä muistuttaa meitä myös ihmiselämän paradoksista. Kun olemme onnistuneet lisäämään vuosia elämään, on meidän jatkuvasti opeteltava lisäämään elämää vuosiin. Yhteinen tehtävämme on huolehtia siitä, että pitkän elämän rinnalla kulkevat myös hyvinvointi, arvokkuus ja elämänilo.
Riikka Nurmi, päätoimittaja, Diabetesliiton mediajohtaja