Diabetesviikkoa vietetään jälleen marraskuussa

Maailman diabetespäivää vietetään joka vuosi 14.11. Päivä on insuliinin toisen keksijän Frederick Bantingin syntymäpäivä. Teemapäivän taustalla ovat Kansainvälinen diabetesliitto IDF ja Maailman terveysjärjestö WHO sekä Suomessa Diabetesliitto. 

Maailman diabetespäivän kampanjointi tavoittaa vuosittain miljoonia ihmisiä, ja mukana on diabetesjärjestöjä ja muita yhteisöjä 145 maasta. Päivän tarkoituksena on kiinnittää maailmanlaajuisesti huomiota diabetekseen, toisaalta kyse on diabeteksen kanssa elävien vuotuisesta juhlapäivästä. Vuodesta 2007 se on ollut myös yksi YK:n vuotuisista teemapäivistä.

Ensimmäisen kerran Maailman diabetespäivää vietettiin vuonna 1991. Suomessa sitä on vietetty alusta asti. Maailman diabetespäivän viikon ajan vietetään diabetesviikkoa. Maailman diabetespäivän ja diabetesviikon kunniaksi paikalliset diabetesyhdistykset, hoitoyksiköt, apteekit, terveysalan oppilaitokset ja monet muut Diabetesliiton yhteistyötahot järjestävät erilaisia tilaisuuksia ja tempauksia ympäri Suomen.

Diabetesliitto tuo diabetesviikolla aktiivisesti esiin ajankohtaisia diabetesaiheita ja diabetesta sairastavien elämään liittyviä iloja ja huolia. Diabetesliitto kutsuu ihmisiä ja eri tahoja mukaan viettämään päivää sekä tuottaa Maailman diabetespäivän materiaaleja käyttöön. Vuorovuosin Diabetesliitto julkaisee diabetesviikolla diabetesta sairastavilta kerätystä tiedosta kootun hoidosta kertovan Diabetesbarometrin tai arjesta kertovan Diabetes arjessa -raportin. Diabetesviikolla palkitaan myös Vuoden diabetesteko. Diabetesliitto nostaa keskustelua diabetesaiheista myös yhteistyössä Eduskunnan Diabetesverkoston kanssa.

Lisätietoja Maailman diabetespäivän kansainvälisestä toteutuksesta löytyy World Diabetes Day:n sivuilta(avautuu uuteen ikkunaan, siirryt toiseen palveluun).

Kävely tukee terveyttä, jaksamista ja mielen hyvinvointia – ja sopii melkein kaikille.

Uutiskirjeemme lukijoiden vastauksia siitä, mikä innostaa liikkumaan:

”Työporukan kanssa kerran viikossa tunnin kävely. Se on vapaaehtoista ja porukkaa on tullut mukaan kiitettävästi. On hienoa kun on yhteistä reippailua, ei tarvitse olla yksin koska monesti ei lähde ulos ilman kaveria.”

”Koira on hyvä lenkittäjä, on pakko lähteä ulos lenkille ja tulee hyvä mieli kun saa liikuttua.”

”Puolison kanssa yhdessä lenkkeily motivoi ja innostaa.”

”Syyshommia pihalla monta tuntia. Koirien kanssa ulkoilua ja tyttären kanssa lenkkeilyä iltaisin. Syksyllä juuri on kiva ulkoilla, kun ei ole kuuma. Myös sienimetsät tulee kuljettua omissa metsissä moneen kertaan. Karpalosuo kutsuu taas lähtemään eväitten kanssa.”

”Kävelen päiväruuan jälkeen.”

”Puolisoni kannustaa ja ulkoilee kanssani.”

”Olen eläkkeellä ja joka aamu teen tunnin lenkin ja illalla 40 min lenkin, vaikka ei huvittaisi niin ajattelen että ne on minulle kaksi asiaa päivässä, jotka auttaa minua kokonaisvaltaisesti…päästä varpaisiin”

Ensimmäisenä Maailman diabetespäivänä vuonna 1991 Suomessa ei ollut erityistä teemaa. Sen jälkeen päivää vietettiin jonkin aikaa kotimaisin teemoin, mutta 1990-luvun jälkipuoliskolla Kansainvälisen diabetesliiton teemat vakiintuivat myös Suomessa – tosin omin painotuksin.

Teemat Suomessa

• 2025 – Lähde lautaselta liikkeelle
• 2024 – Liikun ja voin hyvin
• 2023 – Kuuleeko hyvinvointialue? Täällä minä ja diabetes.
• 2022 – Hyvä hoito kantaa huomiseen
• 2021 – Mihin diabeteshoitajani katosi?
• 2020 – Kun vuosia kertyy
• 2019 – Diabetes on jokaiselle omanlaisensa
• 2018 – Diabetes ja jalat: Mitä jaloillesi kuuluu?
• 2017 – Naiset ja diabetes
• 2016 – Tunnistatko hypoglykemian? Osaatko auttaa?
• 2015 – Hyvää diabetesviikkoa! Hoida itseäsi, tarkista tilanteesi.
• 2014 – Raskausdiabetes – ehkäisy ja hoito, jatkoa Tunnetko nämä tyypit? -kampanjoinnille
• 2013 – ”Tunnetko tämän tyypin? Me tunnemme!” -viestintäkampanja jatkui tuorein painotuksin
• 2012 – ”Tunnetko tämän tyypin? Me tunnemme!” -viestintäkampanja ja kuntavaikuttaminen
• 2011 – Osa ”Tunnetko tämän tyypin? Me tunnemme!” -viestintäkampanjaa
• 2009-2010  – Diabetes – ymmärrä ja hallitse
• 2008 – Lapset
• 2007 – Nuoret
• 2006 – Diabetes ja terveyden tasa-arvo: Hyvä hoito kuuluu kaikille
• 2005 – Diabetes ja jalkojenhoito: Jalat pois piilosta
• 2004 – Diabetes ja ylipaino
• 2003 – Diabetes ja munuaiset: Diabetes voi vahingoittaa munuaisiasi – toimi nyt!
• 2002 – Diabetes ja silmät: Älä ummista silmiäsi riskeiltä
• 2001 – Diabetes ja sydänsairaudet: D2: Kuuntele kehoasi! -viestintäkampanjan huipennus (tyypin 2 diabeteksen ehkäisy)
• 2000 – Elämäntavoista terveyttä (liikunta)
• 1999 – Diabeteksen inhimilliset ja taloudellisen kustannukset
• 1998 – Diabetes ja ihmisoikeudet
• 1997 – Suomalaisen diabeteshoidon kehittämistarpeet
• 1996 – Insuliini 75 vuotta
• 1995 – Anna palaa -viestintäkampanjan päättäminen (tyypin 2 diabeteksen ehkäisy)
• 1994 – Anna palaa -viestintäkampanjan käynnistäminen (tyypin 2 diabeteksen ehkäisy)
• 1993 – Diabeteksen omahoito ja diabeteshoitajan merkitys hoitojärjestelmässä
• 1992 – Diabeteksen omahoidon edellytysten turvaaminen
• 1991 – Ei erityistä teemaa; tavoitteena oli kiinnittää huomiota diabetekseen ja sen hoidon kehittämistarpeisiin

Kuka kääntää diabetesennusteen? 

OHJELMA

Avaussanat: Päättäjän välttämätön diabetestieto 

Eduskunnan diabetesverkoston puheenjohtaja, kansanedustaja Pia Sillanpää  

Diabetes 2000-lukua määrittävä sairaus (eng) 

Dr Liane Ong, Senior Research Scientist, IHME University of Washington  

Diabetesennuste 2050 Suomessa  

Johtaja, LT Tommi Vasankari, UKK-instituutti   

Diabetesbarometri 2025: Luottamus yhteiskunnan tukeen murenee, hyvinvointialueiden rajat määrittävät hoidon 

Kehittämispäällikkö Reetta Korkki, Diabetesliitto   

Kustannusvaikuttavuuden huomiointi Käypä hoito -suosituksissa – Case insuliininpuutosdiabetes 

LT, lastenendokrinologi, kliininen opettaja Anna-Kaisa Tuomaala, Insuliininpuutosdiabeteksen Käypä hoito -työryhmä, Helsingin yliopisto ja HUS