Diabetes on 2000-luvun sairaus – seuraavan hallituksen on toimittava
Diabetes määrittää suomalaista kansanterveyttä 2000-luvulla enemmän kuin mikään muu yksittäinen sairausryhmä. Diabetes myös kuormittaa Suomea enemmän kuin muita Länsi-Euroopan maita.
Joka kymmenes Suomessa asuva sairastaa diabetesta. Vuonna 2050 sairastuneita on jopa 900 000 eli joka viides asukas, jos nykykehityksen annetaan jatkua. Erityisen huolestuttavaa on nuorten tyypin 2 diabeteksen nopea yleistyminen. Samalla hoitotuloksemme jäävät jälkeen muista Pohjoismaista: alle 40 prosenttia sairastavista saavuttaa hoidon tavoitteet. Se merkitsee lisää lisäsairauksia, työ- ja toimintakyvyttömyyttä ja inhimillistä kärsimystä – sekä miljardiluokan kustannuksia yhteiskunnalle.
Tyypin 2 diabeteksen riskissä on jo nyt noin 700 000 40–80-vuotiasta. Elinaikaiset hoito- ja tuottavuuskustannukset nousevat lähes 9 miljardiin euroon. Huomionarvoista on, että merkittävä osa kustannuksista on vältettävissä. Vaikuttavilla ehkäisytoimilla kokonaiskustannuksia voidaan vähentää 2 miljardilla eurolla.
Hyvä hoito on ennen kaikkea investointi ihmiseen – elämänlaatuun, osallisuuteen ja toimintakykyyn. Se on myös taloudellisesti järkevää. Vaikuttavilla ja oikea-aikaisilla ratkaisuilla lisäsairauksia voidaan ehkäistä ja säästää merkittävästi.
Siksi seuraavan hallituksen on kirjattava diabetestoimet selkeästi hallitusohjelmaan. Tarvitsemme kansallisesti yhtenäisen ohjelman, joka vahvistaa diabeteksen ehkäisyä, varhaista tunnistamista ja hoidon vaikuttavuutta.
Ensinnäkin diabeteksen ehkäisyn on oltava läpileikkaava tavoite eri politiikkasektoreilla. Riskissä olevien tunnistamiseen tarvitaan kansallinen toimintamalli, ja vaikuttavat elintapaohjauksen mallit on otettava käyttöön koko maassa. Yhdyskuntasuunnittelun, verotuksen ja sääntelyn on tuettava terveellisiä valintoja. Lasten ja nuorten suojeleminen epäterveellisten tuotteiden markkinoinnilta on välttämätöntä.
Toiseksi hoidon vaikuttavuutta on parannettava määrätietoisesti. Diabeteksen hoidolle on asetettava kansalliset vaikuttavuustavoitteet siten, että rahoitus seuraa ja tavoitteiden toteutumista on myös seurattava kansallisesti. Hoitoon pääsyä on nopeutettava ja uusin hoitoteknologia otettava yhdenvertaisesti käyttöön.
Kolmanneksi terveydenhuollon ohjausta on vahvistettava kustannusvaikuttavuuteen kannustavaksi. Laaturekisteritoiminta ja tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiotoiminta on vakiinnutettava, ja järjestöt on tunnustettava keskeisiksi kumppaneiksi.
Meillä on tutkimusnäyttö, meillä on toimivat mallit ja meillä on osaaminen. Puuttuu enää poliittinen päätös tehdä diabeteksesta hallitusohjelman prioriteetti – investointi, joka vahvistaa sekä kansanterveyttä että kansantaloutta.
Seuraavan hallituksen on valittava: annammeko kustannusten ja sairastavuuden kasvaa – vai investoimmeko ennaltaehkäisyyn, vaikuttavaan hoitoon ja ihmisten parempaan arkeen?
Riikka Nurmi, päätoimittaja, Diabetesliiton mediajohtaja
Diabetes yleistyy nopeasti ja koskettaa jokaista. Keinot parempaan ehkäisemiseen ja hoitoon ovat jo olemassa. Ne on otettava käyttöön. Diabetesliitto tavoittelee Suomeen diabetesohjelmaa, joka vahvistaisi kansanterveyttä ja kansantaloutta.
Tutustu Diabetesliiton vaalitavoitteisiin tästä.