Diabeteksesta esitettyjä väitteitä – mikä pitää paikkansa?
Diabeteksesta liikkuu paljon väitteitä, joista kaikki eivät pidä paikkaansa. Osa uskomuksista elää sitkeästi arjessa ja voi aiheuttaa turhaa huolta tai väärinkäsityksiä. Tällä sivulla käymme läpi yleisimpiä diabetekseen liittyviä väitteitä ja kerromme, mitä tutkimus ja asiantuntijat todella sanovat – selkeästi ja ymmärrettävästi.
Totta vai tarua?
Tarua. Tyypin 2 diabetes ei ole yksilön syy, vaan monen tekijän – kuten perimän, elintapojen ja elinympäristön – yhteisvaikutus.
Tyypin 2 diabetekseen liittyy sitkeä myytti, jonka mukaan sairastuminen olisi seurausta huonoista elintavoista. Joka kolmannella suomalaisella on perinnöllinen alttius sairastua tyypin 2 diabetekseen, kukaan ei voi valita vanhempiaan. Riski sairastua on noin 40 prosenttia, jos toisella vanhemmista on tyypin 2 diabetes. Jos molemmat vanhemmista sairastavat tyypin 2 diabetesta, riski on peräti 70 prosenttia.
Riskin toteutumiseen on silti mahdollista vaikuttaa elintapojen avulla. Säännöllinen liikunta, tasapainoinen ruokavalio ja onnistunut painonhallinta voivat perinnöllisestä alttiudesta huolimatta siirtää diabetekseen sairastumista vuosia eteenpäin tai estää sen jopa kokonaan. Korkea riski ei siis tarkoita, että kannattaisi luovuttaa.
– Kun lähisivussa on diabetesta, nimenomaan kannattaa tehdä ennaltaehkäiseviä toimia, asiantuntijaylilääkäri Elina Pimiä Diabetesliitosta painottaa.
Arkemme on mullistunut täysin viime vuosikymmenien aikana. Arkiliikunta ja fyysinen aktiivisuus ovat vähentynyt kaikenikäisillä, kun yhteiskunta on automatisoitunut ja digitalisoitunut. Samaan aikaan ruokaympäristömme on yhä ylenpalttisempi ja houkuttelevampi. Terveellisten elintapojen noudattaminen ja sitä kautta oman diabetesriskin pienentäminen on siis tullut koko ajan haastavammaksi.
Vaikka omaan diabetesriskiin on mahdollista vaikuttaa, jokaisen lähtökohdat ovat erilaiset. Samanlaisia tottumuksia noudattavista ihmisistä toinen saattaa sairastua diabetekseen ja toinen ei. Sairastuneen itsensä ei siis tarvitse tuntea häpeää. Mieluummin kannattaa keskittyä hyvään hoitoon ja itsestä huolehtimiseen.
– Väitteet itseaiheutetuista sairauksista ovat hankalia, koska ne estävät yhteiskunnallisia toimia, viivästyttävät hoitoa ja usein lisäävät yksilön häpeää, Elina Pimiä sanoo.
– Sairastuin, vaikka olin normaalipainoinen ja liikuin päivittäin. Silti sain kuulla syyllistäviä kommentteja. Pahimmillaan tuomitseva asenne voi mielestäni viivyttää hoitoon ja tutkimuksiin hakeutumista. Diabetes ei estä normaalia elämää, kun ei itse anna sen häiritä. Tämän kanssa kyllä pärjää. Keskityn hyviin asioihin elämässä: ystäviin, musiikki ja matkusteluun. Marita Lassila, Espoo
Tyypin 2 diabetes ei ole itseaiheutettu, vaan monen tekijän summa. Syyllistämisen sijaan tarvitaan ymmärrystä ja tukea.
Tarua. Tyypin 1 diabetes vaatii päivittäistä, elämää ylläpitävää hoitoa. Myös tyypin 2 diabetekseen liittyy vakavien lisäsairauksien riski, ellei hyvää hoitotasapainoa saavuteta ja hoideta kokonaisvaltaisesti kaikkia diabeteksen osa-alueita.
Monet seikat voivat luoda mielikuvaa, että diabetes ei olisikaan vakava sairaus.
Tyypin 1 diabetesta sairastavalle insuliinihoito on elämää ylläpitävää välttämätöntä hoitoa, eikä se saa keskeytyä missään olosuhteissa.
– Mielestäni minulla menee hyvin. Terveys ei kieltämättä ole entisensä, mutta elämässä on rakkaita ihmisiä ja mukavaa tekemistä. Vaikka lisäsairauksia sitten lopulta alkoi tulla, minun ei tarvitse jossitella. En syytä itseäni. Sairauteni nyt vaan on aggressiivista sorttia.
Marika Kankaanpää, Vesilahti
Moni ei tiedä, että hoitamattomana tyypin 2 diabetes voi vaurioittaa elimistöä monin tavoin. Yleisyydestään ja hitaammasta kehittymisestään huolimatta myös tyypin 2 diabetes on vakava sairaus. Hyvän hoidon kulmakiviä ovat terveet elintavat, omaseuranta sekä tarvittaessa lääkitys.
– Hoitamattomuus tai huono hoitotasapaino johtavat tyypin 2 diabeteksessakin siihen, että pitkään koholla oleva verensokeri vaurioittaa hermostoa ja verisuonia. Tyypin 2 diabetes on siis ehdottomasti vakava sairaus, asiantuntijaylilääkäri Elina Pimiä Diabetesliitosta sanoo.
Diabeteksen vaikutuksia ei siis pidä aliarvioida – ei omassa elämässä tai yhteiskunnan tasolla.
– Lisäksi moni tyypin 1 diabetesta sairastava keskittää huomionsa verensokereihin eikä huomioi valtimotaudin riskiä, vaikka se olisi erityisen tärkeää muistaa, Elina Pimiä huomauttaa.
Diabetesta sairastaa Suomessa jo noin joka kymmenes ihminen. Erityisesti tyypin 2 diabetes on lisääntynyt nopeasti, mutta myös tyypin 1 diabetes on meillä suhteellisesti yleisempää kuin missään muualla maailmassa. Samaan aikaan hoito on onneksi kehittynyt, minkä ansiosta diabetesta sairastavat elävät aivan tavallista arkea ja säilyttävät toimintakykynsä yhä pidempään. Monet diabeteksen lisäsairaudet on saatu hyvän hoidon ja seurannan avulla vähenemään: yhä harvempi diabetesta sairastava esimerkiksi saa vaikean näkövamman.
Sisältö täydentyy. Julkaisemme sivulle lisää tutkimustietoon perustuvia väitteitä ja vastauksia diabeteksesta vaiheittain.
Tulevaisuudessa joka viides suomalainen voi sairastaa diabetesta – Mitä tämä meille maksaa?
Diabeteksen nopea yleistyminen haastaa Suomen koko terveydenhuollon ja talouden. Jo nyt joka kymmenes sairastaa diabetesta, ja vuoteen 2050 mennessä määrä saattaa kaksinkertaistua. Silti kehityksen suuntaan on mahdollista vaikuttaa. Pienetkin elintapamuutokset voivat tuoda merkittäviä hyötyjä.