Raskausdiabetes

Raskausdiabetes on raskauden aikana ensimmäistä kertaa ilmenevä sokeriaineenvaihdunnan häiriö. Noin joka viides raskaana oleva nainen saa raskausdiabetesdiagnoosin. Raskausdiabeteksella voi olla vakavia vaikutuksia raskauden ja synnytyksen kulkuun sekä äidin että syntyvän lapsen kannalta.

Raskausdiabetes lisää riskiä sairastua tyypin 2 diabetekseen ja sydän- ja verisuonisairauksiin. Se myös toistuu noin puolella seuraavissa raskauksissa.  Raskausdiabetes lisää lapsen riskiä mm. myöhempään sokeriaineenvaihdunnan häiriöön.

Raskausdiabeteksen riskitekijöitä ovat: 

• ylipaino 
• perintötekijät 
• yli 40 vuoden ikä 
• aiempi yli 4,5-kiloinen lapsi 
• aiempi raskausdiabetes 
• sokeri aamuvirtsassa 
• munasarjojen monirakkulaoireyhtymä (PCOS). 

Riskitekijöihin tulisi kiinnittää huomiota jo raskauden suunnitteluvaiheessa. Riskiä voidaan pienentää ravitsemussuositusten mukaisella ruokavaliolla ja säännöllisellä liikkumisella.

Raskausdiabeteksen toteaminen

Raskausdiabetes todetaan yleensä sokerirasituskokeella, joka tehdään riskitekijöiden mukaisesti joko raskausviikoilla 12–16 tai 24–28.

Raskausdiabetes todetaan, jos yksi tai useampi näistä toteutuu: 

• verensokerisi paastoarvo on 5,3 mmol/l tai enemmän 
• verensokerisi tunnin kuluttua kokeen alusta on 10,0 mmol/l tai enemmän 
• verensokerisi kaksi tuntia kokeen alusta on 8,6 mmol/l tai enemmän. 

Jos sinulla todetaan raskausdiabetes, saat ohjauksen neuvolassa ja tarvittaessa synnytyssairaalan äitiyspoliklinikassa.

Neuvola opastaa sinua mittaamaan verensokeria itse kotona. Omaseurannan mittausten määrä ja ajankohta sovitaan yksilöllisesti. Mittausvälineet saat neuvolasta tai hoitotarvikejakelusta. 

Raskausdiabeteksen aikana verensokerin tavoitearvosi ovat:

• aamulla ennen syömistä alle 5,5 mmol/l 
• tunnin kuluttua syömisestä alle 7,8 mmol/l 

Mittausten avulla opit löytämään itsellesi sopivimmat keinot vaikuttaa verensokeriisi.

Raskausdiabeteksen hoito

Raskausdiabeteksen hoidon perustana ovat elintavat. Toisinaan tarvitaan myös lääkehoitoa.  Hoidon tavoitteena on sekä sinun että lapsesi hyvinvointi.

Raskausdiabeteksessa ruokavalion rooli on merkittävä. Pohjana ovat raskausajan ruokavaliosuositukset. Tärkeässä roolissa on säännöllinen ateriarytmi, mikä tukee verensokeritasapainoa.

Ruokavalinnoissa painottuvat:

• täysvilja
• kasviöljyt ja pehmeät rasvat
• rasvattomat tai vähärasvaiset maitovalmisteet
• kasvikset, hedelmät ja marjat
• palkokasvit, kala, siipikarja ja vähärasvainen liha.

Säännöllisellä liikkumisella on edullisia vaikutuksia sokeritasapainon kannalta. Kohtuullisesti kuormittava liikunta on turvallista raskauden aikana, mikäli raskauteen ei liity muita raskauskomplikaatioita. Keskustele tarvittaessa itsellesi sopivista liikkumisen muodoista neuvolassa.

Toisinaan elintapahoidolla ei saavuteta riittävää sokeritasapainoa ja on tarpeen aloittaa lääkehoito. Noin 15–20 prosenttia raskausdiabetesta sairastavista tarvitsee raskausaikana lääkehoitoa. 

Lääkehoitona käytetään tablettilääkkeitä, insuliinia tai molempia yhdessä. Lääkäri arvioi tarpeesi yksilöllisesti. Muistathan, että mahdollisen lääkehoidon ohella tarvitset edelleen myös ruokavaliohoitoa ja liikuntaa. 

Osallistu ilmaiselle verkkokurssille! Kurssi sopii sinulle jo perheenlisäyksen suunnitteluvaiheessa ja erityisesti, jos jo olet raskaana ja sinulla on todettu raskausdiabetes.

Hyvää oloa odotukseen -verkkokurssi

Raskausdiabetes- pidä huolta itsestäsi ja vauvastasi -oppaasta löydät vastaukset yleisimpiin raskausdiabetekseen liittyviin kysymyksiin.

Raskausdiabetes-opas hyvinvointisi tueksi

Available also in English:

Seuranta synnytyksen jälkeen

Raskausdiabetes päättyy synnytykseen, mutta se kertoo kohonneesta riskistä sairastua tyypin 2 diabetekseen, metaboliseen oireyhtymään ja sydän- ja verisuonisairauksiin. Siksi seurantaa tulee jatkaa säännöllisesti myös raskauden jälkeen.

Seuranta suunnitellaan yksilöllisesti

Raskauden jälkeen verensokerin rajat ovat samat kuin terveellä ihmisellä paaston jälkeen eli
alle 6 mmol/l ja kahden tunnin sokerirasituksessa alle 7,8 mmol/l. 

• Jos raskausdiabeteksen hoitoon on käytetty lääkehoitoa, sokerirasituskoe tehdään  6-12 viikkoa synnytyksen jälkeen.
• Jos lääkehoitoa ei ole ollut käytössä, sokerirasituskoe tehdään noin vuoden kuluttua synnytyksestä. 
• Jatkossa tehdään sokerirasituskoe tai seurataan Hba1c- ja paastosokeriarvoja yksilöllisen suunnitelman mukaan.
  • Jos ensimmäisen sokerirasituskokeen tulos on normaali, seurantaväli on jatkossa 3 vuotta.
  • Mikäli verensokeri on koholla, seuranta tapahtuu 1 vuoden välein.

• Verensokerin lisäksi myös verenpainettasi ja kolesteroliarvojasi tulisi seurata säännöllisesti.
• Kiinnitä huomiota myös vyötärön ympärysmittaan. 

Elintavat ovat ennaltaehkäisyn perusta

Raskauden jälkeen ennaltaehkäisyssä elintavat ovat edelleen merkittävässä roolissa.

Raskausdiabetes myös usein toistuu seuraavassa raskaudessa, joten elintapoihin kannattaa kiinnittää huomiota, mikäli suunnitelmissa on uusi raskaus.

Säännöllinen liikkuminen, terveellinen ruokavalio ja riittävä uni ovat ennaltaehkäisyn kannalta keskeisiä osa-alueita.

Lataa käyttöösi muistilista terveydentilan seurantaan raskausdiabeteksen jälkeen: mitä ja milloin pitää seurata, mitkä ovat tavoitearvot?

Hyvän hoidon avaimet -muistilista

Osallistu ilmaiselle verkkokurssille! Kurssilta saat suuntaviivoja raskausdiabeteksen jälkeiseen aikaan.

Tunnista riskisi -verkkokurssi