Diabetes vaatii hereillä oloa – varhainen hoito säästää elinvuosia
Riikka Nurmi
Henna Isoviita
Diabetekseen liittyvä tieto, hoito ja ennaltaehkäisy olivat esillä Diabetes tänään yleisötapahtumassa 25. huhtikuuta. Tapahtuma kokosi lähes kaksi sataa kuulijaa Tampereen yliopiston luentosaliin.
Sosiaalinen media on täynnä lupauksia nopeista ratkaisuista, myös diabeteksen hoitoon. Siksi luotettava tieto on nyt tärkeämpää kuin koskaan. Maalaislääkärinä tunnettu Tapani Kiminkinen vetosi yleisöluennossaan kriittiseen ajatteluun.
– Älkää uskoko verkkohuijauksia. Olkaa erityisen hereillä, jos somessa tulee vastaan jokin ihmelääke tai hoitokeino, joka vaikuttaa liian hyvältä ollakseen totta. Silloin kannattaa pysähtyä, Kiminkinen muistutti.
Lääketieteen kehitystä maalaislääkäri havainnollisti pilke silmäkulmassa. 1970‑luvulla Saarijärvellä tyypin 1 diabeteksen saattoi joskus diagnosoida eläinlääkäri. Anekdootti nauratti yleisöä, mutta avasi samalla vakavan näkökulman: sairauden oikea‑aikainen tunnistaminen on ratkaisevaa jokaisen potilaan kannalta ja voi estää hengenvaaralliset seuraukset.
Kiminkinen nosti esiin pienten lasten ja vauvojen tyypin 1 diabeteksen.
– Vauvalle tai pikkulapselle diabetes on erittäin vaarallinen, jos sitä ei tunnisteta ajoissa. Ongelma on, että oireet saatetaan tulkita väärin. Liian usein pieni lapsi tuodaan sairaalaan hengityksen pihistessä ja ajatellaan, että kyse on vaikkapa keuhkokuumeesta. Todellisuudessa taustalla voi olla happomyrkytys.
Jos oikeaa diagnoosia ei tehdä ajoissa eikä elämää turvaavaa insuliinihoitoa aloiteta, seuraukset voivat olla kohtalokkaat. Kiminkinen korosti terveydenhuollon herkkyyttä tunnistaa diabeteksen varoitusmerkit.
Myös tyypin 2 diabetekseen suhtauduttiin täysin toisin 70-luvulla.
– Se oli silloin vähän sellainen vasemmalla kädellä hoidettava sairaus. Ei sitä osattu hoitaa, eikä sen vakavuutta täysin ymmärretty, Kiminkinen totesi.
Tieteen ja tutkimuksen kehittyminen on muuttanut ajattelua perusteellisesti. Nykyään tiedetään, että tyypin 2 diabetes on vakava, koko elimistöön vaikuttava sairaus, jonka ennaltaehkäisyyn ja hoitoon kannattaa panostaa ajoissa.
Kiminkinen esittikin vahvan kannanoton:
Me tarvitaan Suomessa uusi Pohjois-Karjala-projekti tyypin 2 diabetekseen.
Mikko Alatalo: ”Kesken työpäivän lepäsin torkkupeiton alla”
Tilaisuudessa esiintynyt muusikko, entinen kansanedustaja Mikko Alatalo kuvasi omakohtaisesti, miten tyypin 2 diabetes hiipi elämään työvuosien aikana. Eduskuntatyön epäsäännölliset rutiinit – kokouspullat ja kahvit, alkoholi ja vähäinen palautuminen – alkoivat näkyä voimakkaana väsymyksenä.
– Jouduin kesken työpäivän lepäämään torkkupeiton alla. Silloin havahduin, että kaikki ei ole kunnossa, Alatalo kertoi.
Kun menin työterveyteen, lääkäri sanoi, että nyt Alatalo menee suoraan sairaalaan, Alatalo kertoi. TAYSissa hänellä todettiin tyypin 2 diabetes, jonka hoito on jatkunut nyt jo useita vuosia.
Alatalo muistutti konkreettisista seurauksista, joita hän on nähnyt musiikkialalla.
– Tiedän monia, joilta on leikattu varpaita tai jalkoja. Osa on jo menehtynyt, ja taustalla on usein ollut diabetes.
”Lasten ja nuorten hoitoon panostaminen säästää elinvuosia ja kustannuksia”
TAYSin endokrinologian ylilääkäri, Diabeteslaaturekisterin vastuuhenkilö Saara Metso avasi tilaisuudessa diabetestilannetta rekisteritietojen valossa.
Metson mukaan erityisen huolestuttavaa on nuorella iällä alkava tyypin 2 diabetes. Jos sairaus todetaan alle 40‑vuotiaana, siihen liittyy jopa kolminkertainen kuolleisuus muuhun väestöön verrattuna.
– Lasten ja nuorten hoitoon panostaminen on todennäköisesti kustannusvaikuttavin keino parantaa pitkän aikavälin hoitotuloksia. Tyypin 2 diabeteksessa tulisi panostaa nuorena, alle 40-vuotiaana sairastuneisiin ja insuliinihoitoa tarvitseviin, Metso totesi.
Hän kertoi, että tyypin 1 diabetesta sairastavat menettävät keskimäärin 14 elinvuotta, pääosin diabetekseen liittyvien syiden vuoksi. Glukoositasapainossa on yhä merkittävää hoitovajetta, vaikka kehitys on lupaavaa. Automaattiset insuliinin annostelujärjestelmät ovat parantaneet hoitotuloksia jo lapsista alkaen.
Yhteistyöhön perustuva kehittäminen ja vertaisoppiminen hyvinvointialueiden kesken ovat jo tuottaneet tulosta: LDL‑kolesterolin ja HbA1c‑arvojen hallinta on parantunut merkittävästi.
Tilaisuuden yhteinen viesti oli selvä: diabetes ei ole lievä kansantauti. Oikea‑aikainen hoito, ennaltaehkäisy ja luotettava tieto ja tuki voivat lisätä sekä elämänlaatua että elinvuosia.
Diabetesliiton vuosittain järjestettävät järjestöpäivät ja liittokokous kokosivat 25.-26.4.2026 Tampereelle diabetesyhdistyksien edustajia eri puolilta Suomea.
Tapahtumaviikonlopun avannut Diabetes tänään ‑yleisöluentotilaisuus kokosi lähes kaksi sataa kuulijaa Tampereen yliopiston luentosaliin lauantaina 25. huhtikuuta.
Diabetesyhteisö hyväksyi uuden yhteisöstrategian vuosille 2026-2028 ja palkitsi ansioituneita toimijoitaan viikonvaihteessa.
Diabetesliiton liittokokous vaatii kannanotossaan diabetestilanteen vakavuuden tunnistamista ja kansallista suunnanmuutosta.
Diabetesyhteisö palkitsi ansioituneita toimijoitaan
Aino Koivisto palkittiin Diabetesliiton järjestöpäivillä vuoden vapaaehtoisenaDiabetekseen liittyvä tieto, hoito ja ennaltaehkäisy olivat esillä Diabetes tänään yleisötapahtumassa 25. huhtikuuta. Tapahtuma kokosi lähes kaksi sataa kuulijaa Tampereen yliopiston luentosaliin.. Koivisto toimii vertaistukijana ja Deelähettiläänä Diabetesliiton Instagram-tilillä. Hän on nuoresta iästään huolimatta kokenut vapaaehtoistoimija ja ollut mukana Diabetesliiton toiminnassa yli kymmenen vuotta. Hän on aina valmis kokeilemaan ja ideoimaan uusia juttuja, mutta toimii myös pitkäjänteisesti tärkeiden asioiden edistämiseksi ja ylläpitämiseksi.
Vuoden yhdistystoimijana palkittiin Raili Lakkavaara. Lakkavaara on toiminut Riihimäen Seudun Diabeetikot ry:n puheenjohtajana, nykyisin varapuheenjohtajana ja sihteerinä. Hän on vahvistanut yhdistysten yhteistyötä Riihimäen seudulla ja koko Kanta-Hämeen diabetesyhteisössä. Hänen erityisvahvuutensa ovat viestintä ja laajat yhteistyöverkostot muihin toimijoihin.
Vuoden diabetesyhdistyksenä palkittiin Pohjois-Savon Diabetes ry. Vuosi 2025 oli Pohjois-Savon Diabetes ry:n ensimmäinen toimintavuosi, jolloin yhdistyksen toimialue kattoi lähes koko Pohjois-Savon hyvinvointialueen. Yhdistys toteuttaa toimintaa eri kohderyhmille ja kattavasti koko maantieteellisellä toimialueellaan. Jäsenille suunnattua toimintaa on onnistuttu laajentamaan myös niille paikkakunnille, joilta se oli viime vuosien aikana päässyt hiipumaan.
