Vaativan diabeteksen hoito on keskitettävä sote-uudistuksessa

Diabetesliitto ajaa sote-uudistuksessa diabeteksen hoidon ja hoito-organisaation kehittämistä siten, että kaikille diabetesta sairastaville taataan laadukas ja vaikuttava hoito asuinpaikasta, iästä ja varallisuudesta riippumatta. Diabeteksen hoidon kustannuksiin liittyvä tutkimustieto tukee vahvasti näkemystä, että on taloudellisesti järkevää hoitaa diabeetikkoja niin, että lisäsairauksien ilmaantuminen saadaan estettyä tai siirrettyä mahdollisimman pitkälle.

Tyypin 1 diabeteksen hoidon tilanne on maassamme huolestuttava. Hoitotulokset eivät vastaa nykyisin käytettävissä olevia hoitomahdollisuuksia. Insuliininpuutoksen korvaaminen ja hoitaminen vaihtelevissa tilanteissa ja elämän eri vaiheissa on haastava tehtävä niin sairastuneelle kuin hänen läheisilleen. Se vaatii erityisosaamista myös terveydenhuollon ammattilaisilta. Riittämättömästä hoidosta johtuvat lisäsairaudet vaikuttavat haitallisesti liian monen tyypin 1 diabeetikon toiminta- ja työkykyyn, elämänlaatuun ja elinikään.

Tyypin 2 diabetesta pystytään nykyisin ehkäisemään, sitä seulotaan ja se todetaan entistä varhemmin. Myös hoitotulokset ovat huomattavasti parantuneet kansallisen diabetesohjelman Dehkon ansiosta. Nyt tarvitaan vastaava ohjelma tyypin 1 diabeteksen hoidon kehittämiseksi. Jo terveydenhuoltolain edellyttämän hoito- ja kuntoutussuunnitelman käyttöönotto kaikissa hoitoyksiköissä kohentaisi tilannetta. Diabetesta sairastavan ja terveydenhuollon ammattilaisten yhdessä laatima suunnitelma toimisi tiekarttana kohti parempia hoitotuloksia. Sen laatimisessa myös diabeetikko itse voi olla aloitteen tekijä.

Juuri valmistuneen selvityksensä pohjalta Diabetesliitto esittää ratkaisuksi lukuisiin kehittämistarpeisiin, että tyypin 1 diabeteksen – samoin kuin erityishoitoa vaativan tyypin 2 diabeteksen – hoito keskitetään sote-alueille perustettaviin diabetesosaamiskeskuksiin sekä alueellisiin diabeteskeskuksiin ja verkostoihin. Näihin tulee koota ammattitaitoiset diabetestiimit – ja ne tulee resursoida riittävästi. Diabeteshoitajat ovat avainasemassa tiimeissä ja myös itsenäisinä omahoidon tukijoina. Lääkärien perus- ja erikoistumiskoulutuksessa on lisättävä diabeteksen hoidon tietotaitoa.

Diabetes vaatii päivittäistä omahoitoa, ja sen tueksi on luotava asiakaslähtöisiä hoidon ja ohjauksen malleja ja työkaluja. Syyllistäminen ei auta omahoitoa. Hoidossa jaksamista pitää tukea lisäämällä diabetestiimien psykologista osaamista ja tarjoamalla mahdollisuuksia psykososiaaliseen tukeen.

Diabetesta sairastavien hoidon tuloksellisuuden ja vaikuttavuuden arviointiin tulee rakentaa toimiva hoidon seurantajärjestelmä.
Diabetesliitto vastaa sosiaali- ja terveysministeri Paula Risikon esittämään haasteeseen jatkaa Dehkossa aloitettua työtä ja hakee RAY:ltä rahoitusta osaamiskeskushankkeeseen, jonka toteuttajina olisivat järjestökenttä ja terveydenhuolto yhteistyössä.

Kannanotto hyväksyttiin Diabetesliiton liittokokouksessa Tampereella 18.5.2014

Palaa otsikoihin