Uusien insuliinien erityiskorvattavuus

Diabetesliiton kirje Sosiaali- ja terveysministeriölle 4. toukokuuta 2000

Tyypin 1 diabeetikolle insuliini on elämää ylläpitävä lääke, jota ilman hänen henkensä vaarantuu. Suomen perustuslaki turvaa jokaiselle oikeuden elämään. Siksi insuliinit kuuluvat erityiskorvattaviin - ja niiden joukossa kokonaan korvattaviin - lääkkeisiin kiinteän omavastuun ylittävältä osin.

Insuliinien valikoimaan on nyt tullut uusi pikainsuliini (aspart), joka on saanut myyntiluvan ja jolle on vahvistettu hinta. Lääkekorvattavuuden osalta aspart-insuliinille on kuitenkin päätetty myöntää 1.1.1998 voimaan tulleen sairausvakuutuslain muutoksen (1133/1997) mukaan vain peruskorvattavuus kahden vuoden ajaksi.

Mielestämme päätös ei ole perusteltu uusien insuliinien kohdalla. Tulkinta koskee tuotetta, joka on tyypin 1 diabetesta sairastavalle elintärkeä. Vaikka markkinoilla on hyviä insuliinivalmisteita, niin kaikki insuliinit eivät ole hyviä kaikille, vaan jotkut ovat parempia. Aspart-insuliinin lisäksi kuluvana vuonna on markkinoille tulossa myös paljon odotettu pitkävaikutteinen insuliinianalogi. Kahden vuoden peruskorvattavuuskauden käyttöönotto estää tehokkaasti uusien, monille potilaille hoitotasapainon ja elämänlaadun suhteen parempien insuliinien käyttöönoton, vanhojen insuliinilaatujen ollessa käytännössä maksuttomia.

Uusien insuliinien hyväksyminen erityiskorvattavuuden piiriin ei myöskään ole taloudellinen kysymys, sillä näiden hintataso vastaa jo markkinoilla olevien tuotteiden hintatasoa. Kokonaisuutena uusien insuliinien käyttöönotolla on jopa kustannuksia säästävä merkitys. Insuliiniannokset saattavat olla pienempiä ja pikainsuliinien käyttö tukee tehokkaasti hoidon aloitusta polikliinisesti, ilman kallista vuodeosastohoitoa. Lisäksi mitä parempi hoitotasapaino saavutetaan, sitä tehokkaammin diabeteksen kalliita lisäsairauksia ehkäistään. Onko suomalainen diabeetikko kansainvälisesti jäämässä hoidossa paitsioasemaan?

Sairausvakuutuslain mukaan (muutos 1133/1997) erityiskorvattavuudesta päätettäessä
"otetaan huomioon sairauden laatu, lääkkeen tarpeellisuus ja taloudellisuus sekä käytössä ja tutkimuksissa osoitettu lääkkeen hoidollinen arvo".
Tämän nojalla insuliinit yksiselitteisesti kuuluvat erityiskorvattaviin lääkkeisiin.

Pääsääntönä laissa on, että lääke voidaan määrätä erityiskorvattavaksi vasta sen oltua peruskorvattuna vähintään kaksi vuotta. Tästä kahden vuoden määräajasta voidaan lain mukaan kuitenkin "erityisestä syystä poiketa". Hallituksen esityksessä sairausvakuutuslain muutokseksi (HE 175/1997) sanamuotoa selvennetään siten, että määräajasta
"voitaisiin erityisestä syystä poiketa, jos lääkkeen hyödyllisyydestä ja hoidollisesta arvosta on jo aikaisemmin riittävä näyttö".
Mielestämme uusien insuliinien kohdalla erityiset syyt toteutuvat; insuliinihoidolle ei ole vaihtoehtoa.

Eduskuntakäsittelyssä kiinnitettiin erityistä huomiota siihen, ettei em. kahden vuoden määräaika muodostu mielekkään lääkehoidon esteeksi. Sosiaali- ja terveysvaliokunta kirjasi mietintöönsä:

"Kahden vuoden määräaikaa puoltavissa asiantuntijalausunnoissa on korostettu, että määräajan asettaminen ei estä uuden lääkkeen sisällyttämistä erityiskorvattavien lääkkeiden luetteloon ennen määräajan täyttymistä, jos erityiskorvattavuuden kriteerit täyttyvät ja määräajasta poikkeamiselle on erityiset terveystaloudelliset tai hoidolliset perusteet ja riittävä näyttö on saatu jo ennen kahden vuoden määräaikaa. Valiokunta korostaa, että myös eettiset seikat voivat puoltaa lääkkeen ottamista erityiskorvattavuuden piiriin." (StVM 25/1997)

Vastauksessaan hallituksen esitykseen eduskunta korosti valiokunnan esittämiä näkökohtia:

"Eduskunta edellyttää, että lääkkeiden erityiskorvattavuutta koskeva käytäntö ja kahden vuoden määräajasta poikkeamismahdollisuuksien harkinta muodostuu terveyden edistämisen kannalta riittävän joustavaksi." (EV 198/1997)

Insuliinien erityiskorvattavuus on mielestämme hyvä esimerkki lääkkeestä, jonka kohdalla poikkeaminen kahden vuoden määräajasta on perusteltua. Myös Diabetesliiton lääkärineuvosto on antanut asiasta 14.4.2000 kannanoton Kansaneläkelaitoksen sosiaalilääketieteellisen neuvottelukunnan lääkejaostolle.

Pyydämme sosiaali- ja terveysministeriötä vaikuttamaan siten, että aspart-insuliini ja myöhemmin markkinoille tulevat insuliinit otetaan välittömästi 100 prosentin erityiskorvattavuuden piiriin ilman kahden vuoden odotusaikaa.

Helsingissä 4. toukokuuta 2000

Suomen Diabetesliitto ry

Ammi Isokallio, puheenjohtaja
Matti Väistö, I varapuheenjohtaja
Marjatta Stenius-Kaukonen, II varapuheenjohtaja

Palaa otsikoihin