Selvitysmiehen esitys ei tue ennaltaehkäisyä

Diabetesliiton kannanotto lääkekorvausjärjestelmän kehittämiseen, lähetetty eduskuntaryhmille hallitusohjelmaa varten 27.3.2003

Lääkekorvausjärjestelmän uudistamistyön jatkaminen selvitysmies, professori Pauli Ylitalon laatiman ehdotuksen (STM 2002:16) pohjalta ei ole yhdensuuntaista kansallisten eikä EU:n kansanterveysalan ohjelmalinjojen kanssa.

Valtioneuvoston periaatepäätös Terveys 2015 -kansanterveysohjelmasta tavoittelee terveyden edistämistä ja työikäisten työ- ja toimintakyvyn kehittämistä, jotta työelämässä jaksettaisiin nykyistä pitempään. Terveydenhuoltojärjestelmämme on avohoitokeskeinen. Taustalla etenee ennaltaehkäisyä toteuttava, laajan tuen ja tunnustuksen saanut kansallinen Diabeteksen ehkäisyn ja hoidon kehittämisohjelma 2000-2010 (Dehko).

Selvitysmiehen esitys on rakenteeltaan korjaava: lääkehoito olisi erityiskorvattavaa hyvin harvoin vasta kun sairaus on edennyt erittäin pitkälle. Esitys ei tue lääkehoidon tehtävää ehkäistä sairauksia ja niiden etenemistä.

Diabeteksen hoito on kustannusvaikuttavaa

Puutteellisesti hoidettu diabetes johtaa sydän- ja aivoinfarkteihin, dialyysihoitoihin, munuaisten siirtoihin, täydelliseen sokeuteen ja ala-raaja-amputaatioihin. Diabeetikoiden hoidon vuotuiset kustannukset olivat v. 1997 yhteensä 875 milj. euroa. Itse diabeteksen ja sen lisäsairauksien hoidon osuus tästä on 505 milj. euroa. 30 prosenttia diabeetikoista kärsii lisäsairauksista, mutta heidän hoitokulujensa osuus on peräti 90 prosenttia diabeteksen hoidon kustannuksista. Lääkekorvausjärjestelmän tulisi tukea hyvää varhaista hoitoa, jolla voidaan tehokkaasti estää sairauden etenemistä ja kalliiden lisäsairauksien ilmaantumista.

Pitkäaikaissairaiden lääkekustannukset eivät saa nousta uudistuksessa

 Uudistus keventäisi vähän tai harvoin sairastavien lääkeomavastuuta samalla kun lääkehoidosta riippuvaisten parantumattomasti ja pitkäaikaisesti sairaiden maksurasitus moninkertaistuisi.

Hoidon toteuttamiselle muodostuisi taloudellinen kynnys erityisesti diabeteksen lisäsairauksien ehkäisyyn tai hoitoon useaa päällekkäistä lääkehoitoa käyttäville potilaille. Varsinkin pienituloisten pitkäaikaissairaiden asema olisi epätasa-arvoinen.

Lääkkeillä ja muilla terveydenhuoltomenoilla tulee olla yhteinen, nykyistä alhaisempi omavastuukatto. Maksukaton tulee olla perhekohtainen.

Korvausluokat ja -prosentit harkittava uudestaan

Välittömästi elämää ylläpitävän lääkehoidon varassa eläville on turvattava täysin maksuton korvausluokka. Selvitysmiehen esityksessä he joutuisivat perustuslain valossa ristiriitaisella tavalla aina vuosittain lunastamaan rahalla oman elämänsä edellytykset. Myös vammautumisen ja ennenaikaisen kuoleman estämiseen tähtäävä lääkehoito tulee erikseen määritellyin edellytyksin säilyttää maksuttomana.

Perustuslain mukaan julkisen vallan on turvattava jokaiselle riittävät sosiaali- ja terveyspalvelut ja edistettävä väestön terveyttä. Hallituksen esityksen perusteluissa palvelujen riittävyyttä arvioitaessa lähtökohtana pidetään sellaista palvelujen tasoa, joka luo jokaiselle ihmiselle edellytykset toimia yhteiskunnan täysivaltaisena jäsenenä. Parantumattomasti sairaalle edellytykset toimia täysivaltaisena yhteiskunnan jäsenenä luo omahoito, jonka keskeinen elementti on asianmukainen lääkitys.

Lääkekorvaukset ovat vain 15 prosenttia terveydenhuollon kokonaismenoista

Selvitysmiehen esittämä malli vain siirtäisi kustannuksia maksupoliittisen järjestelmän sisällä sektorilta toiselle. Säästöä terveydenhuollon kokonaiskustannuksissa saavutetaan tukemalla varhaista hoitoa ja sairauksien ehkäisyä lääkehoitoa apuna käyttäen. Samalla vähennetään myös potilaan inhimillisen kärsimyksen määrää.

Diabetes lisääntyy räjähdysmäisesti

Lääkekorvausjärjestelmän tulisi tehokkaasti tukea Dehkon ennaltaehkäiseviä ja ennusteeseen vaikuttavia tavoitteita. Diagnosoituja diabeetikkoja on Suomessa 200 000. Vuoden 2010 ennuste on 300 000.

Lääkekulujen kasvu on väistämätöntä diabeteksen varhaisen toteamisen ja hoidon näkökulmasta. Diagnosoimattomia tyypin 2 diabeetikkoja arvioidaan olevan yli 50 000 ja Dehkon myötä suuri osa heistä on tulossa lääkehoidon piiriin.

Tampereella 27.3.2003

Suomen Diabetesliiton puolesta
Sosiaali- ja terveyspoliittinen sihteeri Riitta Koivuneva
riitta.koivuneva(at)diabetes.fi

Palaa otsikoihin