Oikeus elämään säilytettävä maksuttomana

Hallituksen kaavailema 40 euron alkuomavastuu lääkeostoista on vastoin perustuslain takaamaa oikeutta elämään silloin, kun lääke on hengissä pysymisen kannalta välttämätön. Tällainen tilanne on insuliinista riippuvaisilla diabeetikoilla. Eduskunnan diabetesryhmä, Diabetesliitto ja Diabetesliiton lääkärineuvosto ovat lähettäneet sosiaali- ja terveysministeriölle lausunnon, jossa vaaditaan, ettei alkuomavastuuta toteuteta elämälle välttämättömistä insuliiniostoista.

Lausunto sosiaali- ja terveysministeriölle

Suunnitteilla oleva lääkekorvauskäytännön muutos toisi toteutuessaan vuosittaisen alkuomavastuuosuuden lääkeosotihin kaikille 18 vuotta täyttäneille. Vasta alkuomavastuun ylityttyä lääkkeen hinnasta voisi saada korvausta.

Alkuomavastuu olisi aluksi 40 euroa vuodessa, ja osuutta olisi mahdollista kasvattaa jatkossa. Lääkkeen käyttäjälle tämä kohta esityksessä jää täysin avoimeksi ja poliittisesta päätöksenteosta riippuvaiseksi.

Osalle diabeetikoista insuliinivalmiste on pysyvä elinehto. Insuliinista täysin riippuvainen diabeetikko joutuisi maksamaan omasta hengestään vuosittain, aluksi 40 euroa ja myöhemmin jopa enemmän.

Insuliini on elinehto

Diabetes luokitellaan säännöksissä sellaiseksi vakavaksi ja pitkäaikaiseksi sairaudeksi, jonka hoito edellyttää vaikutustavaltaan korvaavaa tai korjaavaa välttämätöntä lääkettä.
Insuliini on haiman erittämä, elimistön energia-aineenvaihduntaa säätelevä hormoni. Ihminen ei pysty elämään ilman insuliinia: jos haima on lakannut tuottamasta sitä tai insuliinia erittyy huomattavan vähän, puuttuva insuliini on korvattava annostelemalla insuliinia päivittäin pistoksina tai pumpun avulla. Terveen ihmisen elimistö säätelee veren glukoosi- eli sokeripitoisuutta tarkasti joka hetki. Täydellisessä insuliininpuutoksessa kehittyy nopeasti hengenvaarallinen happomyrkytys, johon ihminen menehtyy hyvin lyhyessä ajassa.

Perusteena oikeus elämään

Oikeus elämään on Suomen perustuslakiin kirjattu yhteinen yhteiskunnallinen tahtotila. Ei ole hyväksyttävää, että välittömästi elämää ylläpitävää lääkehoitoa tarvitsevat ihmiset joutuisivat vuosittain maksamaan hengestään ”omavastuuosuuden”. Välittömästi elämää ylläpitävä lääkehoito tulee jättää vuosittaisen alkuomavastuun ulkopuolelle. Eettinen ongelma koskee erityisesti niitä diabeetikkoja, jotka ovat täysin riippuvaisia insuliinista eivätkä käytä muita korvattavia lääkkeitä. Kyseessä on pieni joukko ja kustannusvaikutus kokonaisuuteen nähden vähäinen.

Välittömästi elämää ylläpitävän lääkehoidon kustannukset voidaan rahoittaa kehyksen sisällä hienosäätämällä peruskorvausprosenttia ja / tai lääkekulujen vuosittaista omavastuuta. Insuliinista kokonaan riippuvaisia diabeetikkoja on Suomessa noin 43 000.

Allekirjoittajat:
Antti Rantakangas, eduskunnan diabetesryhmän puheenjohtaja
Jorma Huttunen, toimitusjohtaja Suomen Diabetesliitto ry
Pirjo Ilanne-Parikka ylilääkäri Suomen  Diabetesliitto ry
Johan Eriksson, LKT, professori,Diabetesliiton lääkärineuvoston puheenjohtaja

Palaa otsikoihin